Liiton antamat lausunnot ja kannanotot vuodelta 2023

Lausunto vesienhoidon ympäristötavoitteista ja poikkeamisesta (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=d9ff900c-2ee7-4bf0-94c2-7bf0e1fc72de)

Työryhmän ehdotusten toteutuessa selvitysten määrä tulee kasvamaan lupakäsittelyssä merkittävästi, joten ne vievät nykyistä enemmän aikaa ja lisäävät hakijan kustannuksia. Hankkeen viivästyminen merkitsee taloudellista epävarmuutta ja menetyksiä. Tämä iskee erityisesti kalankasvatusalan pienempiin toimijoihin, joiden resurssit vaativampiin selvitysvelvoitteisiin ovat rajalliset.

Sääntely tulee koskettamaan kaikkia kalankasvattamoita ja kalankasvatuksen vaiheita. Ympäristöehdot ovat jo nyt niin tiukat, ettei kalankasvatuksen vaikutuksia vesistöissä ole havaittavissa. Potentiaalinen haitta voi kuitenkin estää luvan. Lupaselvitysten kustannukset ovat hakijoille kymmeniä tuhansia euroja. Määräaikaisen luvituksen haaste on, että jokainen tarkastelukierros voi johtaa luvan epäämiseen. Käytännössä jokaisesta luvasta valitetaan tällä hetkellä ja valittaja on Ely-keskus. Elinkeinotoiminnan kannalta tilanne on kestämätön. Uusien säännösten jälkeen päätöksistä valittamisesta tulee entistä helpompaa.

Suomen kalankasvattajaliitto korostaa, että säädettävä lainkohta ei saa tehdä entistä monimutkaisemmaksi luvitettavien hankkeiden vesistövaikutusten arviointia. On tärkeää huolehtia, että luvan hakija tietää lupaa hakiessaan millaisia selvityksiä, mallinnuksia ja arviointeja on tehtävä. Tämä edistäisi hakijan mahdollisuuksia hallita hankkeeseen liittyvää lupakokonaisuutta sekä selkeyttä vaadittavista asiakirjoista.

Vesienhoidon ympäristötavoitteiden luokittelu perustuu varovaisuusperiaatteen alaisiin asiantuntija-arvioihin. Luokitusjärjestelmä jättää tulkintamahdollisuuksia. Lupaharkinnassa on otettava huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot vesimuodostuman tilaa kuvaavista laatutekijöistä ja luvanhakijalla on oltava mahdollisuus esittää oma selvitys vesien tilasta.

Luokittelun yksityiskohtaiset selvitykset tarkoittavat uutta työtä ja kustannuksia toiminnanharjoittajille, eikä kaikilla luvanhakijoilla ei ole mahdollisuutta hankkia laajoja omia vesientilaselvityksiä. Jotta lupa- ja lausuntomenettely olisi sujuvaa ja tasapuolista, on luotettavien ja ajantasaisten tietojen tarpeen olla laajasti osapuolten saatavilla ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Tämä edellyttää kattavaa ja pitkäaikaista veden laadun seurantaa eri vesimuodostumista.

Suomen kalankasvattajaliitto toteaa, että hallitusohjelman tavoitteena on edistää kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja säätelyä. Liitto näkee ehdotuksen tavoitteissa ja ehdotetuissa toimenpiteissä suuria ristiriitaisuuksia hallituskirjauksen kanssa. SKKL:n mielestä on todennäköistä, että uudistus toteutuessaan monimutkaistaa kalankasvatukseen liittyviä lupaprosesseja ja nostaa alalla toimivien yritysten kustannuksia.

Lausunto vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman päivittämisestä ja sen ympäristöarvioinnin toteuttamisesta koskevasta arviointisuunnitelmasta

(https://mmm.fi/-/julkinen-kuulutus-vesiviljelyn-sijainninohjaussuunnitelman-paivittamisesta-ja-ymparistoarvioinnin-toteuttamisesta)

Lähtökohtana työssä tulee olla hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan kotimaisen kalan kulusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä. Tässä työssä kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpano on merkittävässä roolissa. Myös Euroopan Unioni korostaa päätöksissään vesiviljelyalan kilpailukyvyn parantamista, hallinnollisen taakan vähentämistä ja toimijoiden pääsyn edistämistä sopiville alueille.

SKKL:n mielestä toimintamalli, jossa päätetään etukäteen, mitkä alueet ovat sopivia kasvavalle vesiviljelylle on hyvä. Samassa yhteydessä tulee huomioida joustavasti olemassa olevien kasvatuspaikkojen edellytykset laajentaa toimintaansa.Toimiala korostaa, että SKKL:n jäsenyritysten näkökulmasta sijainninohjauksella ei ole merkitystä jos luvitus ei sitä noudattamalla etene vaan edessä on edelleen vuosien lupakiistelyitä jopa viranomaisten välillä. Eri intressipiirien yhteiset pelisäännöt ovat kaikkien etu. Ympäristöarvioinnin lähtökohtana tulee huomioida se, että vesiviljelyn vesistövaikutus on kokonaisuutena katsottuna vähäinen.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024

Talousarvion selvitysosassa todetaan, että Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti turvallisuutta ja huoltovarmuutta uhkaava Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan ja elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa korostuvat jatkossa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että ruuantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja säätelyä. Lisäksi ollaan jatkamassa kotimaisen kalan edistämisohjelmaa ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa.

Suomen kalankasvattajaliitto antaa tukensa näille tavoitteille.

Kalanviljely on kannattavaa liiketoimintaa ja kasvattajat ovat valmiita investoimaan uusiin laitoksiin, jos toimialalle saadaan lisää ympäristölupia. Kalanviljelyn edistäminen edellyttää uusien pelisääntöjen sopimista ja hallitusohjelmakirjausten aitoa eteenpäinviemistä lainsäädännössä ja kaikilla viranomaistasoilla…

Lausunto kahdesta maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta, jotka koskevat vesieläinten siirtoja koskevien säännösten muuttamista 320/2021 sekä 324/2021

Kalojen siirrot sisävesialueelle muodostavat riskin uusien kalatautien leviämiselle sisämaan kalankasvatuslaitoksille. Siirtojen tai nousumahdollisuuksien lisääntyminen aiheuttaa kalankasvatuselinkeinolle haittoja ja kustannuksia. Lupia myöntävien viranomaisten on suhtauduttava vakavuudella ylisiirtojen aiheuttamaan riskiin ja valvottava, että toimenpiteitä tehdään harkiten. Luvanmyöntämisperusteena on käytettävä myös taloudellisia arvioita: pieni hanke ei saa aiheuttaa yrityksille haittaa tai lisätä riskiä saada vakava tauti laitokselle ja alueen vesistöalueelle.

Lausunto metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmasta (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a2a2fc4f-0f30-469c-9d0a-aa5c3d3a20c3)

Kalankasvatuksen volyymia on mahdollista kasvattaa. Toimialalle on osoitettava jatkossa riittävä määrä tuotantoalueita merellä ja lupabyrokratiaa on sujuvoitettava ympäristölupamenettelyä keventämällä. Muuttunut geopoliittinen tilanne luo jatkossa merkittäviä odotuksia omavaraisuudelle ja suomalaiselle ruualle. EU:n yhteisellä kalastuspolitiikalla pyritään lisäämään kestävää kalastusta ja vesiviljelyä. Kalankasvattajaliiton mielestä tämän päämäärän tulee näkyä vahvasti merialueen luonnonvarasuunnitelmassa.

Suomen rannikkostrategia (https://storymaps.arcgis.com/stories/5f7386b449e44d048202d32d924ae155)

Kalankasvattajaliitto toteaa, että rannikkostrategiassa tulee huomioida rannikon kasvavat ruuantuotantomahdollisuudet tulevaisuudessa. Muuttunut geopoliittinen tilanne luo jatkossa merkittäviä odotuksia omavaraisuudelle ja suomalaiselle ruualle.

Kalankasvatus on perinteinen, tärkeä osa rannikon identiteettiä ja elinkeinoja. Kalanviljely tuo työtä ja toimeentuloa alueille, missä uusien työpaikkojen syntyminen muille aloille on haastavaa. Kalankasvatuksen volyymia on mahdollista kasvattaa. Toimialalle onkin osoitettava jatkossa riittävä määrä tuotantoalueita ja lupabyrokratiaa on sujuvoitettava ympäristölupamenettelyä keventämällä.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta annetun lain muuttamisesta

Kalankasvattajaliiton mielestä ehdotetut muutokset ovat pieniä ja teknisiä.

lausuntopyyntö luonnoksesta esitykseksi maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi eläinlääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta

Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle kalatalous- ja vesiviljelysektorin energiasiirtymästä, Valtioneuvoston selvitys: Tiedonanto, joka koskee EU:n toimintasuunnitelmaa: meriekosysteemien suojelu ja ennallistaminen kestävän ja sopeutumiskykyisen kalastuksen varmistamiseksi, Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja
neuvostolle: Yhteinen kalastuspolitiikka tänään ja huomenna: Kalatalous- ja merisopimus kohti
kestävää, tieteeseen perustuvaa, innovatiivista ja osallistavaa kalastuksenhoitoa
sekä Valtioneuvoston selvitys: Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU) No 1379/2013 täytäntöönpanosta liittyen EU:n kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinajärjestelyyn

haluaa huomauttaa, että elinkeinolle pitää samaan aikaan tarjota kasvun mahdollisuuksia ensisijaisesti suurempien tuotantovolyymien kautta. Vesiviljelyn energiasiirtymä edellyttää investointeja uuteen teknologiaan ja tämä on yleensä mahdollista vain yritystoiminnan kasvun kautta.

Suomen kannassa tulisi kuitenkin todeta, että suojelualueiden perustaminen ei saa johtaa elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksiin heikentävästi suojelualueiden ulkopuolella eivätkä saa johtaa kansallisen huoltovarmuuden heikkenemiseen.

SKL:n mielestä Suomen kannassa tulisi nostaa esille merituuliteollisuuden voimakkaan laajentumisen mahdollisesti tarjoamat mahdollisuudet vesiviljelyelinkeinolle uusien kasvatuspaikkojen muodossa.

SKL suhtautuu osittain varauksella uusien kestävyyskriteerien luomiseen vesiviljelyalle. Kaupallisia kestävyysjärjestelmiä on jo toiminnassa ja käytössä, muun muassa Aquaculture Stewardship Council:n hyväksymä standardi (ASC). Uusien rinnakkaisten standardien luominen saattaa lähinnä aiheuttaa hämmennystä kuluttajien keskuudessa ja kasvattaa tuotannon hallinnollisia kustannuksia. SKL toteaa kuitenkin sen, että samalla olisi tarvetta luoda järjestelmää jolla EU:ssa tapahtuva vesiviljely voitaisiin selkeämmin erottaa kolmansista maista tulevista tuotteista. Kestävyyskriteerien luomisessa olisi myös varmistettava, että kriteereissä huomioitaisiin tasapuolisesti kestävyyden kaikkia ulottuvuuksia sekä mm. maantieteellisiä ja teknologisia eroja eri tuotantomuotojen ja tuotteiden välillä.

Vesieläintautien aiheuttimista kustannuksista

Suomen Kalankasvattajaliitto pitää valtion varoista suoritettavia korvauksia tärkeänä keinona vesieläintautien vastustamisessa ja eläintautivahinkoja kärsineen elinkeinonharjoittajan tukemisessa.

Momenttiin ehdotetun täsmennyksen mukaan käypä arvo määriteltäisiin sen arvon perusteella, joka eläimillä oli juuri ennen, kun heräsi tai vahvistettiin epäily eläintaudin esiintymisestä. Korvauksessa ei otettaisi huomioon eläintaudin aiheuttamaa arvon alentumista eikä lähtökohtaisesti myöskään sitä kasvua, joka tapahtuu taudin toteamisen ja päätöksen täytäntöönpanon välillä. Ehdotettu täsmennys eläimen käyvän arvon määrittämisajankohdasta yhdenmukaistaisi ja selkeyttäisi arviointia sekä korvausten myöntämistä. Suomen Kalankasvattajaliitto ry kiinnittää huomiota siihen, että lopetettaviksi määrättyjen kalojen arvon määrittely perustuu kalojen yhteismassaan ja otannalla laskettavaan yksilön keskiarvopainoon, eikä tätä kokonaispainoa voida määrittää luotettavasti ennen eläinten lopetushetkeä.

Tuotannonmenetysten korvaamiset ovat jo voimassa olevan lain sanamuodon mukaan harkinnanvaraisia ja edellyttävät, että vahingot vaikeuttavat merkittävästi toimijan toimeentuloa. Vesiviljely eroaa kuitenkin muusta kotieläintuotannosta siinä, että riskeihin ei ole mahdollista itse vaikuttaa samassa määrin. Eläintauti voi levitä luonnossa vesiviljely-yritykselle myös siinä tapauksessa, että kaikkia varotoimenpiteitä on noudatettu, esim. myös velvoiteistutusten tai kalojen ylisiirtojen kautta. Tällaisessa tapauksessa on varsin epäoikeudenmukaista, jos yrittäjä joutuu vahingon kärsimään korvauksetta. On myös syytä huomata, että ruokakalankasvatuksen tuotantokierto on pitkä (2-3 vuotta), joten tuotannon uudelleenkäynnistys
tautisaneerauksen jälkeen vaatii aikaa ja tapahtuu luontaisen vuosirytmiikan takia viiveellä.

laki määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista.

Kalankasvattajaliitto haluaa kuitenkin huomauttaa, että sähkötuessa myöntämiskriteerit ovat varsin tiukat ja esitetyillä reunaehdoilla vesiviljely-yritykset ja varsinkin ruokakalatuotanto jäisivät esityksen perusteella suurimmaksi osaksi kustannustuen ulkopuolelle. Suomen kalankasvattajaliitto esittää tämän takia myöntämiskriteereihin lievennystä siten, että määräkaudella maataloutta tai vesiviljelyä varten ostetun sähkön määrä huomioidaan kokonaisuudessaan. Tämä muutos parantaisi huomattavasti sähkötuen kohdentuvuutta myös suoraan ruoantuotannolle.

