Yritykset

Suomessa on kalanviljely-yrityksiä  noin 140 kpl ja 190 luonnonravintolammikkoa. Yrityksillä on useita eri laitoksia ja tuotantosuuntia. Kalanviljelylaitoksista noin 150:ssä laitoksessa kasvatetaan ruokakalaa ja poikaslaitoksia on noin 100. Kalanviljely työllistää noin 300 henkilötyövuotta.

Aktiivista elinkeinon kehittämistä

Kalanviljelijät kehittävät tuotantomenetelmiä ja -tekniikoita aktiivisesti. Suunnitelmallista kehitystyötä tarvitaan, jotta viljelyprosessia voidaan säädellä kullekin kalalajille ja tuotantotavalle mahdollisimman optimaaliseksi. Kalankasvatuksessa panostetaan myös tuotantoprosessin vastuullisuuteen ja eettisyyteen. Tuotannossa otetaan huomioon ympäristökysymykset, ruokaturvallisuus sekä kalojen hyvinvointi. Toimintaa ohjaavat eläinsuojelu- ja ympäristönsuojelumääräykset, viljeltävien kalojen suojeluasetus sekä työsuojelumääräykset. Sekä yritystoiminnassa että kalantuotantotavoissa huolehditaan ympäristövastuista ja taloudellis-sosiaalisista vastuista.

Kalaa viljellään hyvin erilaisissa paikoissa riippuen viljeltävästä lajista ja vesialueesta. Varsinkin sisävesillä laitokset ovat usein muutamien laitostyyppien yhdistelmiä.

Kalanviljelylaitoksen malliin vaikuttaa vesialue ja viljeltävä kalalaji. Suurin osa kalanpoikasista kasvatetaan sisämaassa, kun taas suurin osa ruokakalasta kasvatetaan merialueilla.

Katso täältä video kalanviljelyn eri muodoista:

Verkkoallaskasvatus
Merellä kalaa kasvatetaan verkkoaltaissa, joissa kala elää olosuhteista riippuen noin kahdesta kolmeen vuoteen. Merikasvatuslaitokset ovat sijainneet välisaaristossa taiavomeren reunoilla, mutta nykyään myös täysinavomerellä.

Avomerelle on mahdollista sijoittaa nykyistäsuurempia laitosyksikköjä niin, että paikalliset vaikutuksetjäävät vähäisiksi. Sopivimpia vesialueita ovat syvät jaavoimet vesialueet, missä vesi virtaa ja vaihtuu hyvin.Kalantuotantoa avomerelle ohjaavat myös muutyhteiskunnan toiminnot
kuten vapaa-ajan käyttö ja vesiliikenne.

Katso täältä video merikasvatuksesta:

Sisävesikasvatus
Sisävesillä voidaan kalaa kasvattaa verkkoaltaissa järvissä ja joissa, luonnonravintolammikoissa sekä maauomaaltaissa, joissa vesi johdetaan esimerkiksi joesta puhdistuksen kautta laitokselle, ja käytön jälkeen
loppupuhdistuksen kautta takaisin jokeen. Kalanpoikasia kasvatetaan myös muovisissa altaissa ulkona sekä
sisähalleissa. Sisävesien kalanviljelylaitokset ovat usein yhdistelmiä useammasta laitostyypistä.

Sisämaan poikaskasvatus on koko maan kalankasvatukselle erittäin tärkeää, ilman poikasia kun ei
kalaa voida kasvattaa missään päin Suomea.

Katso täältä video sisämaan kasvatuksesta:

Kiertovesikasvatus
Kiertovesilaitoksissa vettä kierrätetään kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä, jolloin uutta vettä kasvatukseen tarvitaan vain pieni osa kiertävän veden määrästä. Kiertovesikasvatuksessa pystytään pienentämään ravinnekuormitusta ja saamaan kaloille optimaaliset olosuhteet kasvaa läpi vuoden. Kiertovesilaitoksia pyritään sijoittamaan muun teollisuuden läheisyyteen, jotta voidaan hyödyntää esimerkiksi tehdasalueen infrastruktuuria, edullista energiaa, lämmintä vettä ja jätevesien puhdistuslaitoksia.

Katso täältä video kierovesikasvatuksesta:

Kalanviljely-yritykset

Yrityksillä on useita eri laitoksia ja tuotantosuuntia.

Kalanviljely-yritysten määrä Suomessa vuonna 2020 (lähde:Luke)

Kalanviljelylaitosten määrä Suomessa vuonna 2020 (lähde:Luke)

Kasvatetun ruokakalan määrä (perkaamattoman kalan painona) ja arvo lajeittain vuonna 2020 (Lähde: Luke)[spacer]

Poikastuotanto vuonna 2020 (Lähde: Luke)

Suomessa vesiviljelyä harjoittavat

• Kaupalliset yksityiset yritykset (ruokakala- ja poikaslaitokset, luonnonravintolammikot)
• Valtio (Luonnonvarakeskus)
• Yhteisöt (maatalouskeskusten laitokset)
• Velvoitelaitokset (voimalaitosten omistamat kalanviljelylaitokset)