Kalankasvatusallas uppoaa pinnan alle – Kustavissa kokeilussa allas, joka piiloutuu jäältä ja myrskyiltä

Juttu ja kuvat: Jonna Lankinen/Turun Sanomat

Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen ja kalanviljelijä Essi Luoma aikovat seurata tänä talvena mielenkiinnolla, miten kalat pärjäävät upotettavassa altaassa jään alla talven yli.
Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen ja kalanviljelijä Essi Luoma aikovat seurata tänä talvena mielenkiinnolla, miten kalat pärjäävät upotettavassa altaassa jään alla talven yli.

Suomalaiset haluavat syödä yhä enemmän kotimaista kalaa, mutta samaan aikaan kalankasvatuksen ympäristövaatimukset ovat kiristyneet.

Osin tästäkin ristiriidasta johtuen Euroopan Meri- ja Kalatalouskeskus myönsi aiemmin 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2022 päättyvään vesiviljelyn innovaatio-ohjelmaan. Ohjelman pääteemoiksi on nostettu sekä avomerikasvatuksen että kiertovesilaitosten kehittäminen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalankasvatuksen asiantuntija, tutkija Markus Kankainen sanoo, että ohjelman avomeriosuuteen on haettu mallia maailmalta. Yhdessä yrittäjien kanssa tutkijat ovat käyneet tutustumassa upotettaviin kasvatuslaitoksiin muun muassa Italiassa ja Kanadan järvialueilla.

Tänä kesänä samanlainen laitos asennettiin myös Kustavin vesialueille.

Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen, kalanviljelijä Essi Luoma ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen esittelivät keskiviikkona Kustavissa upotettavan kalankasvatuslaitoksen ominaisuuksia. Taustalla näkyy, miten allas on jo melkein painunut pinnan alle piiloon.
Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen, kalanviljelijä Essi Luoma ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen esittelivät keskiviikkona Kustavissa upotettavan kalankasvatuslaitoksen ominaisuuksia. Taustalla näkyy, miten allas on jo melkein painunut pinnan alle piiloon.

Vuonna 2014 maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittu vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma osoitti kalankasvatuslaitoksille soveltuvia paikkoja kaukaa ulkomereltä. Kovissa olosuhteissa kalankasvatus vaatii kuitenkin välisaaristoa enemmän työtä, eikä vähiten pitkien sijaintiensa ja kovien sääolosuhteidensa vuoksi.

Nykyisellään kasvattajat esimerkiksi hinaavat altaat syksyn tullen suojaisemmille vesille.

Siirto on hidasta, matkaa tehdään alle solmun tuntivauhtia.

– Upotettavaa laitosta ei tarvitse vetää mihinkään, sen voi upottaa talveksi jäiden alle, Kankainen sanoo.

Upotettava kasvatusallas näyttää päällepäin aivan tavalliselta kalankasvatusaltaalta. Sen päälliosan verkko on kiinnitetty vetoketjuin, mutta muutoin rakenne on samankaltainen. Tässä allas on normaalilla tavalla pinnalla. Se lasketaan upoksiin vain olosuhteiden niin vaatiessa.
Upotettava kasvatusallas näyttää päällepäin aivan tavalliselta kalankasvatusaltaalta. Sen päälliosan verkko on kiinnitetty vetoketjuin, mutta muutoin rakenne on samankaltainen. Tässä allas on normaalilla tavalla pinnalla. Se lasketaan upoksiin vain olosuhteiden niin vaatiessa.

Upotettava kasvatusallas näyttää päällepäin aivan tavalliselta kalankasvatusaltaalta. Sen päälliosan verkko on kiinnitetty vetoketjuin, mutta muutoin rakenne on samankaltainen. Tässä allas on normaalilla tavalla pinnalla. Se lasketaan upoksiin vain olosuhteiden niin vaatiessa.

Upotettava kasvatusallas on laskeutumassa pinnan alle.
Upotettava kasvatusallas on laskeutumassa pinnan alle.
Enää näkyy vain varjoa. Altaan yläosan päällä on pian viisi metriä vettä.
Enää näkyy vain varjoa. Altaan yläosan päällä on pian viisi metriä vettä.

Vaikka valtamerten aallot ovat isoja, Itämeren aallot ovat teräviä ja siksi myös ulkomerellä helposti kohtalokkaita kalankasvatuslaitoksille.

Upotettavan laitoksen etuna on, että sen voi painaa myrskyllä pinnan alle suojaan.

– Myrskyn jälkeen laitos nostetaan takaisin pintaan ja kalat ruokitaan.

Talvisin kalojen aineenvaihdunta hidastuu eivätkä ne syö juuri lainkaan. Siksi jään alla piilossa olevat kasvatuslaitokset eivät hankaloita talviaikaan kalojen hoitamistakaan.

Loppuvuonna kuluttaja saattaa saada kalansa hyvinkin huokeaan hintaan, kun useat kasvattamot perkaavat kalat ennen jäiden tuloa.

– Upotettavan altaan avulla kasvattaja saa paremman eurohyödyn, kun kaikkia kaloja ei tarvitsekaan perata talveksi. Perkausta voi jatkaa keväällä heti jäiden lähdön jälkeen.

Tutkija näkee upotettavasta kasvatuslaitoksesta vielä muitakin hyötyjä kuin syyssiirtelyjen välttämisen, jäiltä ja myrskyiltä turvaan upottamisen sekä kasvatuskauden pitenemisen.

– Ulkosaaristossa kasvatuslaitokset ovat pois silmistä ja samalla pois matalilta ja herkiltä ranta-alueilta.

Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen ja kalanviljelijä Essi Luoma sanovat, että upotettavan kalankasvatusaltaan operointi ei ole vaikeaa, mutta se lisää silti työmäärää aika laillakin. Esimerkiksi kaikki hoitotoimet vaativat aina allasta päällystävän verkon vetoketjujen avaamisen.
Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen ja kalanviljelijä Essi Luoma sanovat, että upotettavan kalankasvatusaltaan operointi ei ole vaikeaa, mutta se lisää silti työmäärää aika laillakin. Esimerkiksi kaikki hoitotoimet vaativat aina allasta päällystävän verkon vetoketjujen avaamisen.

Mikään valmis ratkaisu nyt kokeilussa oleva upotettava laitos ei ole.

– Kyseessä on monen vuoden kehityshanke. Olosuhteet ovat joka vuosi erilaiset, tätä täytyy tutkia pitkällä aikavälillä.

Jos upotettava kasvatuslaitos jossain vaiheessa osoittautuu hyväksi, tekniseksi ratkaisuksi ulkomeren kalankasvatukselle, sen hinta tulee Markus Kankaisen mukaan olemaan kaksi kertaa nykyisin käytössä olevia kasvatusaltaita kalliimpi.

– Se ei välttämättä silti haittaa, koska investointien vaikutus tuotantokustannuksiin on lähtökohtaisesti merellä alhainen. Tällä koelaitoksella tuotantokustannukset ovat 0,38 euroa kalakiloa kohti. Isommilla laitoksilla sen saa vielä merkittävästi alemmas, Kankainen summaa.

Upotettava kalankasvatusallas herätti kiinnostusta myös kotimaisissa kalanviljelijöissä, jotka saapuivat kesäpäiviensä aikana seuraamaan, miten laitos käytännössä toimii.
Upotettava kalankasvatusallas herätti kiinnostusta myös kotimaisissa kalanviljelijöissä, jotka saapuivat kesäpäiviensä aikana seuraamaan, miten laitos käytännössä toimii.

"Yksin emme olisi tätä lähteneet tekemään"

Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen.
Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen.

Päällepäin upotettava kalankasvatusallas on saman näköinen kuin mikä tahansa muukin saman mittakaavan merikasvatusallas.

Mutta kun Lännenpuolen Lohen yrittäjä Sami Suominen painaa kompressorin nappia, kasvatusaltaan pohjalla oleva sukelluskello päästää sisällä olevan ilmansa pois ja täyttyy vedellä.

Allas uppoaa muutamien minuuttien aikana hitaasti pinnan alle. Pian jäljellä ei ole enää kuin muutama poiju ja keltainen merimerkki.

Sami Suominen sanoo, että kun Luonnonvarakeskuksesta kysyttiin, olisiko yrityksellä sopivaa kokeilupaikkaa upotettavalle laitokselle, niin vastaus tuli kuin itsestään.

– On meillä viisikymmentä metriä syvä monttu tuolla. Tällaiset haaveet voi kyllä haudata sinne, Suominen naurahtaa.

Todellisuudessa Suomisen yritys oli heti valmis mukaan kokeiluun.

