Ulkoasiainministeriö, 21.4.2017

Suomi on tukenut Kirgisian kalatalouden elvyttämistä vuodesta 2009 alkaen. Työ on tuottanut tulosta: kahdeksassa vuodessa kalantuotanto on kymmenkertaistunut.

Kirgisialaiset kalanviljelijät ovat todistaneet tärkeitä muutoksia:

”Hanke on tuonut yhteisömme yhteen ja opettanut meidät työskentelemään yhtenä perheenä. Kuudessa vuodessa olemme nähneet, mitä kalankasvatus voi meille antaa”, sanoo Toktogul Balygy -yhdistyksen puheenjohtaja Artur Egemberdiev.

”Olemme rakentaneet kalankasvattamoja ja perustaneet kalahautomon ja rehulaitoksen. Seuraavaksi aloitamme kalojen uudelleenistutukset alueemme vesialtaisiin. Kalan kysynnässä on myös odotettavissa kasvua, kun yhä useammat ihmiset ymmärtävät kalansyönnin myönteiset terveysvaikutukset.”

Uuden tuotantoteknologian vakiinnuttaminen vie aikaa, mutta kahdeksan vuotta kestänyt työ on tuottanut tulosta. Hankkeen alkaessa vuonna 2009 kalaa tuotettiin vain 193 tonnia. Vuoteen 2016 mennessä tuotanto oli kymmenkertaistunut 2 020 tonniin vuodessa.

Kalantuotanto uuteen nousuun

Kirgisian luontaiset edellytykset kalantuotannolle ovat erinomaiset. Maalla on valtavat turmeltumattomat vesivarat korkealla sijaitsevista alppijärvistä, -joista ja -puroista lauhkeampiin vesistöihin.

FAO-Kirgisian-kalankasvattajat.

Kirgisialaisten kalankasvattajien omaa kalaa. Kuva: FAO

Kalantuotanto alkoi Kirgisiassa 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön uusia ja eksoottisia lajeja sekä istutettiin kalaa Issyk-Kul -järveen. Pääroolissa olivat kylmän veden lajit kuten taimen ja karppi.

Kirgisian kalanviljely kasvoi huomattavasti 1960–1990 -luvulla. Kun maa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyi, sen kalantuotanto kuitenkin romahti.

Vuonna 2009 Suomi aloitti kehitysyhteistyön Kirgisian kalatalouden tukemiseksi yhdessä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n kanssa. Tavoitteena oli kääntää maan kalantuotanto uuteen nousuun. Vuonna 2005 Kirgisia tuotti kalaa alle 319 tonnia vuosittain – se oli alle viisi prosenttia 1980-luvun huippuvuosien tuotannosta.

Samaa tahtia oli laskenut myös kalan kulutus. Ennen Kirgisian itsenäistymistä kalaa kului vuosittain 8-9 kiloa henkeä kohden. Nykyinen kulutustaso on vajaa neljännes siitä, kaksi kiloa per henki.

Vertailun vuoksi: koko maailmassa kalan keskikulutus on 20 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Karpin poikasia ja taimenen mätimunia

Kirgisian maatalousministeriön kalatalousosasto on hankkeen myötä parantanut maan vesivarojen hoitoa ja lisännyt investointeja kalatalouteen sekä tehnyt yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Maa tarvitsee uuden kalatalouden tutkijoiden ja kalankasvattajien ydinjoukon.

Kalanviljelyä on edistetty myös yhdyskuntatasolla maaseudun vähävaraisen väestön elinolojen parantamiseksi. Issyk-Kulin ja Jalal-Abadin maakuntiin on perustettu kalankasvatusyhdistyksiä, joihin kuuluu kaikkiaan 172 taloutta, sekä neljä pienen mittakaavan kalahautomoa.

FAO-Kirgisia-kalahautomoKalahautomo Torkentin kylässä. Hautomo avattiin elokuussa 2016 osana FAOn toteuttamaa kalastussektorin kehittämishanketta Kirgisiassa. Kuva: FAO

Kalankasvattajayhdistysten jäsenet rakensivat hautomot itse, mutta materiaalit rahoitettiin hankkeen tuella.

Hautomojärjestelmät on suunniteltu tuottamaan 12 miljoonaa karpin pienpoikasta ja hautomaan 100 000 taimenen mätimunaa tuotantojakson aikana. Kasvattajat on koulutettu pyydystämään itse emokarpit, valmistelemaan emokalat lisääntymiseen ja tuottamaan kalanpoikaset istutettaviksi altaisiin. Hautomoiden tuotanto jaetaan yhdistysten jäsenten kesken.

Uusia rehulaitoksia tuotannon lisäämiseksi

Tällä hetkellä Kirgisian mahdollisuudet valmistaa kalanrehua ovat hyvin rajalliset. Ilman kohtuuhintaista ja hyvälaatuista kalanrehua kalankasvattajien on vaikea lisätä tuotantoaan. Maan ainoa suurempi kalanrehun valmistuslaitos lopetti toimintansa vuonna 2015, ja vain harvoilla viljelijöillä on käytettävissään rehunvalmistuslaitteita.
Hyvälaatuisen rehun saamiseksi hankkeessa on tuettu myös kolmen pienen rehulaitoksen perustamista. Laitteet tuotiin Kiinasta, ja niihin kuuluu yksinkertainen vasaramylly ainesosien jauhamiseen, sekoittaja ja pellettikone. Kasvattajat on koulutettu valmistamaan kalanrehua paikallisesti saatavilla olevista rehuraaka-aineista, joita he voivat kasvattaa omalla tilallaan.

Jatkossa hanke keskittyy kalatuotteiden jalostukseen. Tällä varmistetaan, että viljelijät parantavat tuotteidensa laatua sekä edistetään markkinoillepääsyä.

Tom Shipton
Kirjoittaja on FAOn Kirgisian kalataloushankkeen projektikoordinaattori.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=360979&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI