Kiertovesiviljely – kaksi tarinaa

Kyllä, kaloja voidaan viljellä suljetussa tilassa keskellä kaupunkia

Siikaa, kuhaa, ankeriasmonnia, bassia ja muita kaloja voidaan viljellä suljetussa tilassa keskellä kaupunkia. Kalojen kiertovesikasvatusta kehitetään ympäri maailman, myös Suomessa.

Esimerkiksi turkulainen Clewer Aquaculture on kokeillut lupaavin tuloksin itäafrikkalaisen ankeriasmonnin kasvatusta kiertovesitekniikalla. Toinen esimerkki on israelilainen start-up Latimeria, joka käyttää keinotekoista merivettä bassinpoikasten kasvatuksessa. Bassi on suosittu ahvenkala, joka luonnossa elää suolaisissa merissä. Varkaudessa käynnistyi alkuvuodesta Finnforelin kalankasvattamo, joka tuottaa suljetussa vesikierrossa miljoona kiloa kirjolohta vuodessa.

Suomessa kasvatetusta ruokakalasta lähes 95 prosenttia on kirjolohta. Luonnonvarakeskus mainitsee, että kasvatetun kirjolohen vierasainepitoisuus on pieni ja rasvakoostumus hyvä.

Lisää hyötyä saadaan, kun yhdistetään kalan kiertovesikasvatukseen muita vesikiertoja. Uusikaupunkilainen Sybimar Oy on yhdistänyt vesikiertoihin kalankasvattamon, puutarhan ja paljon muuta. Altaissa kasvatetaan siikaa. Kalankasvatusvesillä lannoitetaan puutarhaa, ja vesi palautuu puhdistettuna kaloille, joten ne eivät koskaan ole ”likavedessä”. Ympärille on rakennettu lisää kierrätysratkaisuja.

”Sama vesi hyödynnetään meillä useaan kertaan. Sitä riittää kasteluvedeksi lähialueen pelloille ja sitä käytetään prosessivetenä biokaasulaitoksessa, joka toimii kasvattamon vieressä. Lopulta vesisäiliöön varastoidaan viileinä vuodenaikoina kylmää vettä. Sitä käytetään ensin jäähdytykseen, ja sitten se voidaan pumpata pellolle”, kuvailee toimitusjohtaja Jyrki Suominen.

Sybimarin laitos on monipuolinen, mutta ideaa kalankasvattamon ja puutarhan yhdistelmästä toteutetaan muuallakin. Brittiläinen yritys GrowUp kasvattaa jo kaupallisesti tilapiaa, erästä kirjoahventa, sekä salaatteja ja yrttejä samassa laitoksessa Itä-Lontoossa. Kasvattamon vesi kiertää salaattiviljelmän kautta.

Älykästä teknologiaa

Suljettu vesikierto mahdollistaa ja samalla tekee välttämättömäksi prosessien tarkan fysikaalisen, kemiallisen ja biokemiallisen ohjauksen. Käyttöön otetaan laitteita ja ohjelmistoja, jotka tavallisesti yhdistetään digitalisaatioon, esineiden internetiin ja muuhun huipputeknologiaan.

Raisioaqua, Raisioagro Oy:n kalanrehuyksikkö, testaa tamperelaisen digifirma Leadinin kanssa kalankasvatussovellusta nimeltä Kasvuluotain. Operaattori tarkkailee ja ohjaa kasvattamoa älypuhelimella tai tabletilla. Anturit mittaavat veden lämpötiloja eri syvyyksissä. Sovellus laskee päivän rehuannoksen lämpötilan ja kalan koon mukaan. Pilvipalvelussa pyörivillä algoritmeilla automatiikka laskee kalojen lisäkasvun.

Kalankasvatus on resurssitehokasta. Yhden lohikilon tuottamiseen riittää 1,2 kiloa rehua, kun naudanlihakilon tuottamiseen menee 8,7 kiloa.

https://tekniikanmaailma.fi/kylla-kaloja-voidaan-viljella-suljetussa-tilassa-keskella-kaupunkia/?shared=830466-5d6b14b6-500

Kun kuhasta ovat jäljellä vain muistot — Kurkisuon kuhankasvattamosta ei riittänyt varoja edes konkurssiin

Kuhalinjalla kulut karkasivat, kun ilmaista lämpöä ja sähköä ei onnistuttu tuottamaan kaatopaikan maaperästä nousevasta metaanista.

Imatralla ideoitiin, kokeiltiin ja yritettiin kalankasvatusta erikoistuotteilla yli kymmenen vuoden ajan. Oltiin innostuneita kuhasta ja kaviaarista. Sampeen perustuva liiketoiminta siirtyi venäläisomistukseen, Ilomantsiin ja teki konkurssin.

Kuhalinjalla kulut karkasivat, kun ilmaista lämpöä ja sähköä ei onnistuttu tuottamaan kaatopaikan maaperästä nousevasta metaanista. Markkinahintainen ruokakala ei kestänyt puhtaasti markkinahintaista sähkölaskua.

Vuonna 2015 aloitetun ja vuotta myöhemmin varojen puutteeseen rauenneen konkurssin viimeisessä näytöksessä tontille saapui vaativiin purkamisiin erikoistunut imatralainen yritys. Kalankasvattamoksi rakennettu halli siirtyi Konepeikon omistukseen viime kesänä. Purkaminen on aloitettu sisätiloista. Ulkoseiniin on koskettu vain sen verran, että suuret kasvatusaltaat on voitu siirtää katon alta ulos. Toimitusjohtaja Juha Kekäle osaa sanoa hallin tulevaisuudesta täsmällisesti sen, mitä se ei ainakaan ole. — Kaloja siellä ei kasvateta.

Loistava idea, tutkitut markkinat ja moitteeton liiketoimintasuunnitelma. Kuivalle maalle siirretyn arvokkaan ruokakalan kasvatuksessa piti olla koossa kaikki terveen liiketoiminnan komponentit.

Mikä meni vikaan?

Molemmissa projekteissa mukana ollut Tomi Menna aloittaa energiasta. — Ei pidä ostaa italialaista biokaasuturpiinia. Sen vinkin olen antanut kaikille kysyjille. Koko idean kovaa ydintä oli 2000-luvun alussa suljettu kaatopaikka. Sen maakuoreen taikinoidut jätteet tuottivat metaania. Ei pidä ostaa italialaista biokaasuturpiinia. Sen vinkin olen antanut kaikille kysyjille. Imatran kaupunki tarjosi kaasua yritykselle ilmaiseksi. Se oli toiminnalle poikkeuksellinen ja merkittävä kilpailuetu. — Kasvatuksessa yhden kilon tuottamisen kulut ovat euro rehuun, euro energiaan ja euro työhön. Laitoksen koko rakennettiin jätekaasun kapasiteetin perusteella 150 tonnin vuosituotannoksi. — Vettä liikuteltiin 500 litraa sekunnissa, se vaati energiaa.

Kolmannes energiasta tarvittiin veden lämmittämiseen. Kalan nopea kasvu perustui lämpimään veteen. Energiajärjestelmä reistaili alusta loppuun saakka. Häiriöitä ihmeteltiin ja laitosta korjailtiin lähes puolet toiminta-ajasta. — Italialainen valmistajakin meni konkurssiin, Menna tietää.

Energiaongelmien takia ei päästy tuotantotavoitteisiin ja samalla ostosähkö nosti merkittävästi kuluja. — Kuukauden sähkölasku oli 10 000 euroa, Menna muistelee. Epäilijöitä riitti, kun toimintaa aloitettiin. Viisastelijoita vielä enemmän, kun toiminta loppui.

On ollut myös niitä, jotka olivat aidosti kiinnostuneita liikeideasta ja ongelmista. — Vierailijoita riitti, ja meillä oli eräänlainen velvollisuuskin esitellä laitosta, koska siinä oli EU-rahoitusta, Tomi Menna sanoo. Tomi Menna uskoo edelleen, että kasvatetulla kuhalla on Suomessa hyvät markkinat ja hinta kohdallaan.

Imatralla kokeilu maksoi 1,2 miljoonaa euroa.

https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/a681c34b-2333-4a53-a295-2d80accc33cd