Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa Miksi kalankasvatukselta ei vaadita jätevesien puhdistamista? (HS 5.8.) esitettiin räikeitä virheitä kalankasvatuksen kuormituksesta. Virallisten ja julkisten tietojen mukaan tilanne on aivan toinen kuin kirjoituksessa väitettiin.
Kalankasvatuksen vesistökuormitus on fosforin osalta 1,4 % ihmisperäisestä kuormituksesta ja 1,0 % kokonaiskuormituksesta (lähde: www.ymparisto.fi). Nämäkin tiedot ovat vuodelta 2019. Joidenkin tietojen mukaan kuormitus olisi tällä hetkellä enää puolet näistä luvuista.
Verrattaessa kalankasvatuksen kuormitusta muuhun kuormittavaan toimintaan, on esimerkiksi yhdyskuntien ja haja-asutuksen yhteiskuormitus 7-kertainen. Yksistään jo laskeuman mukana tulee 6-kertainen kuormitus. Maa- ja metsätaloudesta syntyy peräti 53-kertainen kuormitus.
Kalankasvatusluvat sisältävät myös aina tarkat määräykset ja velvoitteet, joilla valvotaan toimintaa ja seurataan mahdollisia muutoksia ympäristössä.
Kaikki ihmistoiminta aiheuttaa ympäristökuormitusta, niin myös ruoantuotanto. Kalankasvatusala on tehnyt hartiavoimin työtä ja onnistunut vähentämään kuormituksesta peräti 70–80 %. Niin rehutehokkuus kuin ruokintatekniikkakin ovat kehittyneet valtavasti.
Kalankasvatus onkin poistettu HELCOMIN hotspot -listalta jo vuonna 2002.
Kotimainen kasvatettu kirjolohi on lisäksi hyväksytty ympäristöjärjestö WWF:n suositeltavien kalojen listalle vuonna 2014 ja siikakin vuonna 2018. Valinnan perusteena oli kotimaisen kasvatuksen vastuullisuus ja ekologisuus.
Itämerirehuvielä kierrättää ravinteita, sillä siihen käytetään Itämerestä pyydetystä silakasta ja kilohailista valmistettua kalajauhoa. Parhaimmillaan itämerirehulla voidaan poistaa merestä jopa enemmän fosforia kuin kalankasvatus tuottaa.
Nykyaikainen kotimainen kalankasvatus on kestävää ja luonnon ehdoilla tapahtuvaa toimintaa sekä ilmastoystävällinen ja ekologisesti ylivoimaisesti tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia.
Kalaisan ruokavalion merkittävät kansanterveydelliset vaikutukset ovat nekin täysin kiistattomia.
Vesien- ja merenhoidon sekä kalanviljelyn lisäämisen tavoitteet eivät todellakaan ole vastakkaisia. Hyvillä sijaintipaikoilla kalanviljelyn marginaalinen kuormitus ei estä merialueiden hyvän tilan saavuttamista.
Vanhentuneet mielikuvat kalanviljelyn kuormituksesta on päivitettävä nykyaikaan ja unohdettava ristiriitojen ylläpitäminen. Kotimaisen kalanviljelyn lisääminen on erittäin tärkeää omavaraisuuden ja ruokavarmuuden kannalta.
Tiivistelmä tekstistä on julkaistu Helsingin Sanomissa 10.8.2022 otsikolla Kalankasvatuksen aiheuttama vesistökuormitus on marginaalinen.