Kesän sinilevätilanne sysäsi liikkeelle uuden vesiensuojeluohjelman valmistelun

Turun Sanomat 30.7.2018

Ympäristöministeriö on ryhtynyt valmistelemaan uutta toimenpideohjelmaa Itämeren ja muiden vesialueiden suojelun parantamiseksi, kertoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) STT:lle sunnuntaina.

Tiilikaisen mukaan tämän kesän runsas sinilevätilanne vaikutti siihen, että ohjelman valmistelu päätettiin muutama viikko sitten aloittaa. Ohjelma viedään hallituksen budjettiriiheen, joka pidetään elokuun lopulla.

Tiilikaisen mukaan ohjelmaan voisi kuulua esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyn laajentaminen. Kipsin levittämistä pelloille kokeiltiin syksyllä 2016 Varsinais-Suomessa, ja se osoittautui tehokkaaksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kipsin levittäminen vähensi pelloilta vesiin tulevaa fosforikuormitusta 50 prosentilla.

Tiilikainen sanoi pitävänsä peltojen kipsikäsittelystä saatuja tuloksia erittäin lupaavina.

– Jos puolella pystytään fosforikuormitusta alentamaan, niin se on huikean hieno juttu.

Syken mukaan tavallinen suomalainen pystyy tehokkaimmin pienentämään omaa Itämeri-jalanjälkeään vähentämällä lihankulutusta. Tiilikaisen mielestä itse kunkin olisi hyvä syödä nykyistä kasvispainotteisemmin, mutta tätä kautta vaikutukset tulevat hänen mukaansa "hirveän hitaasti".

– Ei poliittiset päättäjät voi mennä sen taakse, että ihmiset, muuttakaa dieettiä.

Tiilikaisen mukaan tarvitaan sellaisia toimia, jotka vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta olemassa olevalla maatalouden tuotantorakenteella.

Suomen rannikkovesien merkittävin ravinnekuormituksen tuottaja on maatalous, jonka tuottamat fosforipäästöt ruokkivat sinileväkukintoja. Tiilikaisen mielestä ei kuitenkaan voi vetää yhtäläisyysmerkkejä tämän kesän runsaiden sinileväkukintojen ja maatalouden välille.

Hänen mukaansa kukintojen perimmäisenä syynä ovat vuosina 2014–2016 Itämerelle saapuneet suolapulssit, jotka työnsivät pohjasta hapetonta ja ravinnerikasta vettä pintaan.

– Kauhulla odotettiin, milloin tulee sellainen kesä, että sääolot ovat kukinnoille otolliset, ja nyt se sitten jysähti.

Suomen osuus koko Itämeren alueen ravinnekuormituksesta on noin kymmenen prosenttia. Suurimmat ravinnepäästöjen aiheuttajat ovat Puola ja Venäjä.

Tiilikaisen mukaan Suomi pyrkii vaikuttamaan muiden Itämeren rantavaltioiden ravinnepäästöihin muun muassa levittämällä ajatusta ravinnekierrätyksestä. Esimerkiksi maataloudessa se tarkoittaa, että lannan sisältämät ravinteet pyritään saamaan mahdollisimman tarkkaan takaisin pellolle eikä vesistöjä kuormittamaan.

Heinäkuun alussa Suomi aloitti kaksivuotisen kauden Itämeren suojelukomission Helcomin puheenjohtajana. Tiilikaisen mukaan tavoitteena on, että yli kymmenen vuotta vanha Itämeren suojeluohjelma päivitetään Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4035166/Kesan+sinilevatilanne+sysasi+liikkeelle+uuden+vesiensuojeluohjelman+valmistelun