Kalankasvatuksesta löytyy pohjoista voimaa

Teksti: Mika Remes

Pohjoisen kirkkaissa vesissä Kainuussa ja Koillismaalla riittää tilaa kasvattaa kalaa maauoma-altaissa sekä verkkoaltaissa järvissä ja joissa. Vahva pohjoinen kalakulttuuri pitää huolta siitä, että paikallisesti tuotetulla kalalla on hyvä kysyntä. Mahdollisuuksia alueen kalankasvattajilla olisi lisätä merkittävästi tuotantoa, mutta se vaatii joustavaa lupapolitiikkaa – eikä vahvempi poliittinen tukikaan ympäristöystävälliselle tavalle tuottaa kotimaista ruokaa olisi pahasta.

Taivalkoski Koillismaan korpimailla on kartalla katsoen niitä paikkoja Suomessa, jonne on pitkä matka melkein mistä vain. Matkaa Taivalkoskelta on länteen Ouluun 160 kilometriä, etelään Kajaaniin 200 kilometriä, pohjoiseen Rovaniemelle 200 kilometriä – ja Helsinkiin 750 kilometriä. Kalankasvatus Vääräniemelle Taivalkoski on kuitenkin sopivasti keskellä.

– Taivalkoski on meille pääpaikka, mistä yrityksemme laitoksille on noin tunnin matka, kertoo yritystä yhdessä veljensä Harrin kanssa luotsaava Kari Vääräniemi.

Vääräniemen veljekset Kari ja Harri ovat kasvattaneet voimakkaasti yritystoimintaansa.

Veljekset edustavat pohjoisen Suomen kalankasvatuksen nuorempaa yrittäjäsukupolvea. Kalankasvatus Vääräniemi aloitti yrityksenä vuonna 2011. Pohjalla oli veljesten isän Pekka Vääräniemen perustama kalankasvatuslaitos, jonka toimintaa Kari ja Harri lähtivät jatkamaan ja kehittämään uudelta pohjalta. Siihen heitä kannusti pohjoisen alueen hyvät olosuhteet kalankasvatukselle.

– Kainuussa oli paljon kalankasvatuslaitoksia, joissa oltiin eläkeiän koittaessa luopumassa toiminnasta. Me näimme, että voimme tarttua tilaisuuteen ja lähteä kehittämään yritysostoin omaa toimintaamme kasvu-uralle. Yritystoiminnan keskittyminen ja yrityskoon kasvu on kalankasvatuksessakin päivän sana. Useissa tapauksissa pienet tai eläköityvät yritykset ovat myyneet kasvatuspaikkansa isommille yrityksille, Kari Vääräniemi kertoo.

Kalankasvatus Vääräniemellä on kalankasvatusta laajalla alueella Kainuusta eteläiseen Lappiin.

Kainuussa ja Koillismaalla riittäisi vettä ja kasvatuspaikkoja lisätä merkittävästi tuotantoa.

Koko ketju hallinnassa

Jos alussa yrityksellä oli lähinnä luonnonravintolammikoita ja istukaspoikastuotantoa, tänä päivänä Kalankasvatus Vääräniemi on kasvanut koko tuotantoketjun kalanmädistä ruokakalaan tarjoavaksi yritykseksi. Kasvatuksessa ovat kalalajeista kirjolohi, siika, merilohi, järvilohi, meritaimen ja järvitaimen. Laitoksia löytyy kolmelta vesistöalueelta Oulujoen, Iijoen ja Kemijoen vesistöistä. Kasvatuslupia eri laitoksilla on yhteensä noin 600 tonnin edestä. Tuotannosta noin kaksi kolmasosaa on ruokakalaa – kirjolohta ja siikaa – ja kolmannes poikas- ja istukaskasvatusta sekä luonnonravintolammikoissa kasvavaa kalaa.

Harri Vääräniemi ja Petteri Sola siirtävät siikojen emokaloja mädinlypsyä varten.

