EU:n tilintarkastustuomioistuimen tuoreen erityiskertomuksen mukaan EU:n vesiviljelypolitiikassa tuotannon kasvu on pysähtynyt ja tulokset epäselviä, vaikka EU-rahoitusta on lisätty. Tuomioistuin tutki vuosia 2014-2020 ja EU-ohjelmia, jotka on jo laadittu kaudelle 2021-2027.

Tuomioistuimen arviot eivät yllätä Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Janne Sankeloa.

  • Juhlapuheita on pidetty, mutta Suomi ja muut EU-maat ovat laiminlyöneet kalanviljelyn toimintaedellytysten parantamista jo vuosia. Vesiviljely on osa EU:n sinistä taloutta ja jos se toteutetaan kestävästi sen hiilijalanjälki voi olla pienempi kuin muilla proteiinin lähteillä.
  • Ympäristölupamenettelyjen pituus ja niiden tulosten epävarmuus vähentävät investointihalukkuutta ja ovat yksi keskeinen syy toimialan kasvun hyytymiseen koko EU:ssa, toteaa Sankelo.

Vesiviljelyyn käytettävissä olevaa rahoitusta lisättiin vuosina 2014-2020, mutta käyttöaste jäi suhteellisen alhaiseksi. Tuomioistuimen mukaan jäsenvaltioiden aluesuunnittelu ja lupamenettelyt haittaavat edelleen vesiviljelyn kasvua. Käytössä ei ole myöskään luotettavia indikaattoreita, joilla seurattaisiin alan kestävyyttä tai lisääntyneen rahoituksen vaikutusta.

Vesiviljely on yksi maailman nopeimmin kasvavista elintarvikesektoreista, mutta EU:n osuus maailmanlaajuisesta vesiviljelytuotannosta on ainoastaan prosentin luokkaa. Kokonaistuotanto on noin 1,1 miljoonaa tonnia ja tuotannon arvo noin 3,6 miljardia euroa. EU:ssa vesiviljelyn kärkimaita ovat Espanja, Ranska, Kreikka ja Italia.

EU:n tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio tukee jäsenvaltioita EU:n vesiviljelyalan kestävän kehityksen esteiden poistamisessa, parantaa EU:n varojen kohdentamista ja tehostaa EU:n rahoituksen tuloksellisuuden ja ympäristökestävyyden seurantaa.

Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Sankelon mukaan Euroopan meri- kalatalous ja vesiviljelyrahaston väliarviointi tehdään vuonna 2024.

  • Tahtotilaa kalanviljelyn lisäämiseksi on kaikissa EU-jäsenmaissa. Käytännön toimet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Suomessa alalla on useita kasvuhakuisia yrityksiä. Vahvan poliittisen ohjauksen puutteen johdosta yksittäisten virkamiesten rooli ympäristöluvituksen jarrutuksessa korostuu valitettavasti meillä Suomessa.
  •  Nyt viranomaiset menevät ympäristöasiat edellä, vaikka tasapaino ympäristöpolitiikan ja ruuantuotannon tavoitteiden osalta olisi yhteensovitettavissa, päättää Sankelo.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/70370fdd-dec0-45b0-866e-69c2c944c897