Kalojen valintajalostustoiminta palaa juurilleen Laukaaseen

Petri Heinimaa LUKE

Suomen kalojen valintajalostustoiminta, tuttavallisemmin JALO-ohjelma, aloitettiin Laukaan kalanviljelylaitoksessa 1980-luvulla. Varsinainen jalostustoiminnan keskus on ollut pääosin Tervon kalanviljelylaitos vuosina 1992-2017, josta toiminta siirtyi Tervon laitoksen lopettamisen myötä väliaikaisratkaisuna Enonkosken kalanviljelylaitokselle vuonna 2018. Ympyrä sulkeutuu, kun vuosiluokan 2022 valintajalostuksen kalanpoikaset kuoriutuvat Laukaan uusituissa tiloissa alkukesällä 2022. JALO-ohjelman ansiosta ruokakalatuotantoa varten jalostettujen kirjolohen ja siian kasvu ja rehunkäyttökyky ovat parantuneet huikeasti alentaen osaltaan kalankasvatuksen ympäristökuormitusta.

Valintajalostuksen neljä vuosikymmentä

Suomeen aikanaan tuotujen kirjolohikantojen ominaisuuksien vertailu aloitettiin Laukaan laitoksella 1980-luvun alussa. Tutkimusten perusteella kantoja yhdistettiin ns. synteesipopulaatioksi, josta kirjolohen JALO-valintajalostusohjelma sai alkunsa tarkoitusta varten aluksi vuoratussa ja sittemmin valtiolle hankitussa Tervon kalanviljelylaitoksessa vuonna 1992. Suomen ruokakalatuotannon monipuolistamiseksi tehtiin Laukaassa siikakantojen vertailu vuosituhannen vaihteessa ja valintajalostusohjelman perustaksi valikoitui Kokemäenjoen vaellussiika. Siian viljely sijoitettiin myös Tervon laitokseen, jossa molempien lajien valintajalostus sekä mädin ja poikasten tuottaminen myös asiakaskäyttöön jatkui vuoteen 2017 asti.

Luke oli jo vuonna 2016 päättänyt siirtää valintajalostustoiminnan Tervosta toiselle Luken laitokselle, kun vuoden 2017 lopussa laitoksen kirjolohista löytyi vastustettavaa IHN-virustautia (lohikalojen tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio). Tämän taudin vuoksi laitoksen koko kalasto jouduttiin pikaisesti hävittämään ja laitoksen kaikki tilat ja tarvikkeet puhdistamaan ja desinfioimaan tai hävittämään.

Pekka Latikka tarkistaa vesityksiä JALO-siian perhehaudontasuppiloissa

Valintajalostusohjelma pelastettiin Enonkosken varaparvilla

Valintajalostetuista kirjolohista ja siioista oli kuitenkin olemassa varaparvet Luken Enonkosken laitoksella ja yksityisessä vesiviljely-yrityksessä, joista valintajalostusohjelmia on pystytty hyvin jatkamaan. Enonkosken laitokselle rakennettiinkin keväällä 2018 pikavauhtia 200 perhealtaan yksikkö jatkamaan perhepohjaista valintajalostusohjelmaa. Vuonna 2019 Luken kalojen valintajalostustoiminnan uudelleen organisoinnin työryhmä esitti valintajalostustoiminnan ydinpaikaksi Laukaan laitosta, jonne rakennettaisiin asianmukaiset tilat toiminnan pitkäaikaiseksi jatkamiseksi. Samalla valintajalostuksen tutkimukset ja kehittämistoimet kytkeytyisivät saumattomammin myös Laukaassa tehtävään kiertovesiviljelytutkimukseen.

Laukaaseen uudet kalanviljelytilat

Senaatti-kiinteistöt aloitti vuonna 2019 Laukaan laitoksen rakentamissuunnittelun, jonka valmistelun aikana päädyttiin ratkaisuun, jossa laitoksen kolme viljelyhallia päädyttiin purkamaan ja korvamaan uudisrakennuksilla. Uusien rakennusten rakentaminen aloitettiin purkamisurakoilla toukokuussa 2021 kun laitoksen mädit ja viljelyssä olevat kalaparvet saatiin siirrettyä tilapäisiin väistötiloihin ja myytyä tai istutettua vesistöihin. Uusi pressukankainen emokalahalli rakennettiin edellissyksynä puretun puurakennuksen tilalle samalla kun emokalaparvet elelivät rakennustyömaan keskellä vanhoissa altaissaan. Syksyn 2021 lypsyjen ja mädin talvisen hyvän haudontatuloksen perusteella emokalat eivät juurikaan häiriintyneet kaikesta rakentamishässäkästä.

Uusi poikashalli käyttöön vuoden alussa

Vanha poikashalli (Teinilä) koki totaalisen muodonmuutoksen ja uuteen poikashalliin rakennettiin yhteensä 36 kolmen ja neljän metrin halkaisijaltaan olevia poikasaltaita. Altaat on varustettu allaskohtaisilla tietokoneohjatuilla yksittäisruokkijoilla. Halli 2:ksi nimetty rakennus saatiin käyttöön vuoden 2022 alussa, jolloin ulkoalueella väliaikaistiloissa olleet kalaparvet saatiin siirrettyä lopputalvelta suojaan.

