Kalafoorumi ja kalaterveyspäivä Naantalissa 9.-10.3.2023

Kalafoorumi Naantalissa kokosi paikalle toista sataa kala-alan ammattilaista. Ja kun ohjelmaa oli kaksi päivää, paikalle tultiin kauempaakin. Torstaina keskityttiin yrittäjien ja kala-alalla työskentelevien työhyvinvointiin ja perjantaina perehdyttiin kalojen hyvinvointiin kalaterveyspäivässä.

Kalaterveyspäivä on tärkeä tapahtuma

Kalaterveyspäivällä on pitkät perinteet ja se on edelleen ainoa vuotuinen tapahtuma, johon osallistuvat sekä kalaterveyden tutkijat, eläinlääkärit että kalankasvattajat. Kahden etätilaisuuden jälkeen kiiteltiin kasvokkain tapaamisen mahdollisuutta ja koulutustilan täyttikin taukojen aikana iloinen puheensorina.

– Tapaamiset ovat oleellinen osa Kalaterveyspäivää. Silloin voi vaihtaa mielipiteitä viranomaisten ja kasvattajien välillä ja samalla kuulemme suoraan kalankasvattajilta, mihin työtä pitäisi kohdistaa. Koen sen hyvin tärkeänä suomalaiselle kalaterveydelle, sanoo Ruokavirastossa erikoistutkijana työskentelevä Anna Maria Eriksson-Kallio. Jokakeväisen Kalaterveyspäivän ohjelman suunnittelu on Eriksson-Kallion yksi työtehtävistä.

Vain hyvinvoivasta kalasta saadaan laadukasta ravintoa. Hyvät kasvuolosuhteet luovat perustan kalojen hyvinvoinnille ja kalankasvattajien vankka ammattitaito takaa viljeltävän kalan korkean laadun. Suomessa kasvatettavat kalat voivat hyvin. Kalatauteja torjutaan kalanviljelylaitoksilla ennaltaehkäisevästi panostamalla hyviin viljelykäytäntöihin.

– Suomi on maantieteellisesti iso maa ja olosuhteet eri puolilla hyvin vaihtelevia tuotantotavoista vesiympäristöön. Jokaisella maantieteellisellä alueella on omat haasteensa. Suomen kalaterveystilannetta ei voi verrata suoraan mihinkään muuhun maahan. Siksikin on tärkeää, että kansalliseen tutkimustyöhön panostetaan sen pohjalta, millaisia ongelmia kentällä on ja mitä kalanviljelijät meille kertovat. Kokonaisuudessaan kalaterveys Suomessa hyvällä tasolla, Eriksson-Kallio pohtii.

Elävän kalan tuonnin ja viennin riskejä kalatautien leviämiseen Eriksson-Kallio haluaa tehdä erityisesti tunnetuiksi. – Tosiasia on, että sekä tuontiin että vientiin liittyy elävän kalamateriaalin kohdalla aina riskejä, jotka on hyvä tiedostaa. IHN:ään liittyvät lakisääteiset torjuntatoimet tekivät selväksi, etteivät viranomaisten eikä elinkeinonkaan paukut riitä siihen, että vastaavaan savottaan jouduttaisiin joka vuosi. Siksi ennaltaehkäisy kalatautien leviämisen estämiseksi on keskeistä, Eriksson-Kallio sanoo.

Kalaterveyspäivä alkoi tänä vuonna pienellä juhlapuheella, kun Kalankasvattajaliitto muisti vuodenvaihteessa hallituksen puheenjohtajan pestin jättänyttä Irja Skytén-Suomista.

– Sanoit liiton puheenjohtajuuden vastaanottaessasi, että miespuolisilla ”edeltäjilläsi on ollut suuremmat saappaat kuin sinulla”. Totesit myös, ”että pienilläkin saappailla pysyy pystyssä”. Olet hoitanut käytännössä liiton toimitusjohtajankin tehtäviä noin kuuden vuoden ajan. Olet näyttänyt meille kaikille, että pienetkin saappaat kantavat ja rohkenen sanoa, että jättämäsi saappaat ovat nyt suuret, sanoi Liiton varapuheenjohtaja Yrjö Lankinen puheessaan.

– Työmäärä, jonka olet liiton ja jäsenistön eteen tehnyt, on valtavan suuri. Tätä ei välttämättä edes ymmärretä jäsenistön keskuudessa. Liitto on saanut sinulta 13 vuoden henkilökohtaisen panoksen hallituksessa varajäsenestä aina puheenjohtajuuteen saakka. 8 vuoden puheenjohtajuuden aikana liitto on saanut lisää arvostusta ja se työ kantaa joka tapauksessa eteenpäin. Reservistä paluun tehneen Johanin ja liiton uuden hallituksen on hyvä jatkaa tästä eteenpäin, kiitteli Lankinen