Kalaterveyspäivä 2022

Teksti Mika Remes

Kalojen terveystilanne pysyi rauhallisena vuonna 2021

Ruokavirasto seuraa ja tilastoi Suomessa kalojen terveystilannetta. Ruokaviraston laatima kalaterveyden vuosiyhteenveto kuultiin Ruokaviraston ja Kalankasvattajaliiton yhdessä järjestämässä Kalaterveyspäivässä 24. maaliskuuta.

Vuosiyhteenvedossa on sikäli muutosta aiempaan, että mukana ei ollut enää Åbo Akademin tekemää kalatautidiagnostiikkaa. Vuosiyhteenveto perustui Ruokaviraston ja PRIK-palveluiden keräämään tietoon kalatautinäytteistä. Vuosiyhteenveto vuodelta 2021 rakentui noin 17 000 kalanäytteeseen, joista noin 2500 tutkittiin taudinsyyn varalta.

– Taudinsyytutkimuksissa noin 80 prosenttia näytteistä tuli laitoksilta, jotka kuuluvat vapaaehtoiseen Kalaterveyspalveluun. Suomessa 70-80 prosenttia poikaslaitoksista kuuluu Kalaterveyspalveluun ja 20-30 prosenttia ruokakalalaitoksista, kertoi Ruokaviraston Kuopion toimipisteessä kalatautiasioita hoitava Satu Viljamaa-Dirks.

Vuosi 2021 oli kalaterveydessä napakasti sanoen aika rauhallinen. Suuria muutoksia aiempiin vuosiin ei tapahtunut.

– Eniten harmaita hiuksia kalatautien tutkijoille, viranomaisille ja kasvattajille teettivät Ahvenanmaalla havaitut IHN-tautitapaukset ja niistä seuranneet torjuntatoimet. IHN kuuluu lakisääteisesti vastustettaviin kalatauteihin, Viljamaa-Dirks totesi.

Virustaudit riski kalan tuonnissa

IHN oli siis virustautien ”ykkösenä” ja nyt löydetyt tautitapaukset kulkeutuivat ilmeisesti kalantuonnin kautta Tanskasta. Muista ikävistä virustaudeista tarttuva haimakuoliotauti VHS aiheutti takavuosina Ahvenanmaalla useita tautitapauksia, mutta saneerausohjelmalla tapaukset on saatu kuriin. Virusta ei ole Ahvenanmaalla havaittu vuoden 2012 jälkeen. Kuluvan vuoden aikana Ahvenanmaa saanee tautivapauden takaisin VHS-taudin suhteen.

IPN-tautitapauksia oli vuonna 2021 puolet vähemmän mitä aiemmin. Syytä puoliintumiselle ei osattu antaa. IPN aiheuttaa oireita pääasiassa makeassa vedessä kasvatetuilla lohikaloilla. IPN-tautiin liittyy useita genotyyppejä, joista genotyyppiä 2 on ilmennyt sisämaassa mutta kalojen kuolleisuutta siihen ei ole liittynyt.

Genotyyppiä 5 löytyi viime vuonna kahdelta merilaitokselta. Genotyyppiä 5 pidetään paljon hankalampana tautimuotona kirjolohien pikkupoikasvaiheessa, joten se halutaan pitää sisämaan poikaslaitoksilta poissa.

– IPN on sisävesillä lakisääteisesti vastustettava tauti, jota on myös seurattava tarkkaan. IPN:n genotyyppi 2 pääsi livahtamaan jotain reittiä sisämaahan. Yritetään kaikin keinoin pitää genotyyppi 5 merellä ja poissa sisämaasta. Tautiin ei ole olemassa lääkettä tai toimivaa rokotetta. Ennaltaehkäisy on tässä tapauksessa se paras hoitomuoto, vetosi Viljamaa-Dirks.

Bakteeritaudit ennallaan

Bakteeritautien määrään viime vuosi ei tuonut merkittäviä muutoksia. Tapauksissa kasvua oli lähinnä flavobakteereissa sekä vibrioosissa.

– Meille on kysymysmerkki, miksi näin on. Eikö kalanpoikasia ole tarpeeksi rokotettu vai onko rokotettu liian pienillä annoksilla?, kysyi Viljamaa-Dirks.

Vesiympäristössä on yleisesti flavobakteereja. Flavobacterium psychrophilum aiheuttaa niin sanottua kylmän vedentautia ja Flavobacterium columnare lämpimän veden tautia. Flavobakteerien tartuntapainetta voidaan vähentää hyvällä laitoshygienialla sekä kylvettämällä kaloja desinfioivilla kylvyillä. Varsinkin lämpimän veden tautia on hankala hoitaa, jos se kerran kaloihin iskee.

Paisetautia ja epätyypillistä paisetautia havaittiin yksittäisillä laitoksilla.
– Näissä ongelmana olivat joissain tapauksissa toistuvat tautitapaukset, sanoi Viljamaa-Dirks.

Bakteeriperäinen munuaistauti BKD on ollut vapaaehtoisen vastustusohjelman piirissä. BKD:stä on hankala päästä eroon, sillä se on hitaasti kehittyvä krooninen tauti kaloilla, joka voi aiheuttaa jatkuvaa vähäistä kuolleisuutta.
– BKD-tautiin ei ole hoitoa, joten siinäkin vastustaminen on paras strategia. Suuri osa laitoksista on tämän onneksi ymmärtänyt ja jatkanut vapaaehtoisessa vastustusohjelmassa. Tauti on pysynyt hyvin kurissa, Viljamaa-Dirks kiitteli.

Antibioottien käyttö kalanviljelyssä on edelleen vähäistä, kiitos rokotteiden. Antibiootteja käytettiin vuonna 2021 reilusti alle 200 kiloa.

– On tiettyjä kalatauteja, joihin ei ole rokotetta ja joita pitää hoitaa antibiooteilla. Antibioottien käyttö saattaa johtaa antibioottiresistenssiin, jos usein joudutaan hoitamaan samalla laitoksella antibiooteilla kaloja, Viljamaa-Dirks muistutti.

Viljamaa-Dirksin kalaterveyskatsauksessa oli pientä historian havinaa, sillä se oli mitä ilmeisemmin viimeisin, jonka hän piti.
– Jään keväällä 2022 osa-aikaiseksi ja keskityn työssäni rapututkimuksiin. Eläinlääkäri Tuulia Enbom jatkaa Kuopiossa työtäni kalatautitutkimuksessa, Viljamaa-Dirks kertoi.

Lue tästä juttu Anna Maria Eriksson-Kallion mietteistä:

Katso tästä Kalaterveyspäivän 2022 esitysmateriaali: