5.4.2024

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on antanut vastauksensa keskustan kansanedustajien Vesa Kallion ja Anne Kalmarin tekemään kirjalliseen kysymykseen koskien kalatalouden edistämistä ja kotimaisen kalan käytön lisäämistä. Keskustan kansanedustajat peräsivät kysymyksessään Orpon hallitukselta konkreettisia tekoja kotimaisen kalankasvatuksen edistämiseksi. Ministeri Mykkäsen vastauksessa nämä teot ja niiden toteuttamisaikataulu jäivät valitettavasti avoimiksi.

  • Positiivista saamassamme vastauksessa on, että niin sanotun yhden luukun periaatteen luvataan yleisesti luvituksen osalta etenevän. Eri lakeihin perustuvia lupahakemuksia pitää voida käsitellä ja ratkaista yhdellä päätöksellä. Sen sijaan varsinaiseen kysymykseen kalankasvatusta koskevan sääntelyn keventämisestä ministeri Mykkänen tarjoaa vastaukseksi vain tukun hankkeita ja työryhmiä. Voi vain kysyä uudemman kerran, mikä estää edistämästä hallitusohjelman hyviä kalatalouden kirjauksia? Vaalikautta on kulunut jo neljännes. Näin verkkaisella tahdilla kotimainen kalatalous on jäämässä hanke- ja työryhmäverkon vangiksi, toteaa Kallio.
  • Ministeri Mykkänen vetoaa vastauksessaan arviointien, selvitysten ja sidosryhmien kuulemisen tarpeeseen. On pakko huomauttaa, että meillähän on viime kaudella valmistunut muun muassa vesiviljelystrategia, jossa nimenomaan käsitellään vesiviljelyn kestävän kasvun edellytyksiä. Käytännön toimenpiteiden tueksi on tarjolla esimerkiksi Suomen Kalankasvattajaliiton ansiokkaasti laatima lista uudistuksista, joita alan toimijat pitävät kaikkein tärkeimpinä investointien ja kasvun kannalta. Kotimaisessa kalankasvatuksessa on merkittävä kasvupotentiaali, joka uhkaa jäädä täysin hyödyntämättä, jos alan tarpeita ei haluta kuulla, eikä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia toteuttaa. Jos akkutehtaan rikkipäästöjä katsotaan Suomessa läpi sormien, miksi kalankasvatuksen huomattavasti pienemmät päästöt estävät luvitusta, kysyy Kalmari.

Kansanedustajat Kallio ja Kalmari huomauttavat, että toisin kuin usein luullaan, kotimainen kalankasvatus ja sen tavoiteltu kasvu eivät muodosta vesistöjen ja Itämeren hyvinvoinnille merkittävää riskitekijää. Kalankasvatuksen osuus ravinnekuormituksesta on vain noin 1 %. Alan kasvun esteenä puolestaan nähdään lähinnä lupien saanti ja hallinnon byrokratia, jonka keventämisestä hyötyisivät sekä yritykset, että hallinnon toimijat itse. Tällä hetkellä lupahakemuksesta tuotannon aloittamiseen menee 5–10 vuotta, mikä on kestämättömän pitkä aika. Ympäristöluvan kokonaishinnan on kerrottu olevan samaa tasoa ydinvoimaloiden kanssa.

Lisätiedot:

Vesa Kallio, kansanedustaja (kesk), P. 050 537 4456

Anne Kalmari, kansanedustaja (kesk), P. 050 512 2084

Linkki vastaukseen: KKV_99+2024.pdf (eduskunta.fi)