Kalankasvatus on tulevaisuuden ala. Merialuesuunnitteluprosessi on lähtenyt liikkeelle kaikissa rannikkomaakunnissa ja suunnittelijat kartoittavat merialueen käyttötarpeita.  Kalankasvattajat voivat aktiivisesti osallistua Satakunnan merialueen suunnitteluprosessiin. Onko sinulla tarpeita tai näkemyksiä koskien Satakunnan merialueita nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa? Tule mukaan ja osallistu!  

Kalaa syödään yhä enemmän. Lähiruoasta puhutaan, mutta kotimaista kalaa ei syödä. Norjasta tuotava kasvatettu lohi myy paremmin. Suomen kalatalouden vaihtotasevaje on jo noin 350 miljoonaa euroa. Kasvatetun tuontikalan korvaaminen kotimaassa kasvatetulla kalalla voitaisiin laskennallisesti toteuttaa hyvinkin pienellä merialueella.

Mutta missä ja miten tuotanto voidaan toteuttaa ajautumatta ristiriitaan meriympäristön hyvän tilan tavoitteen kanssa? Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma ja Luonnonvarakeskuksen mallinnukset osoittavat soveltuvimpien alueiden sijaitsevan Selkämerellä.

Kansallinen merialuesuunnittelu käynnistyi huhtikuussa 2018. Suomessa kahdeksan rannikkomaakuntaa laativat yhteistyössä kolme merialuesuunnitelmaa.

  • Selkämerelle, kalankasvatuksen keskeisimmille alueille, merialuesuunnitelma laaditaan eteläosiin Satakuntaliiton toimesta yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa, toteaa projektisuunnittelija Mari Pohja-Mykrä Satakuntaliitosta. Ja meillä on tarvetta kaikelle mahdolliselle tiedolle koskien kalankasvatuksen näkemyksiä merialueen käytöstä, jatkaa Pohja-Mykrä.

Selkämeren pohjoisosan suunnitelma yhdessä Perämeren ja Merenkurkun kanssa laaditaan puolestaan Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liittojen toimesta. Suomenlahdelle tulee oma suunnitelmansa ja Ahvenanmaa vastaa omista merialueistaan. Merialuesuunnitelmat kattavat aluevesien lisäksi myös talousvyöhykkeen.

Merialuesuunnittelussa katsotaan tulevaisuuteen ja avataan keskustelua tulevaisuuden tarpeista ja eri käyttömuotojen välisistä synergioista. Merialuesuunnittelu on työkalu, jonka avulla edistetään meren hyvää tilaa sekä mereen liittyvää liiketoimintaa sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen tarpeita.

Suomen merialuesuunnittelussa käsiteltävät merenkäyttömuodot on linjattu maankäyttö- ja rakennuslaissa: energia-alat, meriliikenne, kalastus, vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Näiden lisäksi kulttuuriperintö, kaivannaisala, sininen bioteknologia sekä meriteollisuus on tunnistettu suunnittelun kannalta keskeisiksi teemoiksi.

Tule mukaan ja osallistu merialuesuunnitteluun!

Merialuesuunnittelu on pitkän aikavälin strategista, ohjaavaa ja maiden rajat ylittävää suunnittelua. Suunnitelmakartalle laadittavat merkinnät eivät siis ole kaavan tapaan lakisääteisesti velvoittavia. Merialuesuunnittelussa keskeistä on itse suunnitteluprosessi sekä siinä tutkimuksen ja vuoropuhelun kautta esiin nousevat uudet innovatiivisetkin avaukset.

Mikäli sinulla on kalankasvatukseen liittyviä intressejä Satakunnan merialueille nyt tai mahdollisesti tulevaisuudessa, niin käy klikkaamassa itsesi keskusteluryhmään ’Sinistä kasvua kalasta – Satakunta’ Facebookkiin https://www.facebook.com/groups/661128354272077/?ref=bookmarks. Ryhmä on yhteinen keskustelupaikka Satakunnan merialueiden kalastajille, kalankasvattajille ja kalastusmatkailuyrittäjille, sekä Satakuntaliiton merialuesuunnittelijoille.

Ahvenanmaan osalta löytyvät vastaavat yhteistyöryhmän sivut osoitteesta https://www.facebook.com/Havsplanering-p%C3%A5-%C3%85land-Vad-inneb%C3%A4r-det-240542943292008/

Molemmissa keskusteluryhmissä jaetaan ajantasaista tietoa merialuesuunnittelusta ja sen vaikutuksista kalankasvatukseen, kalastukseen ja kalastusmatkailuun.

  • Satakunnan ja Ahvenanmaan merialuesuunnittelijat järjestävät vuoden 2019 aikana tapaamisia kalankasvattajien kanssa, Mari Pohja-Mykrä kertoo. Facebook -ryhmän kautta pysyy hyvin kärryillä tulevista tapahtumista – ole siis kuulolla, Pohja-Mykrä kehottaa. Ja jatkaa mainitsemalla, että itsensä voi ilmoittaa jo alustavasti etukäteen mukaan tapaamisiin, vaikka ei olisikaan mukana keskusteluryhmässä. Osoite on mari.pohja-mykra@satakunta.fi.

Miksi puhumme nyt Satakunnan merialueesta?

Satakuntaliitto on yhdessä Ahvenanmaan kanssa mukana Itämeren maiden välisessä Pan Baltic Scope -hankkeessa, jossa maiden merialuesuunnittelijat pohtivat yhdessä kestävään siniseen kasvuun liittyviä tarpeita, konflikteja, sekä rajat ylittäviä tiedonvaihto- ja yhteistyötarpeita.

Pan Baltic Scope -hanke toimii vuosina 2018-2019 ja siinä rakennetaan yhteistyöverkostot paikalliselle tasolle kalastajien, kalankasvattajien ja kalastusmatkailuyritysten kanssa. Hanke tukee kestävää merialuesuunnittelua tekemällä prosessista läpinäkyvän ja osallistavan.

  • Merialuesuunnittelussa avoimuus on yksi keskeistä periaatteista. Emme ainoastaan jaa tietoa, vaan keräämme sitä paikallisilta. Paikalliset ihmiset ja he jotka merialueilla elinkeinoaan harjoittavat omaavat tietoa, jota merialuesuunnittelussa tarvitaan. Ja se on todella arvokasta tietoa, huomauttaa Pohja-Mykrä.

Pan Baltic Scope -hankkeesta on tietoa sivulla  http://www.panbalticscope.eu/.

Suomen merialuesuunnittelusta löytyy keskitetysti lisätietoa sivulta https://merialuesuunnittelu.fi/.