Jani Pulkkinen LUKE
Kalanrehujen valmistaja BioMar toimi isäntänä, kun joukko suomalaisia kalankasvattajia ja Luken tutkijoita suuntasi Tanskaan tutustumaan paikallisiin vettä kierrättäviin kalankasvatuslaitoksiin. Matkan tarkoituksena oli hakea inspiraatioita kotimaan teknologioiden kehittämiseen, mutta myös selvittää miksi Tanskassa kalankasvatus on säilynyt kannattavana ja tuotanto on pysynyt kolminkertaisena Suomeen verrattuna. Matkalla tutustuttiin kolmeen laitokseen sekä kalarehutehtaaseen.
Ensimmäinen päivä kului lähinnä matkustamiseen Suomesta Tanskaan, mutta illalla päästiin myös huuhtomaan raskaan matkustuspäivän maitohapot takareisistä paikallisen jääkiekkoliigan välieräottelussa Herning Blue Fox – Esbjerg Energy. Toisena päivänä vierailtiin kolmessa laitoksessa, joista ensimmäinen oli suuri FREAn kiertovesilaitos. Laitos koostuu kolmesta osasta, joissa mädin haudonta tapahtuu läpivirtausolosuhteissa, poikas- ja jatkokasvatus puolestaan kiertovedessä. Laitokseen otetaan kahden viikon välein miljoona mätimunaa, joista osa myydään jo poikasvaiheessa toisille kasvattajille. Jatkokasvatuksessa kalat kasvatetaan noin 300 g kokoon ja ne myydään pääosin elävänä Saksan markkinoille.
Laitoksen vedenkäsittelyjärjestelmä koostuu uoma-altaiden päädyssä olevista lietekartioista, liikkuva- ja kiinteäpetisistä biosuodattimista sekä diffuusoreilla toteutetusta ilmastuksesta ja matalapainehapettimista. Laitoksen poistovesien käsittely koostui useasta yksiköstä. Kuolleet kalat murskattiin ja hapotettiin, jonka jälkeen ne poltettiin laitoksen uunissa. Lietekartioista ja kiinteäpetisten bioreaktoreiden pesuvesistä lietevesi ohjattiin aktiivilieteprosessiin, johon lisättiin melassia hiilen lähteeksi. Aktiivilieteprosessin jälkeen liete koaguloitiin ja laskeutettiin sekä lietettä kuivattiin rumputiivistäjällä. Kaikki kirkas poistovesijae johdettiin laitosalueella olevaan laguunin, josta se imeytyi maaperään. Maaperästä vesi johdettiin salaojakaivoilla pumppukaivoihin, joista se voitiin ottaa takaisin kiertovesilaitoksen käyttöön.
FREA oli myös rakentamassa uutta hybridilaitosta (Kærhere dambrug), jossa jokaiseen kala-altaaseen tuli kaksi tulovesikanavaa, toisesta voitiin johtaa altaaseen puhdasta pohjavettä ja toisesta kiertovettä. Tämä rakenne mahdollistaa kalojen raikastamisen omassa altaassa, eikä kaloja tarvitse siirtää ennen myyntiä. Toisena innovaationa oli ilmastuksen ja biosuodatuksen yhdistäminen samaan altaaseen siten, että altaan pohjalla oli kiinteäpetinen biosuodatin ja niiden päällä diffuusorit kaasujen vaihtoa varten.
Toinen vierailukohde oli osittaiskiertoon perustuva laitos, joka siis toimi ilman biosuodatusta (AquaPri Vadhoved fiskeri). Vettä voitiin ottaa joesta 150 l/s, joka käsiteltiin kiinteäpetisillä suodattimilla kiintoaineenpoistamista varten sekä ilmastettiin. Vesi jaetaan kolmeen yksikköön, joissa vesi kiersi mammuttipumppujen avulla. Nämä myös ilmastivat vettä mutta laitoksella voitiin lisäksi käyttää puhdasta happea matalapainehapettimien avulla ja lisätä ilmastusta tarpeen mukaan. Uoma-altaiden päässä oli lietekartiot ja jatkuvasti pesevät rumpusuodattimet.
