Kilpajuoksu merelle on alkanut – miten sovittaa eri intressit yhteen?

25.5.2019

Hyvinvoiva meri on tuottava meri. Paine merialueiden tehokkaampaan taloudelliseen hyödyntämiseen on kasvanut. Sinisen kasvun tukeminen vaatii valtiolta nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita sekä mahdollisten esteiden purkamista. Lisäksi on turvattava Itämeren hyvä ekologinen tila.

Teknologian kehitys luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää merialueita. Millaisiin mahdollisuuksiin voimme tarttua? Tarve uusiin käyttömuotoihin on vääjäämätön, kun haluamme torjua ilmastonmuutosta. Laajamittainen ja teknologialtaan nopeasti kustannustehokkaaksi kehittynyt merituulivoima tarjoaa osaltaan puhtaan kotimaisen ratkaisun.

Lähiruoasta puhutaan, mutta kotimaista kalaa paljon enemmän syödään Norjasta tuotua kasvatettua lohta. Kasvatetun tuontikalan korvaaminen kotimaassa kasvatetulla kalalla voitaisiin laskennallisesti toteuttaa hyvinkin pienellä merialueella.

Missä ja miten tuotanto voitaisiin toteuttaa ajautumatta ristiriitaan meriympäristön hyvän tilan tavoitteen ja paikallisten intressien kanssa? Tutkimukset osoittavat soveltuvimpien alueiden sijaitsevan Selkämerellä.

Merialuesuunnittelu katsoo tulevaisuuteen, avaa keskustelua tulevaisuuden tarpeista ja eri käyttömuotojen välisistä synergioista ja vaikutuksista. Se on työkalu, jonka avulla edistetään meren hyvää tilaa sekä mereen liittyvää liiketoimintaa, sovittamalla yhteen eri käyttömuotoja.

Mahtuvatko miehittämättömät alukset ja kalastus samalle merelle? Maailmalla on jo nähty, kuinka merituulivoimapuisto toimii matkailunähtävyytenä ja vesiviljelyn sijoituspaikkana. Millaisia yhteiskäyttömuotoja Itämerellä olisi löydettävissä?

Merialuesuunnittelu on pitkän aikavälin rajat ylittävää, strategista ja yleispiirteistä suunnittelua. Keskeisintä on itse suunnitteluprosessi. Suunnitelmakartan merkinnät eivät ole kaavan tapaan lakisääteisesti velvoittavia.

Suunnittelun teemat on Suomessa määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa: energia-alat, meriliikenne, kalastus, vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Myös kulttuuriperintö, kaivannaisala, sininen bioteknologia sekä meriteollisuus on tunnistettu suunnittelussa olennaisiksi teemoiksi.

EU:n rannikkoalueiden jäsenvaltioiden merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit vuoden 2021 maaliskuuhun mennessä. Suomessa rannikkomaakunnat laativat kolme merialuesuunnitelmaa, joista Satakunta ja Varsinais-Suomi laativat yhteisen suunnitelman eteläiselle Selkämerelle ja Saaristomerelle.

Tähän mennessä kerättyyn aineistoon voi tutustua osoitteessa www.merialuesuunnittelu.fi. Kerätystä tiedosta on koostettu visuaalinen tiivistelmä, jossa on karttoja, kuvia ja niitä tukevia tekstejä. Tiivistelmän avulla on helpompi saada yleiskuva merialuesuunnittelun tietopohjasta. Varsinainen merialuesuunnitelma laaditaan sidosryhmien kanssa syksyllä 2019.

Anne Nummela

Kirjoittaja on Satakuntaliiton maakuntainsinööri.