– Yksin emme olisi tätä lähteneet tekemään, sen verran ison hintaluokan hanke on kyseessä. Nyt investoinnit tulevat hankerahoista, mutta kustannukset kaloista sekä niiden hoidosta ovat minun, samoin laitokselle hankittu kokeilulupa.

Heinäkuussa Suominen siirsi upotettavaan kasvatuslaitokseen noin 18 000 kiloa 400-grammaisia kirjolohenpoikasia kasvamaan.

Myöhemmin syksyllä osa kaloista lähtee teuraaksi, mutta osa jää talven yli upotettavaan laitokseen.

– Se on aika riskialtista ja haasteellista. Se on sama kuin maanviljelijä jättäisi talveksi lehmät sellaiseen saareen, jonne ei ole tieyhteyttä. Emme pääse tarkastamaan kalojen vointia, Suominen harmittelee.

Samasta syystä Sami Suominen ei vielä näe, että upotettava kasvatusallas ratkaisisi kalojen talvisäilytykseen liittyviä ongelmia vaan ennemminkin olisi tie parempiin kasvatusolosuhteisiin.

– Jos pinnassa on kesäkuumalla 25-asteista vettä, niin syvemmällä vesi on viileämpää. Se on kaloille eduksi.

Lännenpuolen Lohi on keskittynyt nykyisessä toiminnassaan välikasvatukseen eli kasvattamaan kirjolohen poikaset 15-grammaisista 300-grammaisiksi.

– Olisi mielenkiintoista selvittää, minkä kokoinen poikanen selviytyy avomerioloissa. Luulen, että olosuhteet söisivät kuitenkin kalan kasvua. 15-grammainen poikanen ei jaksa uida montaa päivää virtaa vasten vaan tarvitsee tasaisempia olosuhteita.

Upotettavan kasvatuslaitoksen kohdalla meriveden virtaama on yksi Suomen kovimmista, noin metrin sekunnissa. Sen päällä kun on vielä terävä ristiaallokko, ovat kalat ja kasvatuslaitos kovilla.

– Valmistajan ohjeiden mukaan laitos on upotettava, jos aallonkorkeus nousee yli kolmeen metriin, laitos upotetaan heti. Näin käynee muutaman kerran vuodessa, Suominen arvelee.

Kasvatuslupien saaminen kallista arpapeliä, sanoo tutkija

Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen uskoo, että vie vielä vuosia, ennen kuin kaikki tulokset ovat selvillä upotettavan altaan ominaisuuksista kotimaisilla vesillä. Allas on suunniteltu Italiassa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen uskoo, että vie vielä vuosia, ennen kuin kaikki tulokset ovat selvillä upotettavan altaan ominaisuuksista kotimaisilla vesillä. Allas on suunniteltu Italiassa

Upotettavan kasvatuslaitoshankkeen lisäksi vesiviljelyalalla on käynnissä vieläkin merkittävämpiä hankkeita.

– Tämä on tekninen hanke, mutta hallinnollisista hankkeista saattavat tulla ne kaikkein suurimmat hyödyt, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Markus Kankainen.

Esimerkiksi viime vuonna käynnistyneessä Metsähallituksen, Luken ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Kalavaltio-hankkeessa etsitään parhaita kalankasvatusalueita ja tehdään ympäristölupahakemuksia varten tarvittavia selvityksiä.

Kankainen sanoo, että tällä hetkellä alan yrittäjät eivät hae lupia, koska niiden saaminen on arpapeliä ja hakeminenkin valtavan kallista.

– Prosessi kestää useita vuosia ja voi viedä yrittäjältä satoja tuhansia euroja.

Kalavaltio-hankkeessa yrittäjä ei itse joudu heittäytymään vuosikausiksi byrokraattiseen paperisotaan.

– Olemme valinneet neljä vesialuetta Uudestakaupungista ja Kaskisista, jonne lähdemme tekemään ympäristölupaan vaadittavia selvityksiä.

Hankkeen tarkoituksena on rakentaa avaimet käteen -tyyppinen paketti, jossa viranomaiset miettivät kalankasvatukselle soveltuvat alueet ja kasvattajat keskittyvät siihen minkä parhaiten osaavat – kalanviljelyyn.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5049036/Kalankasvatusallas+uppoaa+pinnan+alle+Kustavissa+kokeilussa+allas+joka+piiloutuu+jaalta+ja+myrskyilta