Kalankasvattajaliitto on paljon vartijana

Liiton monipuolisessa toiminnassa edunvalvonta ja ympäristölupajärjestelmän uudistaminen pysyvät ykköstehtävänä. ”Ongelmia on avattava lukko kerrallaan”, vertaa Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

Suomalaisella kalanviljelyllä on ollut vuosikausia ollut yksi haaste yli muiden: mistä yrityksille lisää ympäristölupia? Ongelma tiedostetaan paremmin kuin hyvin alan edunvalvontajärjestössä, Suomen Kalankasvattajaliitossa.

– Elinkeinon kasvu ja asetettujen strategioiden toteutuminen riippuvat siitä, millaisia ympäristölupia yritykset saavat. Asia on ollut ykkösprioriteettina koko sen ajan, mitä olen itsekin toiminut Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2014 lähtien. En voi sanoa, että asiassa olisi saavutettu jättimäisiä edistysaskelia, mutta monessa suhteessa on menty eteenpäin. Yksi sellainen asia on ollut itämerirehun saaminen, mutta senkin käyttöön liittyy monia ratkottavia asioita lainsäädännöstä alkaen, arvioi liiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

– Elinkeinon kasvu ja asetettujen strategioiden toteutuminen riippuvat siitä, millaisia ympäristölupia yritykset saavat. Asia on ollut ykkösprioriteettina koko sen ajan, mitä olen itsekin toiminut Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2014 lähtien. En voi sanoa, että asiassa olisi saavutettu jättimäisiä edistysaskelia, mutta monessa suhteessa on menty eteenpäin. Yksi sellainen asia on ollut itämerirehun saaminen, mutta senkin käyttöön liittyy monia ratkottavia asioita lainsäädännöstä alkaen, arvioi liiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

Edunvalvonta on tärkein Kalankasvattajaliiton moninaisista tehtävistä. Skytén-Suominen osallistuu kalanviljelyn etujen ajamiseen lukemattomissa työryhmissä, seurantaryhmissä, järjestöissä, komiteoissa ja ylipäätään siellä, missä kalanviljelyn ääntä tarvitaan.

– Liiton jäsenmäärä ei ole sama kuin ”ennen vanhaan”. Kalanviljelysektorilla toimivien yritysten määrä ei nykyään kovin suuri ole ja ilahduttavaa onkin, että uusia yrityksiä on viime vuosina käynnistynyt ja liittynyt mukaan. Kalanviljelyn käytännön työ tehdään laitoksilla ja yrittäjän työpäivä on pitkä. Yhteisestä edunvalvonnasta huolehtiminen on tärkeää niin pienille kuin suurillekin viljelijöille. Siihen tarvitaan Kalankasvattajaliittoa – pitämään kalanviljelijöiden puolta, tuomaan alan ääntä kuuluviin ja näkyviin niin viranomaistahoille, toisille järjestöille ja yrityksille, mediaan kuin suurelle yleisölle, sanoo Skytén-Suominen.

Edistystä hitaasti mutta varmasti

Kalatalouselinkeino on paljon muuttunut sinä aikana, kun Skytén-Suominen on puheenjohtajan nuijaa heiluttanut. Sen huomaa erityisesti elinkeinon ja viranomaisten välisissä suhteissa.

– Tänä päivänä voi sanoa, että kalanviljelyn ääntä kuunnellaan, eikä asioita enää sanella ylhäältä hallinnosta, kuten joskus ehkä tehtiin. Se on mahdollistanut hankalien ja monimutkaisten asioiden viemisen eteenpäin eri tasoilla. Lukkoja avataan yksi kerrallaan. Joskus edetään hitaasti – mutta pääasia, että edetään, Skytén-Suominen sanoo.

Irja Skytén-Suomisella on ollut liiton puheenjohtajaksi poikkeuksellisen paljon tehtäviä sen jälkeen, kun liiton toimitusjohtajan pestistä luovuttiin talousvaikeuksien vuoksi vuonna 2017. Suuri osa toimitusjohtajan tehtävistä siirtyi hallituksen puheenjohtajalle. Nyt talous on monen vuoden hevoskuurin jälkeen reilassa, ja liitto on palkkaamassa uutta työntekijää.

– En ole tässä tehtävässä ikuisesti, ja tarkoitus onkin, että vähitellen moni minulle kuulunut asia siirtyy liiton uuden työntekijän hoidettavaksi. Kalanviljely on yhä tiiviimmin osa kansainvälistä kehitystä, asioita on vietävä eteenpäin monella rintamalla, sanoo Skytén-Suominen.

Kalankasvattajaliiton elinkeinopoliittisena asiantuntijana toimii varatuomari Heikki Mäkinen. Hänen pääasiallinen tehtäväkenttänsä on alan edunvalvonta, yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta.

- Akuutteja asioita ovat tietysti Ukrainan sodan vaikutukset alalle ja erityisesti vientiin tarkoitettujen kalanpoikasten kohtalo. Ensimmäisiin tehtäviin kuuluvat myös uuden vastuuministerin kontaktointi sekä ohjelmatavoitteiden valmistelun aloittaminen tulevia eduskuntavaaleja ja niiden jälkeisiä hallitusneuvotteluja silmällä pitäen, Heikki luettelee. Liiton toimintasuunnitelman tärkeimpiä kulmakiviä on edunvalvonnan lisääminen. Avaintavoitteena on vaikuttaa ennakoivasti poliittiseen päätöksentekoon niin kotimassa kuin EU:ssakin.

