YLE, KATI ALA-RENKO, 17.12

Manner-Suomen vesiviljelystrategian 2030 tavoite on kehittää vesiviljelyelinkeinoa ja nostaa kotimaisen kasvatetun kalan tuotantoa ympäristöystävällisesti.

Tavoitetta on viime vuosina pyritty edistämään esimerkiksi lisäämällä kalantuotantoa valtion vesialueilla ja joustavoittamalla kalankasvatuksen lupaprosesseja.

Pyrkimyksistä huolimatta lupaprosessit ovat yhä usein pitkiä, hankalia ja epävarmoja.

Hankalaksi asian tekee myös se, että samalla kun kalankasvatusta pitäisi lisätä, merialueille ei saisi syntyä uutta kuormitusta.

– On mahdoton yhtälö, että kalankasvatusta pitäisi lisätä ja samalla vähentää kuormitusta. Aina, jos jotain lisätään, tulee väistämättäkin jonkun verran myös kuormitusta, vaikka se olisi todella pientä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Markus Kankainen.

Lupaprosessit ovat venyneet erityisesti ympäristövaikutusten arvioinnin takia.

– Tätä ollaan pahimmillaan vatuloitu yli kymmenen vuotta lupaprosessissa ilman vastausta, Kankainen sanoo.

LisääValtio haluaa suuria kalankasvatusaltaita avomerelle – lupien kanssa taistellut kalankasvattaja: ”Mikään muu ei ole esteenä, paitsi virkamiehet”

Ministeriöiden tavoitteet samansuuntaisiksi

Markus Kankainen peräänkuuluttaa selkeämpää ohjeistusta ja toimintamalleja hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

– Nyt ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön tavoitteet ajavat eri suuntiin. Tulisi päättää, paljonko kasvatusta ja kuormitusta voi kaiken kaikkiaan lisätä eri alueilla, Kankainen sanoo.

Pisimmissä hakuprosesseissa ely-keskus on vaatinut ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (yva) ennen ympäristölupahakemusta aluehallintovirastolle.

– Useita kuulemis- ja osallistamiskertoja sisältävä yva-menettely viivästyttää luvan hakemista jopa yli kolme vuotta. Sen jälkeen lupaa haetaan ja siitä on vielä valitusmahdollisuus. Kankainen sanoo.

Kankaisen mukaan esimerkiksi ympäristöviranomaiset ovat valittaneet hallintoviranomaisen päätöksistä.

Mies perkaa kalaa.
Kalankasvattaja Kjell Råttsin yrityksellä on kalankasvatusta Närpiössä ja -perkaamo Kaskisissa. Råttsin poika pyörittää lisäksi savustamoa Kaskisissa. Kuva: Niklas Joki, YLE

Lupahakemus vetämässä, takeita ei ole

Kalankasvattaja Kjell Råtts on ollut alalla 35 vuotta. Hän kasvattaa siikaa ja kirjolohta kasvatusaltaissa merellä Närpiössä.

Råttsin pojat ovat mukana toiminnassa. Kalat perataan Kaskisten satamassa sijaitsevassa perkaamossa.

Råttsit ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa avomerikasvatukseen Kaskisissa, mutta lupaprosessit turhauttavat.

Tällä hetkellä ely-keskuksessa harkitaan, tarvitaanko Råttsien hakemukseen ympäristövaikutusten arviointi. Råttsille on luvattu vuoden loppuun mennessä päätös asiassa.

Råtts laskee, että koko luvitusprosessi tulisi maksamaan noin 150 000 euroa. Hakemuskustannukset konsulttikuluineen maksavat noin 20 000 euroa.

– Tämä on odottamista. Kolmesta–viiteen vuotta menee ennen kuin lupa voitaisiin myöntää. Siihen päälle vielä kaksi ja puoli vuotta kalankasvatusta, ennen kuin kalat ovat perkuuiässä.

”Avomeri tarkoittaa isompaa venettä”

Råtts kertoo, että toiveissa olisi päästä kasvattamaan avomerellä vuositasolla noin 600 000–700 000 kiloa kirjolohta.

– Tämä tulisi olemaan iso investointi. Laitteistot menisivät uusiksi. Avomeri tarkoittaa uusia verkkoaltaita ja isompaa venettä. Aallot voivat olla todella korkeat.

Avomerikasvatus toisi mukanaan muutakin uutta, esimerkiksi ajomatka avomerelle vajaan 10 kilometrin päähän vie Råttsin mukaan edestakaisin noin kolme tuntia. Riippuen kalojen ruokintaohjelmasta, paikan päällä käydään yleensä päivittäin.

– On kuitenkin vaikea suunnitella mitään eteenpäin, kun luvasta ei ole mitään tietoa.

Useita kohteita arvioitavana

Suomen rannikoilta on tunnistettu 17 kalankasvatukseen soveltuvaa aluetta nelisen vuotta sitten käynnistyneessä Kalavaltio-hankkeessa.

Kalavaltio-hankkeen tavoite on helpottaa yritysten toimintaa hakemalla kalankasvatuslupia valtion merialueille.

Luonnonvarakeskuksen Kankainen on kuitenkin tyytyväinen siihen, että luvitusprosesseja on saatu maaliin, vaikka prosessit ovat pääosin vielä pitkiä.

Kalantuotantolupia on myönnetty Kaskisiin, Pietarsaareen, Martinniemeen Oulussa, Luvialle ja Kustaviin.

Uusia kohteita on arvioitavana samanaikaisesti useita.

– Uudessakaupungissa yva-menettelystä saatiin juuri lausunto. Muita tulevia tarkastelukohteita on Kristiinankaupungissa, Korppoossa ja Kotkassa, Kankainen sanoo.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20063731