Tilastoissa Kainuun ja Koillismaan alue on muuttotappioaluetta ja väki harmaantuu uhkaavasti. Kalankasvatus on yksi keino tuoda lisää ympärivuotisesti työtä ja hyvinvointia alueelle.

– Kalankasvatuksen tuotannon voisi täällä päin Suomea hyvin moninkertaistaa, eikä se aiheuttaisi kuormitusongelmia vesistöihin. Vesistöjen kokonaiskuormasta vain pieni osa tulee kalanviljelystä, Vääräniemi sanoo.

Sisämaan poikaskasvatus on koko kalankasvatukselle erittäin tärkeää. Ilman poikasia kun ei kalaa voida kasvattaa missään päin Suomea.

– Täällä Kainuussa olosuhteet laadukkaille poikasille niin ruokakalakasvatukseen kuin istukastoimintaan ovat huippuluokkaa. Vaikka olemme kaukana pohjoisessa, niin täältä on hyvät yhteydet poikasten vientimarkkinoille Venäjälle ja Ruotsiin, tietysti sen jälkeen, kun kotimaan poikastarve on tyydytetty. Tulevaisuudessa poikastuotannolla voi olla merkittäviä vientimahdollisuuksia, jos asioita alalla kehitetään oikeaan suuntaan, Vääräniemi sanoo.

Osaamista ja kasvuhaluja Kainuun seudun yrityksissä löytyy Vääräniemen mielestä sekä ruokakala- että poikastuotannolle. Kasvu edellyttää positiivista lupapolitiikkaa ja että kalankasvatusta myös halutaan hyville kasvatuspaikoille, joita Kainuun alueelta löytyy.

Uusien lupien hakeminen on nykyisellään yrityksille raskas, kallis ja aikaa vievä prosessi. Kynnys sellaisen hakemiselle on korkealla.

– Pitää muistaa, että luvan lisäksi yrittäjän on tehtävä uuteen toimintaan merkittävät taloudelliset investoinnit ennen kuin ensimmäistäkään kalakiloa saadaan markkinoille. Perinteinen kalankasvatus on kuitenkin hyväksi havaittu ja kustannustehokas keino tuottaa kalaa, muistuttaa Vääräniemi.

Laatu ratkaisee

Kalankasvatus Vääräniemessä kasvu on tapahtunut yritysostoin. On helpompi iskeä rahat tiskiin ja jatkaa valmiiksi olemassa olevaa toimintaa, kuin lähteä perustamaan uutta laitosta mahdollisen uuden luvan turvin.

– Se on tarkoittanut myös sitä, että laitoksemme ovat maantieteellisesti laajalla alueella ja leipä on levällään. Olemme pyrkineet kääntämään senkin vahvuudeksi. Meillä ei ole munat samassa korissa ja riskit on hajautettu. Jos yritys on yhden tuotteen varassa, vakava markkinahäiriö, kuten vaikka koko yhteiskuntaan yllättäen iskenyt koronavirus, voi olla sille kohtaloksi, sanoo Vääräniemi.

Avainasia kasvun hakemisessa on Kari Vääräniemen mielestä laadussa. Kalankasvatus Vääräniemellä on kaikista laitoksista tehty mahdollisimman ympäristöystävällisiä investoimalla uuteen tekniikkaan ja käyttämällä itämerirehua.

– Tänä päivänä puhutaan paljon avomerikasvatuksesta ja kiertovesiviljelystä, mutta pitää muistaa, että sisävesissä pystytään kasvattamaan perinteisellä tavalla merkittäviä määriä kalaa erittäin ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Sisämaan kalanviljelyä ei saa eikä pidä julkisessa keskustelussa unohtaa, ja perinteisissä kasvatusmalleissa löytyy vielä entisestäänkin kehitettävää, korostaa Vääräniemi.

Kalankasvatus Vääräniemellä on kalankasvatusta laajalla alueella Kainuusta eteläiseen Lappiin.

Pieni on kaunista

Lylyjoki ei ole Kainuun joista isoimpia, mutta se tarjoaa Lylyjoen Lohelle 120 kilometriä Kajaanista pohjoiseen kelpo olosuhteet kasvattaa maauoma-altaissa kirjolohta ruokakalaksi. Läheinen koskenniska tarjoaa kaloille tarpeeksi hyvälaatuista vettä kasvuun.

