Luonnonvarakeskus 24.2.2022
Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi. Rehu vaikuttaa eniten kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen, kun taas kalastetun kalan ilmastovaikutukset vaihtelevat pyydystapojen ja kuljetusmatkojen mukaan.
Luonnonvarakeskus (Luke) määritti suomalaisten kaupallisesti merkittävimpien kalatuotteiden hiilijalanjäljet. Tutkimuksessa selvitettiin elinkaariarviointimenetelmällä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset rehuraaka-aineiden ja kalastusvälineiden tuotannosta fileointiin ja lopputuotteen kuljetukseen kaupan keskusvarastoihin. ”Hiilijalanjälkeen vaikuttavien vaiheiden tunnistaminen auttaa tuottajia tekemään ilmastoystävällisiä muutoksia”, sanoo hankkeen vastuututkija Frans Silvenius.
Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Norjan lohi on nykyisin myyntimäärältään suurin kalatuote Suomessa ja kirjolohi tärkein kasvatettu kalalaji Suomessa. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit. Verkkokalastuksen suurin saalis rannikolla on ahven ja sisävesillä kuha. Näiden kotimaisten kalatuotteiden hiilijalanjälkiä verrattiin Norjassa kasvatetun tuodun lohen hiilijalanjälkeen. Kalatuotteiden hiilijalanjälkiä vertailtiin myös muihin elintarvikkeisiin.
Kotimaisen kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus tuontilohta pienempi
Kotimaisesta kasvatetusta kirjolohifileekilosta päätyy ilmastoon hiilidioksidia 3,7 kg CO2/ekv/kg. Vastaava hiilidioksidipäästö norjalaisesta lohifileestä on 4,6 kg CO2/ekv/kg. ”Rehuraaka-aine oli merkittävin ilmastoon vaikuttava tekijä kasvatetulla kalalla”, Silvenius sanoo.
Kasvatetun kalan ilmastovaikutus oli suurempi kuin kalastetun kalan, jonkailmastovaikutus vaihteli 0,4–2,5 kg CO2 ekv/kg välillä. Pienin ilmastovaikutus oli silakalla ja muikulla, joiden saaliit ovat suuria. Ahvenen ja kuhan ilmastovaikutus oli suurempi. ”Kalastetulla kalalla hiilijalanjälkeen vaikuttaa pyyntitapa ja polttoaineen kulutus saalismäärää kohden. Se vaihtelee suuresti sen mukaan, kuinka paljon saalista saadaan kerralla ja kuinka pitkät ovat kalastus- ja kuljetusmatkat”, sanoo Silvenius.
Hankkeessa vertailtiin myös kalan ilmastovaikutusta muihin eläinkunnan tuotteisiin. Yleisesti ottaen kasvatetun kalan ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanlihan ja hieman suurempi kuin broilerinlihan. Kalastetun kalan ilmastovaikutus oli lihatuotteita pienempi. Kotimaiset kalatuotteet osoittautuivat tämän tutkimuksen perusteella ilmaston kannalta hyviksi, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään.
Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutuksia tutkittiin laajassa Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa. Tutkimuksen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja: tutkija Frans Silvenius, frans.silvenius@luke.fi, puh. 029 532 6539
Linkki raporttiin: Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus