Kalankasvattajaliitto vaatii luvituksen pullonkaulojen avaamista

Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n tiedote 17.6.2022

Kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet on mainittu nykyisessä hallitusohjelmassa, mutta konkreettista edistymistä ei ole saatu aikaiseksi. Vahva poliittinen tahtotila kotimaisen kalan saatavuuden ja kulutuksen lisäämiseen kaatuu edelleen luvituksen pullonkauloihin. Muutoksen saamiseksi Suomen Kalankasvattajaliitto ry vaatii kotimaisen kalanviljelyn nostamista ruokapolitiikan keskiöön.

Viime vuonna valtioneuvoston periaatepäätöksenä vahvistetun kotimaisen kalan edistämisohjelman yhtenä tavoitteena on vesiviljelyn vuotuisen määrän nostaminen koko Suomessa 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaisi nykyisen määrän yli kolminkertaistamista. Tasaisella vauhdilla tämä edellyttäisi tuotannon lisäämistä 2,7 miljoonalla kilolla jokaisena ohjelman jäljellä olevana vuotena. Konkreettista toteutunutta tuotantoa, eikä vain haettujen tai myönnettyjen lupien määrää.

Vastaavasti tänä vuonna valtioneuvoston periaatepäätöksenä vahvistetun vesiviljelystrategian tavoitteena on nostaa Manner-Suomen vesiviljelyn vuotuinen määrä 25 miljoonaan kiloon vuoteen 2030 mennessä. Sekin tarkoittaisi nykyisen määrän kolminkertaistamista.

Liitto keskusteli alan ajankohtaisista asioista maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen kanssa 17.6.2022. Liitto nosti esille kalan heikon omavaraisuuden sekä korosti ilmastoystävällisen ja ekotehokkaan kotimaisen kalanviljelyn potentiaalia huoltovarmuuden turvaamisessa.

Liitto muistuttaa, että ministeriön tulee käytännön työssään toimia myös kalatalousministeriönä, ja että kotimainen kestävä kalanviljely on nostettava mukaan ruokapolitiikan keskiöön.

– Tahtotila kotimaisen kalan lisäämisestä vaatii kiireellisesti konkreettisia toimia, korostaa liiton elinkeinopoliittinen asiantuntija Heikki Mäkinen. Pelkät visiot eivät riitä, vaan selvä viesti on vietävä perille lupa- ja valvontaviranomaisille asti.

Lupahakemuksen jättämisen jälkeen menee aina 4-7 vuotta, ennen kuin tuotanto pääsee käyntiin. Jokainen vuosi, jolloin tuotannon lisäystä ei saada toteutettua, kasvattaa tavoitetta jäljellä oleville vuosille. Vesiviljelystrategian osalta onkin jo nyt todellinen vaara, että maali karkaa heti kättelyssä, kuten on käynyt lukuisten aikaisempienkin visioiden kohdalla.

Ministeri Kurvinen totesi, että kotimaista kalantuotantoa halutaan lisätä ja ministeriön vahva tuki toimialalle on ehdottomasti olemassa. Myös joustoa ympäristölainsäädäntöön on saatava.

Kalankasvattajat ovat valmiita lisäämään tuotantoa ja kuluttajat haluavat enemmän kotimaista kalaa. Kun tähän vielä lisätään alan työllistämismahdollisuudet sekä kalaisan ruokavalion terveyshyödyt, kaikki järkisyyt puoltavat kotimaisen kalanviljelyn merkittävää lisäämistä.

– Tämä on mahdollista nopeastikin muuttamalla säännösten tulkintaa ja soveltamista luvituksessa. Työkaluja siihen on kyllä olemassa, tähdentää juristitaustallaan Heikki Mäkinen. Tämä työ on saatava vauhtiin heti alkusyksyn aikana.

Lisäksi uuteen hallitusohjelmaan on kirjattava ympäristölainsäädännön jousto ruokatuotannon kriisitilanteissa sekä lupajärjestelmän keventäminen kalankasvatukseen erinomaisesti soveltuvilla alueilla. Kun 99 % kuormituksesta tulee todennetusti muualta, pitää se vihdoinkin ottaa huomioon myös luvituksessa.

Venäjän hyökkäyssodasta seuranneen markkinoiden menetyksen yhtenä konkreettisena kärsijänä oli kotimainen kalanrehuteollisuus. Vaarana on nyt sen menettäminen ulkomaille ja rehun kehitystyön pysähtyminen. Ministeriössä vuosikausia viipynyt itämerirehun määrittely onkin saatettava valmiiksi aivan pikavauhtia. Kalanviljely on ekologisesti ylivoimaisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia ja rehun kehitystyön jatkuminen kotimaassa on äärimmäisen tärkeää.

Matka omavaraiseksi kalavaltioksi on joka tapauksessa todella pitkä ja kaikki toimet sen jouduttamiseksi ovat kansantaloudellisestikin avainasemassa. Nyt työpaikat ja eurot valuvat tuontikalan mukana ulkomaille.

Lisätiedot:
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Heikki Mäkinen, varatuomari, elinkeinopoliittinen asiantuntija