Lylyjojen Lohen perustivat veljekset Antero ja Pertti Holappa 1980-luvun lopulla. Ensimmäiset kalat saatiin altaisiin kasvamaan vuonna 1988. Nykyään Lylyjoen Lohen tuotanto on 50-60 tonnia vuodessa. Yritys tuottaa kirjolohta ruokakalaksi. Kalat perataan loppusyksystä ja viimeiset keväällä.

– Se on ihan sopiva määrä tällaiselle pienelle yritykselle, emme ole kaavailleet edes tätä suurempaa kasvatustoimintaa. Nykyisen tuotannon määrittelee lupaehtoihin kirjattu vedenkäyttö ja ravinnepäästömäärät. Kainuussa on paljon hyviä kasvatuspaikkoja, jos vain löytyy innokkaita yrittäjiä ja investointiuskallusta riittää, Antero Holappa pohtii.

Lylyjoen Lohen kirjolohet päätyvät noin 80-prosenttisesti seutukunnan kauppoihin, loput myydään kalatukuille.

– Kainuun alueen vahvuus on hyvässä kalanlaadussa ja puhtaassa luonnossa, jota täällä riittää. Me olemme pitkään panostaneet tuttuun poikastoimittajaan, jolta saa tutkittua ja tervettä kalaa. Hyvistä lähtökohdista syntyy hyvää kalaa syötäväksi, sanoo Holappa.

Panostus poikasiin

Kainuun Lohi on yksi poikastuotantoon panostavista kalakasvatusyrityksistä Kainuussa. Yrityksen perustivat 1960-luvulla Arvi Tuulenkari, Vesa Korhonen ja Simo Tuikka, jotka näkivät runsaista ja kirkkaista pohjavesistä tunnetun kasvatuspaikan Kainuun Sotkamossa olevan erinomainen kalanpoikasten kasvatukseen.

1990-luvulla kokonaan Tuikan perheelle siirtyneessä yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin vetovastuu siirtyi pojille Markku ja Martti Tuikalle ja edelleen vuonna 2003 kokonaan Markulle. Kainuun Lohi keskittyy Sotkamossa kirjolohen ruokalapoikasten kasvatukseen, mutta kasvua yritystoimintaan on saatu ostamalla ruokakalan kasvatusta varten laitoksia sadan kilometrin päästä Hyrynsalmelta.

– Ruokakalakasvatus tasapainottaa toimintaamme. Samalla myös riskejä on hajautettu. Täytyy aina muistaa, että poikastuottajan menestys on sidoksissa ruokakalakasvattajan menestykseen, niin meillä kuin muualla Suomessa, sanoo Tuikka.

Kirjolohen poikaset lähtevät 0-vuotiaina ympäri Suomea ruokakalalaitoksille. Markkinat ja asiakkaat ovat olleet vakaalla pohjalla.

– Täytyy vain omassa työssä pitää kiinni aina laadusta, muistuttaa Tuikka.

Markku Tuikka näkisi mielellään elinkeinon nykyistä isompana Kainuussa. Vaikka yritykset saavat tänä päivänä mukavasti luvat nykyiselle toiminnalle ja lupia ei ole pienennetty, Kainuussa olisi potentiaali tuottaa ympäristöystävällisesti kalaa huomattavasti enemmän mitä nyt sallitaan.

– Joitain ihan uusiakin lupia on myönnetty, mutta niiden saaminen voimaan ottaa aikaa luvista tehtyjen valitusten takia. Alaa arvioidaan edelleen vanhoilla perusteilla ja mielipiteillä, vaikka kehitys on mennyt jo pitkän aikaa eteenpäin, Tuikka arvioi.

Markku Tuikka näkee poikaskasvatuksessa Kainuussa merkittävää kasvupotentiaalia.

Tuikka on selvittänyt, voisiko pienimuotoisella kiertovesitekniikalla saada Kainuun Lohelle lisäpotentiaalia poikaskasvatukseen.

– Yhdessä perinteisen maauomakasvatuksen kanssa kiertovesikasvatuksella voisi poikastuottajalle avautua uusia mahdollisuuksia. Jos Suomeen halutaan uuttaa merkittävää kasvatusta esimerkiksi avomerelle, jossain ne poikaset sinne on kasvatettava. Silloin tarvitaan meitä sisämaan poikaskasvattajia, varsinkin perinteisellä tavalla poikasia tuottavia, arvioi Tuikka.

Markku Tuikka toimii Kainuun Lohenkasvattajat ry:n puheenjohtajana.

– Meitä ei ole jäljellä lukumääräisesti isoa joukkoa, mutta vaihdamme porukalla ajatuksia ja teemme monenlaista yhteistyötä illanistujaisista opintomatkoihin. Nyt myös Koillismaan kalankasvattajat ovat tulossa mukaan. Täällä on huomattu, että kannattaa edistää asioita yhdessä, koska olemme kaikki samassa veneessä, muistuttaa Tuikka.

Oma kala, paras kala

Kuusamo on Koillismaan napakaupunki. Rukatunturi lomakylineen tuo Kuusamoon satoja tuhansia matkailijoita vuosittain, mutta voi Kuusamossa tehdä muutakin kuin nauttia matkailun iloista – kuten kasvattaa kalaa.

Kuusamosta pohjoiseen Varisjoen varrelta löytyvä Varisjoen Lohi on tuottanut kirjolohta ruokapöytiin jo puoli vuosisataa. Pekka Määtän, Eero Kortesalmen ja Kalle Pesosen 1960-luvulla käynnistämä yritys aloitti kirjolohen poikaskasvatuksella mutta tunnetaan tänä päivänä laadukkaasta kirjolohesta, jota seutukunnan marketit kalannälkäisille asiakkailleen myyvät.

Hannu Pesonen tuli Varisjoen Loheen yrittäjäksi vuonna 1974 veljensä Tepon kanssa. Vuonna 1998 veljekset perustivat Antti ja Jorma Leskelän kanssa Koillis-Suomen Lohi Oy:n, joka kasvattaa ruokalaa Kemijärvellä. Toiveissa on, että yrityksen tarina jatkuu kolmannessakin sukupolvessa, sillä Hannu Pesonen voisi iän puolesta siirtyä eläkkeellekin.

– Sen aika näyttää, mutta hyvät toimintaedellytykset kirjolohenkasvatukselle täällä joka tapauksessa on. Kylmä lähdevesi takaa, ettei kaloihimme makuvirheitä koskaan jää, sanoo Pesonen.

Varisjoen Lohea vetävä Hannu Pesonen on Kuusamon kalankasvatuksen pioneereja.

Hannu Pesonen on pitkän uransa aikana nähnyt alan ylä- ja alamäet. Villin 1980-luvun kasvun jälkeen viranomaisten tiukka linja ympäristölupien kanssa johti 1990-luvulta lähtien lupien leikkaamiseen, minkä seuraukset ovat yhä Koillismaalla nähtävissä. Monet pienet perheyritykset joutuivat laittamaan lapun luukulle, kun kutistunut tuotanto ei enää taannut riittävää leipää.

– Kuusamossa oli ennen useita kalankasvattajia, nykyään leikissä mukana on vain kolme yritystä. Me olemme voineet kasvaa ostamalla kasvatuskapasiteettia muualta, muun muassa Kemijärveltä. Nykyiset ympäristöluvat mahdollistavat Varisjoen Lohelle ja Koillis-Suomen Lohelle noin 220 tonnin tuotannon. Sillä määrällä pärjää, kun pystyy toiminnassa panostamaan laatuun ja saamaan sille työlle myös riittävästi hintaa, pohtii Pesonen.

Varisjoen Lohen ja Koillis-Suomen Lohen kirjolohien markkinat löytyvät läheltä eli Koillismaalta ja Koillis-Lapin alueelta.

