YLE 19.5.2023: https://yle.fi/a/74-20032077
Kalatalousalueet ja osakaskunnat haluaisivat istuttaa keväällä järvilohta ja järvitaimenta, mutta kasvattajilta ei nyt saa kalanpoikasia haluttuja määriä. Erityisen huono tilanne on järvilohen osalta.
Lohikalojen saalis Itä-Suomen järvistä vähenee, koska kalanpoikasista on pulaa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan vesistöihin istutetaan keväisin järvilohen ja järvitaimenen poikasia, yleensä kaksi- tai kolmevuotiaita.
Lisäksi muun muassa Jänisjokeen itärajalla ja Joensuun koskiin istutetaan kirjolohta myös keväällä.
Syksyisin istutuksissa käytetään planktonsiikaa, kuhaa ja saatavuuden mukaan myös harjusta.
Pelkästään Pohjois-Karjalassa kalatalousalueet ja osakaskunnat käyttävät istutuksiin useita kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi.
Toiminnanjohtaja Taina Ahosola Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta kertoo, että kalatalousalueet eivät nyt saa hankittua lohen- ja taimenenpoikasia niin paljon kuin haluaisivat. Suurin pula on järvilohen poikasista.
Myös osakaskunnat haluaisivat ostaa kalanpoikasia, mutta niitä ei ole.
– Minullakin on tällä hetkellä pelkästään osakaskuntien tilauksia odottamassa noin 10 000 eurolla, mutta joudun valitettavasti soittamaan kaikille, että ei onnistu, Ahosola harmittelee.
Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja arvelee poikaspulan yhdeksi syyksi kasvattamoilla esiintyvää sienitautia, vesihometta, joka tappaa emokaloja.
Kalankasvattajien suunnalta paljastuu kuitenkin nyt toisia syitä.
Järvilohen mätiä ei saada riittävästi
Järvilohen poikasia ei voida toimittaa, koska järvilohen mätiä ei saada tarpeeksi kasvattajille, kertoo toimitusjohtaja Yrjö Lankinen.
Hän tietää tilanteen, koska luotsaa useita itäsuomalaisia kalanviljely-yrityksiä: Pohjois-Karjalan Kalanviljelyä, Savon Taimenta, Hanka-Taimenta ja Savo Laxia.
– Mätiä on tuottanut pääsääntöisesti Luonnonvarakeskus. Heillä on ollut omia tuotannollisia vaikeuksia ja se näkyy sitten meillä yksityisillä kasvattajilla, Lankinen toteaa.
Toimitusjohtajan mukaan alueen kalanviljelylaitokset pystyvät toimittamaan paremmin järvitaimenta, koska laitoksilla on taimenista omaa mädintuotantoa.
Silti taimenenpoikastenkin kysyntä on suurempaa kuin kasvattajien kapasiteetti.
– Toinen syy poikaspulaan on se, että tuottajien määrä on vuosien varrella pienentynyt ja tuotantomäärät ovat sitä kautta pienentyneet. Suurin ongelma kuitenkin on, että emme saa riittävästi alkumateriaalia eli mätiä kasvatukseen, Lankinen korostaa.
Kaikkiaan kalankasvatuksen ammattilainen pitää nyt mätipulaa Itä-Suomen kasvattamoilla suurempana ongelmana kuin aika ajoin pahastikin lohia riivaavaa vesihometta.