- Kotimaisen kalan edistämisohjelman ja uuden vesiviljelystrategian tavoitteet ovat hyviä. Aikaisempien ohjelmien käytännön toimeenpano on kuitenkin takkuillut ja tähän on saatava selkeä parannus, Heikki tähdentää. Elinkeinopolitiikka on vihdoinkin saatava ympäristöpolitiikan rinnalle ja kalatalous on nostettava mukaan ruokapolitiikan keskiöön. Myös ekologisten kompensaatioiden käyttöön saaminen on ohjelmien toteuttamisessa erittäin tärkeässä osassa.

Vesiviljelyn kasvutavoitteet kaatuvat usein tiukkaan luvitukseen. Liiton tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa, että vesiensuojelutavoitteiden toimeenpanolla ei vaaranneta kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä.

- Keskusteluissa korostetaan luonnollisesti vesiviljelyltä edellytettävää kestävyyttä. Samalla on kuitenkin vaarana, että koko alan hartiavoimin tekemä työ jää huomaamatta. Kotimainen kalankasvatus on jo nyt kestävää toimintaa, Heikki korostaa. Kalankasvatuksen kuormitus on jo pitkään ollut marginaalinen ja käytössä olevan itämerirehun myötä ravinteita poistetaan Itämerestä jopa enemmän kuin kalankasvatus niitä tuottaa. Tutkimusten mukaan pistevaikutustakaan ei pysty edes erottamaan taustapitoisuuden vaihteluista.

Suomessa olisi erinomaiset edellytykset kalankasvatukselle sekä potentiaali merkittävästi parempaan omavaraisuuteen. Kotimaisen kalatalouselinkeinon taloudellinen merkitys ja työllistävä vaikutus, samoin kuin suomalaisen kalan korkea laatu ja terveellisyys sekä sen ilmasto- ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä kriteereitä kotimaisen tuotannon lisäämiseksi.

- Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika eivät todellakaan ole WWF:n vihreällä listalla ansiotta, Heikki muistuttaa. Nykyaikainen kotimainen kalankasvatus on luonnon ehdoilla tapahtuvaa vastuullista ja ekologista toimintaa. Silti vain alle viidesosa suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Koko ajan lisääntyvän kalan kulutuksen kattaminen tuontikalalla ei todellakaan ole kestävää, vaan kansantaloudellisestikin suorastaan hölmöläisten puuhaa.

Liiton tavoitteena on myös lisätä viestintää suomalaisen kalanviljelyn vahvuuksista. Lausuntojen ja kannanottojen lisäksi liitto haluaa kehittää ja lisätä tiedottamista hankkeiden, somekampanjoiden ja muiden tiedotteiden avulla.

- Aikaisemmin Lohikunnan toimitusjohtajana kirjoitin paljon kotimaisen kalankasvatuksen kehittämisestä ja sen esteistä, Heikki toteaa. Tätä kirjoittamista olen jatkanut yrittäjäksi palaamisen jälkeenkin blogissani. Nyt blogia on tarkoitus jatkaa liiton kotisivuilla ja muutakin näkyvyyttä niin somessa kuin lehdistössäkin tullaan merkittävästi lisäämään. Liiton suunnitelmissa on myös hakea rahoitusta tiedotushankkeeseen.

Liiton ydintoimintoihin kuuluu myös jäsenpalveluiden tuottaminen. Koulutuspäivät, teemaillat, muut tapaamiset sekä sisäinen viestintä ja tiedottaminen ovat tässä tärkeässä asemassa. Jäseniä kannustetaan tuomaan esille omia näkemyksiään ja mielipiteitään sekä osallistumaan liiton toimintaan ja sen kehittämiseen.

- Kaikenlaisen palautteen saaminen jäsenistöltä on erittäin tärkeää, niin kritiikin kuin kiitostenkin. Liiton toimintaa kohdennetaan resurssien puitteissa, mutta ilman vuorovaikutusta jäsenten kanssa se ei onnistu. Teitä jäseniä vartenhan täällä ollaan ja töitä tehdään, Heikki lopettaa.

Kalankasvattajaliitossa vuonna 2011 aloittaneen Mari Virtasen työtehtäviin kuuluu kaikkea mahdollista kalanviljelyn tuotantoseurannasta EMKR-rahoitettujen hankkeiden toteutukseen ja raportointiin, liiton tapahtumien järjestelystä eri asioiden taustatiedon etsimiseen. Ja mitä kaikkea niiden välille mahtuukaan.

- Kalankasvattajaliiton päätehtävänä on valvoa jäsenkunnan etua sekä edistää elinkeinon ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Pyrimme sitouttamaan eri osapuolet toteuttamaan elinkeinoa koskevia ohjelmia ja linjauksia elinkeinon lähtökohdista. Liitto on jäseniään ja jäsenten asioita varten olemassa, se on aina syytä pitää mielessä, pohtii Virtanen.

Jäsenmaksut muodostavat ison osan liiton toiminnan rahoitusta, mutta tärkeässä roolissa ovat myös eri hankkeet ja niihin liittyvä julkinen rahoitus. – Hankerahoitukseen liittyy paljon byrokraattista paperityötä, mutta ne ovat tätä päivää.

- Uskon, että meillä on tulevaisuudessa koko elinkeinoa edustava ja edistävä edunvalvontajärjestö, joka on selvittänyt kalanviljelyn pahimmat pullonkaulat, kuten niukkuuden ympäristöluvissa. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa kalatalous on samalla viivalla muun ruoantuotannon kanssa. Nyt kalatalouden kohtelu ei ole ollut saman arvoista, muistuttaa Virtanen.