Tulevaisuudessa saatetaan nähdä kalan kiertovesikasvatusta biohiililaitoksen yhteydessä. Tällaista mahdollisuutta selvitetään meneillään olevassa hankkeessa, joka tähtää kiertotalouteen, hiilineutraaliuteen sekä aluetalouden parantamiseen.

Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli -hankkeessa luodaan uudenlaista kiertotalouteen perustuvaa toimintamallia biohiililaitoksen ympärille. Keskeisenä ideana on yhdistää energian- ja ruoantuotantoa sekä selvittää, millaisia hyötyjä eri teollisten yksiköiden yhteen tuomisesta voisi syntyä. Hankkeessa selvitetään, olisiko lämmön- ja sähköntuotannon yhteyteen järkevää tuoda lisäksi esimerkiksi kalan kiertovesikasvatusta, kasvihuoneviljelyä, hyönteistuotantoa sekä biokaasutuotantoa.

Ajatuksena on, että eri yksiköiden välille syntyy monia synergiaetuja, kun lämpöenergiaa, vettä ja ravinteita ohjataan yksiköstä toiseen. Esimerkiksi lämmöntuotannosta syntyvää ylijäämäenergiaa voitaisiin käyttää kiertovesilaitoksen lämmittämiseen. Vastaavasti kalan kasvatusprosessin ylimääräistä ravinnepitoista vettä voitaisiin hyödyntää kasvihuoneissa kasteluvetenä. Myös kasvatusaltaiden lietteet voitaisiin mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitoksessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pulkkinen toimii hankkeen kalankasvatus-osion asiantuntijana. Pulkkinen pitää hanketta mielenkiintoisena erityisesti kalan kasvatuksen kannattavuuden näkökulmasta:
– Toistaiseksi kalojen kiertovesikasvatuksesta on ollut vaikeaa saada taloudellisesti kannattavaa, koska investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Tämän vuoksi kasvattamon vieminen kaukolämpölaitoksen yhteyteen olisi järkevämpää, kuin kasvattamon perustaminen omaksi erilliseksi yksikökseen. Tämä Sodankylään kaavailtu pilottilaitoksen kokonaisuus ja sen tuomat edut tekevätkin hankkeesta erityisen kiinnostavan, Pulkkinen kertoo.

Kaukolämpölaitoksen ympärille tuodut tuotantoyksiköt saisivat etuja muun muassa energian ja sähkönkulutuksen jakamisesta. 
– Kalankasvatuksesta syntyvää lietettä, ylimääräistä vettä sekä kalaperkeitä voitaisiin ohjata esimerkiksi kasvihuoneisiin tai hyönteiskasvattamoon. Hankkeessa mallinnetaan myös, tukisiko biokaasulaitos kala- ja vihanneskasvatusta. Kalankasvattamon näkökulmasta olisi taloudellisempaa ohjata vedet järjestelmän yhteydessä toimivaan biokaasulaitokseen, kuin erilliseen jätevedenpuhdistamoon, Pulkkinen selvittää.

Hankkeessa Sodankylän alue toimii case-esimerkkinä eli mallinnuksia tehdään Sodankylän alueen tiedoilla ja luvuilla. Toimintamalli on kuitenkin tarkoitettu monistettavaksi, eli jos se toimii Sodankylässä, voi se toimia muuallakin Suomessa. Hankkeessa ovat mukana Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

Lisätiedot:
Jani Pulkkinen, tutkija, Luonnonvarakeskus, jani.t.pulkkinen@luke.fi, puh. 0295323297
Päivi Haapalainen, projektipäällikkö, Vaasan yliopisto, paivi.haapalainen@univaasa.fi, puh. 0294498475

Mistä on kyse?

  • Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli -hankkeessa luodaan toimintamallia uudenlaiselle kaukolämpölaitokselle. Kaukolämpölaitoksen ympärille luodaan järjestelmä, jossa tuotetaan energiaa, ruokaa ja muita kiertotaloustuotteita.
  • Kyseessä on uudenlainen kokonaisuus, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita (kuten ylijäämäpuuta) ja sivuvirtoja (esim. teuras- tai biojäte) sekä tuotetaan lämpöä, sähköä ja ruokaa (kuten kiertovesikasvatettua kalaa ja kasvihuonevihanneksia).
  • Tarkoitus on lisätä ja tehostaa paikallisten raaka-aineiden käyttöä, nostaa alueellista jalostusarvoa, parantaa aluetaloutta ja työllisyyttä sekä lisätä alueellista omavaraisuutta energian ja ruuan osalta.
  • Hankkeella on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, sillä se perustuu kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen.
  • Hankkeen toteuttajia ovat Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Rahoitus on haettu Lapin liiton kautta. Hankkeeseen kohdistuu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta.