Kalaterveyspäivä 2020 jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. Ajankohtaiset kalaterveysasiat laitettiin kuitenkin perinteisesti pakettiin.

Kalojen terveystilanne hallinnassa

Teksti: Mika Remes

Korona-viruksen piinatessa ihmiskuntaa on lohdullista tietää, että kalanviljelyssä kalojen terveystilanne on pysynyt hallinnassa.

Ruokaviraston tuoreessa vuoden 2019 kalaterveyskatsauksessa kalojen bakteeriperäiset taudit pysyivät lähes kaikkien tautien osalta samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna – eli varsin hyvänä. Ainoastaan kirjolohen pikkupoikassyndroomaa ja kylmänvedentautia aiheuttaa Flavobacterium psychrophilum -bakteeria esiintyi edellisiä vuosia enemmän. Suurin osa Flavobacterium psychrophilum -tapauksista todettiin sisävesialueella kirjolohen poikasilla.

Vuonna 2018 BKD eli bakteeriperäinen munuaistauti ilmeni epidemiana. Viime vuoden näytteissä ei todettu uusia tartuntoja. Istutuksiin liittyvien asetusmuutoksien takia vaara on yhä vaanimassa.

Laitossaneeraukset purivat IHN:ään

Positiivista oli myös tarttuvan haimakuoliotaudin eli IPN:n tapausten määrän laskeminen. Toissa vuonna IPN havaittiin 40 laitoksella, viime vuonna 24 laitoksella, joista 11 sijaitsi sisämaassa. IPN ei ole aiheuttanut toistaiseksi vakavia tautipurkauksia Suomessa. Tauti voi aiheuttaa isoilla kaloilla kasvun heikkenemistä. Suurimmat tappiot se aiheuttaa poikaskasvatuksessa.

IHN eli tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio on kaloille sen verran vaarallinen virustauti, että se kuuluu lakisääteisesti vastustettaviin kalatauteihin. Pahimmillaan IHN aiheuttaa hyvin korkeaa kuolleisuutta. Oireet iskevät pahimmin veden lämpötilan ollessa 8-15 astetta.

IHN tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2017. Kun taudin levinneisyyttä selvitettiin, sitä löytyi kuudessa pitopaikassa talvella 2017-2018. Tartunnan saaneille paikoille perustettiin rajoitusvyöhykkeet ja laitokset saneerattiin viruksen hävittämiseksi.

Viime vuonna kerätyissä näytteissä ei virusta enää havaittu ja taudin vuoksi asetetut rajoitusvyöhykkeet on voitu purkaa. Niillä edelleen tehdään IHN-seurantaa vähintään kahden vuoden ajan.

Tornionjoen mystiset lohet

Tornionjoen lohikuolemat olivat isosti otsikoissa kesällä 2019, kun joella havaittiin useita ihovaurioisia ja kuolleita lohia. Viime kesänä saatiin lisäksi havaintoja heikoista ja passiivisista nousulohista. Ruokavirasto on vuodesta 2014 lähtien tutkinut yhteistyössä Ruotsin eläinlääketieteellisen laitoksen SVA:n kanssa, mikä Tornionjoen lohia riivaa.

Kesällä 2019 näytteeksi saatujen lohien perusteella oireiden taustalla eivät ole tunnettujen kalatautien bakteerit ja virukset. Yhdeksi syyksi arveltiin aiemmin B1-vitamiinin eli tiamiinin puutosta. Nyt tutkituista terveistä ja haavaisista näytelohista selvisi, ettei tiamiinin puutoskaan ole kyseessä. Lohien sairastumiselle ei siis löydetty yhtä selvittävää syytä eikä sellaista todennäköisesti olekaan. Lohikuolleisuuden syiden selvittäminen vaatii Ruokaviraston mukaan lisätutkimuksia.

Eläintautilaki uudistuu

Nykyinen Suomen eläintautilaki tuli voimaan vuonna 2013, mutta EU:n eläintautilainsäädäntö on kokonaan uudistunut sen jälkeen. Eläinterveysasiat määritellään uudella EU:n asetuksella, joka tulee sovellettavaksi huhtikuussa 2021.

Se aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön, joten eläintautilakiamme uudistetaan. Kaikkea ei silti tarvitse muuttaa, kansallista liikkumavaraa jää runsaasti, jotta tietyt Suomen hyvää eläintautitilannetta turvaavat taudinehkäisy- ja valvontatoimenpiteet voivat jatkua nykyistä vastaavalla tavalla.

Suurimmat muutokset liittyvät eläintautiluokkiin. Eläinterveyssäännöstössä on viisi eläintautiluokkaa vakavista nopeasti hävitettävistä A-luokan taudeista ainoastaan seurattaviin ja ilmoitettaviin E-luokan tauteihin. Vaarallisimpaan A-luokkaan kuuluu vertamuodostavan kudoksen kuolion aiheuttava EHN-tauti.

Nykyiset helposti leviävät ja vaaralliset eläintaudit sisältyvät pääsääntöisesti A-C -luokkiin. Päivittyvä luettelo taudeista, joita säädökset koskevat, löytyy EU:n täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2018/1882. Uudella eläintautilailla on tarkoitus täydentää A-C -luokan tauteja koskevia eläinterveyssäännöstön säännöksiä.

Uusi eläintautilaki vaikuttaa myös terveyslupiin. Nykyiset rekisteröinnit ja terveysluvat pysyvät voimassa, mutta terveyslupiin on tulossa enemmän poikkeusmahdollisuuksia. Esimerkiksi luonnonravintolammikoille ja pienille paikallishautomoille ei tulevaisuudessa tarvittaisi enää terveyslupaa, rekisteröinti riittäisi. Kalansiirtojen osalta nykyiset säännökset pysyvät pääosin ennallaan, mutta terveystodistuksista voidaan myöntää poikkeuksia maan sisäisissä siirroissa.

Uusi eläintautilaki on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan vuoden puolella. Voimaan laki on tulossa 21.4.2021.

Koulutuksen kustannukset on osittain maksettu EMKR-rahalla