Jatkokasvatusaltaat saivat vuoden alussa ensimmäiset kalansa

Valintajalostushalli valmiiksi kesään mennessä

Vanhan hautomo- ja pienpoikashallin (Pentula) tilalle rakennettiin pääosin valintajalostustoimintaa varten Halli 1, jonne tulee hautomo, 240 perheallasta, 20 kahden metrin halkaisijaltaan olevaa poikasallasta ja 4 kuuden metrin halkaisijaltaan olevaa emokala-allasta. Perhealtaiden ruokinta hoidetaan kahdella robottiruokkijalla ja muihin altaisiin tulee yksittäisruokkijat, jotka kaikki ovat tietokoneohjauksessa. Tämä halli saatiin käyttöön toukokuussa, jolloin vuosiluokan 2022 kalanpoikaset saadaan kuoriutumaan ja viljelyyn uusiin tiloihin. Halliin rakennetaan myös veden kierrättämisen mahdollistavat järjestelmät, joilla mahdollistetaan kalojen viljelyolosuhteiden tehokas säätely. 

Laitoksen toiminnan ympäristökuormitus pienenee

Halleille 1 ja 2 johtavat tulovesiputket uusittiin osittain ja poistovesien käsittelyn näissä halleissa hoitavat uudet rumpusuodattimet, joista lietevesi johdetaan vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin. Kahden emokalahallin poistovesille on tulevan kesän aikana tavoite rakentaa yhteinen poistovesien rumpusuodatin, jolloin laitoksen kaikki veden käsitellään ja alapuolisen vesistön kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenee entisestään. Kokonaisurakan yhteydessä laitoksen lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljystä puupellettiin ja halli 1 katolle tulee myös aurinkopaneelit.

Henkilöstö uusiutuu

Uudet tehtävät sekä modernit vesiviljelytekniikat haastavat myös Laukaan toimipaikan henkilöstön, jonka osalta on samaan aikaan menossa sukupolven vaihdos. Valintajalostusta ja kiertovesitekniikan tutkimusta yhdistävä työ tarjoaakin mielenkiintoisen näkymän vesiviljelyn tulevaisuuteen keskellä kaunista Järvi-Suomea.

Luken Laukaan toimipaikassa saatiin ennen talven lumien tuloa uudet hallit rakennettua, jonka jälkeen työt ovat jatkuneet sisätiloissa säältä suojassa. Kuva: Sitowise Oy.

Kalojen valintajalostuksen kehityskaari

Kirjolohi

  • 1980-1985       Esitutkimukset
  • 1986-1992       Jalostuspopulaation perustaminen
  • 1991-1998       Jalostusohjelman ylösajo
  • 1998-                Jalostustulosten hyväksikäyttö
  • 2022                 Aloitetaan 11. sukupolvi

Siika

  • 1998-2003       Esitutkimukset
  • 1998-2003       Jalostuspopulaation perustaminen
  • 2003-2007       Jalostusohjelman ylösajo
  • 2008-                Jalostustulosten hyväksikäyttö
  • 2022                 Aloitetaan 5. sukupolvi

Kalojen maitipankit siirtyvät Luken kryokeskuksiin

Petri Heinimaa LUKE

Kalojen maitipankissa säilytetään eri kalalajien ja -kantojen koiraiden geeniainesta nestetyppeen pakastettuna. Luonnonvarakeskuksen maitipankissa on tallessa Suomen alkuperäisistä luonnonkaloista 7 kalalajin 16 kalakantaa ja laitosemokaloista 9 kalalajin 31 kalakantaa. Lisäksi on talletettu 6 vierasperäistä kalakantaa 5 kalalajista mm. kirjolohi.

Luken maitipankit ovat olleet 2000-luvun sijoitettuna kahteen toimipaikkaan eli Enonkoskelle ja Taivalkoskelle. Maitipankkien sisältö on pääsoin toisiaan vastaava, millä on varmistettu geeniaineksen säilyminen, vaikka toisessa maitipankissa tapahtuisikin jokin haveri. Vuonna 2021 Lukessa päädyttiin keskittämään entisestään nestetyppeen perustuvaa kryosäilytystä Haapastensyrjään ja Jokioisille. Näihin toimipaikkoihin hankittiinkin vuoden lopulla isot kaasufaasinestetyppisäiliöt kalojen maidin pitkäaikaissäilyttämistä varten, joissa on säiliön asianmukaista toimintaa varmistavat nestetypen automaattinen lisäysjärjestelmä ja hälytysjärjestelmä.

Helmikuun puolivälissä siirrettiin Taivalkosken maitipankin nestetyppisäiliöt Haapastensyrjään, jossa Anna Nukari ja Petri Heinimaa järjestivät niiden sisältämät maitiputket- ja pillit uuden säiliön uumeniin samalla kirjaten tarkoin ylös mitä aarteita sinne laitettiin talteen. Elokuussa tehdään Enonkosken maitipankin vastaava siirto Jokioisille.

Kuva 1. Maitiputkia ja -pillejä nestetypessä uusissa säilytysräkeissä.

Kuva 2. Anna Nukari valmistautuu siirtämään säilytysräkkejä uuden AHTI kaasufaasinestetyppisäiliön uumeniin.