Suomen kalankasvattajaliitto haluaa vielä kiinnittää huomiota siihen, että valtaosa vesiviljely-yrityksistä perkaavat kalansa itse ja huolehtivat kalojen jäähdyttämisestä ja jäittämisestä. Tämän takia sähkön kustannustuessa tulee huomioida myös se sähkönkäyttö, jota tarvitaan kalan nostamisen jälkeen, jotta kala voidaan toimittaa eteenpäin jalostukseen ja/tai tukku- /vähittäismyyntiin.

Tukea ei arvioida kohdentuvan perinteiseen ruokakalankasvatukseen merialueella, mutta tätä ei voida myöskään poissulkea. Lisäksi tulisi kustannustuen saajan määritelmässä ja tuen kohdentamisessa huomioida vesiviljelyn tuotanto- ja yritysrakenne, joka poikkeaa perinteisestä maataloustuotannosta. Lisäksi on hyvä huomioida, että merkittävä osa Suomen vesiviljelystä tapahtuu Ahvenanmaalla.

Alta voit lukea Liiton antamat lausunnot ja kannanotot 2020 – 2022. Jos kaipaat jotakin vanhempaa lausuntoa, ota yhteyttä Liittoon.

Lausunto_-vihrean-siirtyman-hankkeista6_22Lataa

Lausunto_SUP-direktiivin-toimeenpano2_22Lataa

Lausunto_vesiviljelystrategia-2030 1-22Lataa

Lausunto_EMKVR 1-22Lataa

Lausunto_elainten-hyvinvointilaki 1-22Lataa

Lausunto_mikrobilaakkeet 1-22Lataa

Lausunto_halliurosten-poisto3_22Lataa

Lausunto_sivutuotteet2_22Lataa

Lausunto-laiksi-ymparistonsuojelulain-muutoksesta6_22Lataa

rehulaki_mmvkuuleminen11_21Lataa

MmV_kuuleminenemkvr9-21Lataa

Lausunto_elainlaakintalain-muuttamisesta8_21Lataa

Lausunto_rehulain-muuttamisesta8-21Lataa

Lausunto-luonnonmukaisesta-tuotannosta7_21Lataa

Lausunto- Luonnos-Suomen meripolitiikan-toimenpideohjelmaksi 8-21Lataa

Lausunto-Ylisiirtojen-riskit8_21Lataa

taloudellisen-tilanteen-heikentyminen6_21Lataa

Lausunto-elintarvikemarkkinalain-ja-oikeudenkaynnista-markkinaoikeudessa5_21Lataa

Lausunto_elaintautilakiluonnos5_21Lataa

Lausunto-kuudesta-elaintautia-torjuvasta-asetuksesta-3_21Lataa

Lausunto-vesielaintautien-torjuntaa-koskevasta-asetuksesta3_21Lataa

Ehdotus-Suomen-merenhoitosuunnitelman-toimenpideohjelmaksi-vuosille-2022–20275_21Lataa

Lausunto – malakiittivihreä 2-21Lataa

Kalastuslaki1_21Lataa

Vesienhoitosuunnitelma-EPO-ELY5_21Lataa

Vesienhoitosuunnitelma-LAPELY5-21Lataa

Vesienhoitosuunnitelma-POPELY5-21Lataa

Vesienhoitosuunnitelma_-UUDELY5_21Lataa

Vesienhoitosuunnitelma-Vuoksi5-21Lataa

Lausunto-Suomen-merenhoitosuunnitelman-toimenpideohjelma 2-21Lataa

kalatalouden-taloudellisen-tilan-heikentyminen12_20Lataa

Lausunto- Kotimaisen-kalan-edistamisohjelma 11-20Lataa

Lausunto-Hallituksen-esitysluonnos-rauhoitettujen-elainten-aiheuttamien-vahinkojen-ennalta-ehkaisemisesta-ja-korvaamisesta 11-20Lataa

Lausunto – kalatalouden-yritysten-valiaikaiset-tuet-09-20Lataa

elintarvikemarkkinalain-muutoksesta5_20Lataa

lausunto-kauppanimista5_20Lataa

Lausunto – kalatalouden-valiaikaiset-tuet-04-20Lataa

Lausunto-Kalankasvatuksen-ymparistonsuojeluohje 01-20Lataa

LupaMuutos8_19Lataa

VesiPoke-raportti8_19Lataa

Kansallinen-merimetsostrategia-ja-toimenpidesuunnitelma12_19Lataa