Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö julkistivat 31.5.2022 vastauksensa Kalankasvattajaliiton, useiden kasvatusyritysten sekä Raisio Oyj:n 23.5.2022 jättämään yhteiseen vetoomukseen. Ministeriöiden vastauksessa todetaan, että ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle. Tämä tieto oli toki saatu epävirallisesti jo etukäteen, joten mitään uutta siinä ei enää ollut.

Jossain määrin outoa vastauksessa on kuitenkin se, että juuri ministeriöt toteavat lainsäädännön joustamattomuuden. Eduskunta kun säätää lait hallituksen esityksestä ja lakien valmistelutyöt tehdään ministeriöissä. Sekin on kyllä nähty, että tarvittaessa lakien muutoksia saadaan aikaiseksi nopeastikin.

Vastauksessa olisikin pitänyt todeta, miksi ympäristöministeriö ei edes tässä poikkeustilanteessa katsonut voivansa esittää lakiin muutosta. Sattumoisin ympäristöministeriössä on parhaillaan vireillä lakimuutoksen valmistelu eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaisesta etusijamenettelystä. Väliaikaiset muutokset ovat siis ympäristölainsäädännössäkin sinänsä mahdollisia.

Ministeriöiden vastauksessa esitetyillä toimenpiteillä pyritään tukemaan osoitetta vailla olevien poikasten jatkokasvattamiseen mahdollisesti ryhtyviä yrityksiä koetoiminnan kautta sekä varaamalla EMKVR-rahoitusta näiden ympäristölupien muutosprosessiin ja mahdollisten investointien toteuttamiseen. Hyvä että tällainen mahdollisuus saatiin MMM:n toimesta luotua, joskin nähtäväksi jää onko sillä käytännössä konkreettista merkitystä.

Raisio Oyj julkaisi jo ennen ministeriöiden vastausta oman tiedotteensa, jossa se kertoi käynnistäneensä valmistelut kalanrehuliiketoimintansa myymisestä. Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa keskeytti rehun viennin Venäjälle, merkitsi se peräti 65 prosentin menetystä kokonaismyynnistä.

Toivottavasti kalanrehutoiminnalle löytyy kotimainen ostaja. Koko alalle on erittäin tärkeää, että rehusta on olemassa kotimainen vaihtoehto. Erityisen tärkeää se on rehun kotimaisen kehitystyön jatkumiseksi.

Ministeriöiden vastauksessa todettiin, että määritelmää itämerirehulle ja suunnitelmaa sen käytön vauhdittamiselle valmistellaan MMM:n johdolla ja että työn on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.

Itämeren kalasta valmistetun kalanrehun käytön edistäminen mainittiin ainakin jo vuoden 2009 kesällä valtioneuvoston periaatepäätöksenä vahvistetussa Kansallisessa vesiviljelyohjelmassa. Aikaa valmistelulle on tässäkin ollut vähintään riittävästi.

Hallitus on sitoutunut ministeriöiden vastauksen mukaan Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteisiin ja toimiin kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi. Edistämisohjelmakin vahvistettiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä hieman vajaa vuosi sitten.

Yhtenä ohjelman tavoitteena on vesiviljelyn vuotuisen määrän nostaminen 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaisi nykyisen määrän yli kolminkertaistamista. Tasaisella vauhdilla tämä edellyttäisi vuosittaisen tuotannon lisäämistä 2,7 miljoonalla kilolla jokaisena ohjelman jäljellä olevana vuotena. Konkreettista toteutunutta tuotantoa, eikä vain haettujen tai myönnettyjen lupien määrää.

Tämän poikkeuksellisen kevään poikastilanteessa ympäristöministeriöllä olisi ollut erinomainen mahdollisuus näyttää, että edistämisohjelman toteuttamiseen on todellista tahtoa.

Vastauksensa lopussa ministeriöt toteavat vielä, että varmasti myös lupa- ja valvontaviranomaisissa tiedostetaan huoltovarmuutta ja ruokaturvaa edistävien hankkeiden merkitys. Ministeriöiden yhteinen toteamus on tunnistettava selvänä käytännön ohjenuorana lupaharkintaan ja luvituksen nykyisten pullonkaulojen avaamiseen.