Kotimaisen kalan saatavuuden parantaminen edellyttää hallitukselta ripeitä toimenpiteitä. Suomen Kalankasvattajaliitto ja alan yritykset muistuttavat aloitteellaan budjettiriiheen kokoontuvaa hallitusta, että toimialan keväinen vetoomus vastuuministereille ei ole vielä johtanut toimenpiteisiin eikä hallitusohjelmassa mainituissa kalankasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimissa ole tälläkään hallituskaudella edistytty. Suomi elää vielä pitkään tuontikalan varassa.
Hallitus laati kesällä 2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman kalaomavaraisuuden pudottua Suomessa hälyttävän alhaiseksi. Enää alle viidesosa ruokapöytiimme ostetusta kalasta on kotimaista. Aloitteessa korostetaan, että sitoutuminen edistämisohjelmaan edellyttää ryhtymistä toimiin, kuten:
1. Otetaan käyttöön kalanviljelyn mahdollisuudet ruokahuollon vahvistajana ja omavaraisuuden lisääjänä
2. Luodaan kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö tuomalla elinkeinopolitiikka ympäris-töpolitiikan rinnalle kalankasvatusta koskevassa päätöksenteossa
3. Varmistetaan kotimaisen kalanrehunvalmistuksen ja rehujen kehitystyön jatkuvuus
4. Yksinkertaistetaan ja uudistetaan alan sääntelyä tuomalla myös joustavuutta lupaehtoihin
Kalankasvattajat tarjoavat hallinnolle yhteistyötä konkreettisten työkalujen löytämiseksi kalanviljelyn nopeaan lisäämiseen sekä kalaomavaraisuuden parantamiseen.Yksi keinoista on hallitusohjelmassa mainittu itämerirehu. Tämän Itämeren silakasta ja kilohailista valmistetun kiertotalousrehun käyttö tulisi luvituksessa huomioida ja samalla turvata nyt vaakalaudalla olevan kotimaisen rehuteollisuuden toiminta ja kalarehujen kehitystyön jatkuminen Suomessa.
Kalanviljely on ilmastoystävällinen ja ekologisesti ylivoimaisen tehokas tapa tuottaa eläinproteiinia. Tutkimukset osoittavat kalankasvatuksen kuormituksen häviävän pieneksi, vain yhden prosentin luokkaa kokonaiskuormituksesta. Vesien- ja merenhoidon sekä kalanviljelytuotannon lisäämisen tavoitteet eivät todellakaan ole vastakkaisia.
Kotimaisen kalanviljelyn rajoittaminen ei ole kestävää eikä järkevää, kun ulkomaista kalaa rahdataan samalla suomalaisten ruokapöytiin. Tuontikala vie työpaikat ja eurot ulkomaille. Kalan vuotuinen kauppatase on pitkään ollut negatiivinen. Tänä vuonna vaje ylittää 400 miljoonaa euroa.
Kotimaisen kasvatuksen lisääminen vakauttaisi kalan hintaa
Kalatalouden tuotantokustannukset ovat jyrkässä nousussa. Hintatasoa määrittelee norjalainen tuontikala. Kotimaisen kasvatuksen lisääminen toisi vakautta hintoihin.
Kuluttajat ja poliittiset päättäjät haluavat enemmän kotimaista kalaa ruokapöytiin. Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on nostaa vesiviljelyn vuosituotanto 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii 2,7 miljoonan kalakilon lisäystä tuotantoon kunakin ohjelman jäljellä olevana vuotena. Tavoitetahdista on jääty pahasti jälkeen heti alkumetreillä ja on todellinen vaara tavoitteena siintävän maalin karkaamiselle. Kasvuun tarvitaan sekä perinteisiä kasvatusmuotoja merellä ja sisävesillä että tuotantoa kiertovesilaitoksilla, kunhan niiden tuotantohaasteet on voitettu.
Lisätietoja: Suomen Kalankasvattajaliiton puheenjohtaja Irja Skyten-Suominen, p. 050 372 7652