– Täällä arvostetaan lähellä tuotettua kalaa, joka saadaan mahdollisimman tuoreena kalatiskiin. Asiakkaille paikallisuus on niin tärkeä asia, että kalasta ollaan valmiita maksamaan hieman korkeampaa hintaakin, Pesonen kiittelee.

Koillismaa isoine järvineen olisi Pesosen mielestä potentiaalista aluetta kalankasvatukselle.

– Jos minulta kysytään, sallisin lisäkasvua valjastettuihin vesistöihin, joissa hyviä kasvatuspaikkoja löytyy. Se vaatisi tietysti poliittista tahtoa toteutuakseen. Kalanviljely pitäisi nähdä osana luonnonsuojelua eikä sen vastaisena toimintana. Kalakin tarvitsee mahdollisimman puhtaan ympäristön kasvaakseen. Kyllä me kalankasvattajat osaamme kalaa ympäristön ehdoilla kasvattaa, sanoo Pesonen.

Perinteinen kalankasvatus verkkoaltaissa ja maauoma-altaissa tuottaa Kainuun ja Koillismaan vesissä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti ruokakalaa.

Uusia herkkuja kuluttajille

Moni Varisjoen Lohen kirjolohista päätyy jalostettavaksi Kuusamon Kalaan. Arto Määtän vuonna 1992 perustama Kuusamon Kalajaloste muutti kuluneena keväänä uudessa omistuksessa nimensä Kuusamon Kalaksi.

Yritys keskittyy Koillismaan luonnonkalan ja kasvatetun kalan jalostamiseen. Perinteisillä järvikalasäilykkeillä sekä graavi-, lämmin- ja kylmäsavukirjolohilla on vahva asema tuotesortimentissä, mutta kuluttajia houkutellaan myös kekseliäillä sesonkituotteilla.

Kuusamon Kala jalostaa sekä perinteisiä että uusia herkkuja paikallisesta kirjolohesta.

Kuusamo Kalan tuotekehityksestä vastaa osakkaisiin kuuluva keittiömestari Jarmo Pitkänen, joka myös vetää omaa Studioravintola Tundra -nimistä tilausravintolaa Kuusamossa. Tundrassa Pitkänen tarjoaa ryhmille tyylikkäästi ja kekseliäästi kokattua paikallista lähiruokaa ja pitää kokkauskursseja. Kesäisin hän keskittyy keramiikan nikseihin – Pitkänen on kokkaustaitojen lisäksi myös keramiikkataiteilija.

– Jarmon panos yritykselle on tärkeä, sillä uusilla hänen kehittämillään sesonkituotteilla pystymme toimimaan myös valtakunnallisilla markkinoilla, vaikka fokuksemme on paikallisuudessa, kertoo Kuusamon Kalan toimitusjohtaja Juha Korhonen.

Kuusamon Kala on saanut valtakunnallista näkyvyyttä Kalalastulla, joka on aivan uudentyyppinen kalatuote. Kebab-lastua muistuttava Kalalastu istuu ruoanlaitossa moneen hodarista pastaan, pitsasta wokkiin. Kehitteillä on kirjolohimassasta tehtävä uusi kalatuote.

– Toivommekin yhteydenottoja, jos laadukasta kotimaista kirjolohimassaa jollain on tarjolla. Jos haluaa lisää liiketoimintaa, pitää olla tarjolla myös uudenlaisia tuotteita. Siksi tarjoamme perinteistä kirjolohigraavia uusina makuversioina kuusenkerkällä ja katajalla maustettuna, modernia kirjolohipaisti-voileipäkakkua sekä tervalla aromoitua siikaa ja haukea. Intohimomme on kehittää kotivesiemme kalasta ennennäkemättömiä tuotteita. Kyllä niille löytyy myös kysyntää, ihmisillä on halua testata uusia makuja tutuista kaloista. Uutuustuotteille löytyy vielä paikka isojen markettien palvelutiskissä, mutta pienissä kaupoissa tila on kortilla, ja niissä valttia ovat kuluttajille tutut kalajalosteet, selvittää Korhonen.

