Kalankasvattajaliitto on paljon vartijana

teksti Mika Remes

Liiton monipuolisessa toiminnassa edunvalvonta ja ympäristölupajärjestelmän uudistaminen pysyvät ykköstehtävänä. ”Ongelmia on avattava lukko kerrallaan”, vertaa Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

Suomalaisella kalanviljelyllä on ollut vuosikausia ollut yksi haaste yli muiden: mistä yrityksille lisää ympäristölupia? Ongelma tiedostetaan paremmin kuin hyvin alan edunvalvontajärjestössä, Suomen Kalankasvattajaliitossa.

– Elinkeinon kasvu ja asetettujen strategioiden toteutuminen riippuvat siitä, millaisia ympäristölupia yritykset saavat. Asia on ollut ykkösprioriteettina koko sen ajan, mitä olen itsekin toiminut Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2014 lähtien. En voi sanoa, että asiassa olisi saavutettu jättimäisiä edistysaskelia, mutta monessa suhteessa on menty eteenpäin. Yksi sellainen asia on ollut itämerirehun saaminen, mutta senkin käyttöön liittyy monia ratkottavia asioita lainsäädännöstä alkaen, arvioi liiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

– Elinkeinon kasvu ja asetettujen strategioiden toteutuminen riippuvat siitä, millaisia ympäristölupia yritykset saavat. Asia on ollut ykkösprioriteettina koko sen ajan, mitä olen itsekin toiminut Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtajana, eli vuodesta 2014 lähtien. En voi sanoa, että asiassa olisi saavutettu jättimäisiä edistysaskelia, mutta monessa suhteessa on menty eteenpäin. Yksi sellainen asia on ollut itämerirehun saaminen, mutta senkin käyttöön liittyy monia ratkottavia asioita lainsäädännöstä alkaen, arvioi liiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

Edunvalvonta on tärkein Kalankasvattajaliiton moninaisista tehtävistä. Skytén-Suominen osallistuu kalanviljelyn etujen ajamiseen lukemattomissa työryhmissä, seurantaryhmissä, järjestöissä, komiteoissa ja ylipäätään siellä, missä kalanviljelyn ääntä tarvitaan.

– Liiton jäsenmäärä ei ole sama kuin ”ennen vanhaan”. Kalanviljelysektorilla toimivien yritysten määrä ei nykyään kovin suuri ole ja ilahduttavaa onkin, että uusia yrityksiä on viime vuosina käynnistynyt ja liittynyt mukaan. Kalanviljelyn käytännön työ tehdään laitoksilla ja yrittäjän työpäivä on pitkä. Yhteisestä edunvalvonnasta huolehtiminen on tärkeää niin pienille kuin suurillekin viljelijöille. Siihen tarvitaan Kalankasvattajaliittoa – pitämään kalanviljelijöiden puolta, tuomaan alan ääntä kuuluviin ja näkyviin niin viranomaistahoille, toisille järjestöille ja yrityksille, mediaan kuin suurelle yleisölle, sanoo Skytén-Suominen.

Edistystä hitaasti mutta varmasti

Kalatalouselinkeino on paljon muuttunut sinä aikana, kun Skytén-Suominen on puheenjohtajan nuijaa heiluttanut. Sen huomaa erityisesti elinkeinon ja viranomaisten välisissä suhteissa.

– Tänä päivänä voi sanoa, että kalanviljelyn ääntä kuunnellaan, eikä asioita enää sanella ylhäältä hallinnosta, kuten joskus ehkä tehtiin. Se on mahdollistanut hankalien ja monimutkaisten asioiden viemisen eteenpäin eri tasoilla. Lukkoja avataan yksi kerrallaan. Joskus edetään hitaasti – mutta pääasia, että edetään, Skytén-Suominen sanoo.

Irja Skytén-Suomisella on ollut liiton puheenjohtajaksi poikkeuksellisen paljon tehtäviä sen jälkeen, kun liiton toimitusjohtajan pestistä luovuttiin talousvaikeuksien vuoksi vuonna 2017. Suuri osa toimitusjohtajan tehtävistä siirtyi hallituksen puheenjohtajalle. Nyt talous on monen vuoden hevoskuurin jälkeen reilassa, ja liitto on palkkaamassa uutta työntekijää.

– En ole tässä tehtävässä ikuisesti, ja tarkoitus onkin, että vähitellen moni minulle kuulunut asia siirtyy liiton uuden työntekijän hoidettavaksi. Kalanviljely on yhä tiiviimmin osa kansainvälistä kehitystä, asioita on vietävä eteenpäin monella rintamalla, sanoo Skytén-Suominen.

Kalankasvattajaliitossa vuonna 2011 aloittaneen Mari Virtasen työtehtäviin kuuluu kaikkea mahdollista kalanviljelyn tuotantoseurannasta EMKR-rahoitettujen hankkeiden toteutukseen ja raportointiin, liiton tapahtumien järjestelystä eri asioiden taustatiedon etsimiseen. Ja mitä kaikkea niiden välille mahtuukaan.

- Kalankasvattajaliiton päätehtävänä on valvoa jäsenkunnan etua sekä edistää elinkeinon ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Pyrimme sitouttamaan eri osapuolet toteuttamaan elinkeinoa koskevia ohjelmia ja linjauksia elinkeinon lähtökohdista. Liitto on jäseniään ja jäsenten asioita varten olemassa, se on aina syytä pitää mielessä, pohtii Virtanen.

Jäsenmaksut muodostavat ison osan liiton toiminnan rahoitusta, mutta tärkeässä roolissa ovat myös eri hankkeet ja niihin liittyvä julkinen rahoitus. – Hankerahoitukseen liittyy paljon byrokraattista paperityötä, mutta ne ovat tätä päivää.

- Uskon, että meillä on tulevaisuudessa koko elinkeinoa edustava ja edistävä edunvalvontajärjestö, joka on selvittänyt kalanviljelyn pahimmat pullonkaulat, kuten niukkuuden ympäristöluvissa. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa kalatalous on samalla viivalla muun ruoantuotannon kanssa. Nyt kalatalouden kohtelu ei ole ollut saman arvoista, muistuttaa Virtanen.