Laitoksen tuotantokapasiteetti on 450 tn ja se tuottaa isompaa kirjolohta, joka kuljetetaan laitokselta elävänä eteenpäin perkaukseen. Vedenlämpötila pysyy kesällä noin 18–20 asteessa mutta talvella on huomattavasti viileämpää, jopa alle asteen. Tämän takia laitos selvittää pohjaveden käyttöä, jotta talviaikaista lämpötilaa voitaisiin nostaa.
Lietekartioilta pumpattiin ja rumpusuodatuksen pesuvesi ohjattiin lietealtaaseen, jossa vesi kulki ylös ja alas eri kammioissa. Kammioiden pohjalta liete pumpattiin varastosäiliöihin, joista se käytiin ajoittain hakemassa biokaasulaitokseen. Lietteenpoiston jälkeen vesi johdettiin liikkuvapetisiin bioreaktoreihin, jonka jälkeen se kulkeutui kosteikkoon ja takaisin jokeen.
Kolmas kohde oli toisen luokan kirjolohen mallilaitos (Hallundbäk fish farm), jossa tuotettiin annoskokoista kirjolohta Saksan markkinoille yhdelle ostajalle. Laitos otti vetensä viereisestä pienestä purosta, jonka pH nostettiin kalkilla ennen kala-altaisiin pumppaamista. Laitoksen vedenkäsittely koostui kala-altaiden perässä olevista lietekartioista, kiinteä- ja liikkuvapetisistä biosuodattimista ja ilmastuksesta. Poistovesi johdettiin kosteikkoon mutta sen ravinteiden poistokyky on heikko ja nähtäväksi jää joudutaanko sinne lisäämään puuhakereaktori typen poiston tehostamiseksi.
Laitosalueelle oltiin myös rakentamassa uutta kiertovesilaitosta korkeaan halliin. Tarkoitus on kasvattaa pientä poikasta 200 tn, jotka jatkokasvatettaisiin vanhassa mallilaitoksessa. Kala-altaat ovat uoma-altaita ja vedenkäsittelynä tulee olemaan kiinteäpetinen biosuodatus, ilmastus ja rumpusuodatus. Suunnitteilla oli johtaa kiertovesihallista vettä vanhaan mallilaitokseen, jotta talviaikaista lämpötilaa voitaisiin siellä nostaa.
Kolmantena päivänä käytiin tutustumassa BioMarin Branden tehtaaseen. Tehdasvierailun jälkeen kuultiin mielenkiintoisia esityksiä raaka-aineista ja kestävyyden teemoista. Tehdasvierailulla nähtiin mm. laboratorio, jossa voitiin testata rehujen eri ominaisuuksia tiheydestä uppoamisnopeuteen. Tehdasalueella oli myös tutkimusyksikkö, joka pystyi tekemään omia rehuseoksia kokeisiin. Pääosa kokeista tehdään Hirtshalsin koeasemalla mutta tutkimusyhteistyötä tehdään laajalti eri tutkimusinstituuttien kanssa.
Raaka-aineiden hinnat ovat pääosin tulleet hieman alas sodan aiheuttaman piikin jälkeen, mutta erityisesti kalaöljyn hinta on edelleen korkea, joka johtuu pääosin Perunsardellin rasvapitoisuuden laskusta. BioMarin tavoitteena on pienentää kolmasosa hiilijalanjäljestään, joista eri raaka-aineet muodostavat 97 %. Kasviperäisten aineiden hiilijalanjälki on kalaan verrattuna suurempaa maankäyttömuutosten takia. Kasviöljyjen korvaaminen leväperäisellä öljyllä on yksi keino pienentää hiilijalanjälkeä.
Saivatko tutkijat ja kasvattajat vastauksia Tanskan kalankasvatuksen kannattavuudesta? Ehkä yksiselitteistä vastausta ei tullut mutta joustava sekä kannustava ympäristölainsäädäntö ja kasvattajien keskinäinen avoimuus sekä yhteen hiileen puhaltaminen eivät ainakaan tilannetta pahenna. Ehkäpä siinä oiva viesti kotiinpäin tuotavaksi.