Kuusamon Kalalle paikalliset kalankasvattajat ovat kullanarvoisia.

– Kuusamossa on erittäin vahva kalaidentiteetti. Asiakkaat haluavat ja suorastaan vaativat, että kala on paikallista. Nyt myös julkishallinnon puoli on ottanut lähiruoan lisäämisen tosissaan omissa palveluissaan. HoReCa-keittiöissä käytetään kiitettävästi paikallista kasvatettua kalaa ja luonnonkalaa ruoanlaitossa. Paikallisuuden suosiminen hyödyttää kaikkia osapuolia kasvattajasta ja kalastajasta kuluttajaan, muistuttaa Korhonen.

Lisäkasvu mahdollista

Kysytään lopuksi, mitä ajattelee Luonnonvarakeskus Luken vesiviljelyyn perehtynyt tutkimuspäällikkö Jouni Vielma sisämaakasvatuksesta Kainuussa ja Koillismaalla?

– Se on selvää, että siellä päin riittää vettä ja luontoa kasvattaa kalaa. Luken tilastojen mukaan viime vuonna Kainuun alueella kasvatettiin 1,07 miljoonaa kiloa ruokakalaa koko sisämaan kasvatuksen ollessa 2,7 miljoonaa kiloa. Ruokalalaitoksia Kainuussa oli 25, poikaslaitoksia 20 ja luonnonravintolammikkoviljelijöitä 29. Alueen kokonaistuotanto on ollut aika lailla samalla tasolla, mikä johtuu pitkälti yritysten saamista luvista, selvittää Vielma.

Vielma oli mukana Jani Pulkkisen ja Henri Vanhasen kanssa vuonna 2016 mukana tekemässä Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sijainninohjaussuunnitelmaa, jossa kartoitettiin kalanviljelylle sopivia vesistöalueita.

Selvityksessä löydettiin Oulujoen alueelta kymmenen kalankasvatukseen soveltuvaa paikkaa, joista kahdeksalla oli toimiva kalankasvatuslaitos. Iijoen alueelta löytyi yhdeksän soveltuvaa paikkaa, joista laitos oli viidessä paikassa. Selvityksen mukaan maltillisella 1000 kilon fosforikuormituksella sekä Oulujoella että Iijoella voitaisiin lisätä kalankasvatuksen tuotantoa 360 000 kiloa eli noin kolmanneksen nykyisestä tuotannosta.

– Jotkut yritykset ovat sijainninohjaussuunnitelmaa hyödyntäneet ja saaneetkin lisää lupia toimintaansa. Näen, että kalakasvatus Pohjois-Suomessa voisi kasvaa nykyisestään. Toimivia paikkoja hyvillä virtauksilla pitäisi löytyä rakennetuista ja säännöstellyistä vesistä, joihin ei kohdistu muita käyttöintressejä. AVI on luonnollisesti se taho, joka asian arvioi, mutta hyvillä perusteilla ja selvityksillä varmasti hakemuksissa pääsee eteenpäin, arvioi Vielma.

Vielma myöntää, että perinteinen kalankasvatus on jäänyt sivuosaan uusissa avomeri- ja kertovesikasvatusta korostavissa innovaatio-ohjelmissa – mutta ei suinkaan kokonaan vaille tutkijoiden huomiota.

– Maa-allaslaitosten keinoja vähentää taloudellisesti järkevästi ravinnekuormitusta on tutkittu ja tutkitaan koko ajan. Hyviä tuloksia on saatu tutkimuksessa esimerkiksi tehostetuista maauoma-altaiden lietetaskuista. Ei se kiertovesi- tai avomeritekniikka ole missään määrätty pakolliseksi vaihtoehdoksi kalankasvatuksen lisäämiseksi. Perinteinenkin kalankasvatus on yhtä lailla hyvä tapa tuottaa enemmän kalaa ruokapöytiin, muistuttaa Vielma.

Pohjois-Suomen poikaslaitokset tuottavat merkittävän osan ruokakalan kasvatuksessa tarvittavista poikasista ympäri Suomea ja vientiinkin.