Luke 19.11.2019

Viime vuosina uudet teknologiat ovat johtaneet innovaatioihin, joita otetaan nyt käyttöön vesiviljelyssä. Aquaculture Europe on yksi suurimmista tutkimuksen ja yritykset yhteen keräävistä vesiviljelyalan kongresseista. Tämän vuoden kongressi järjestettiin lokakuussa Berliinissä. Luken koordinoima AquaIMPACT-hanke järjesti tilaisuudessa yhteissession, jossa käsiteltiin uusimpia digitalisaation, genomiikan ja kiertotalouden teknologioita. Uusia teknologioita kehitetään vesiviljelyn tuotannonseurantaan ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseen sekä ravitsemusta, ruokintaa ja valintajalostusta varten.

Yhteissessiossa esiteltiin eläinjalostuksen uutta teknologiaa ja varsinkin genomivalintaa, joka on kehittymässä nopeasti alan vakiokäytännöksi vesiviljelyn jalostusohjelmissa.

– Genomivalinnassa yksilön DNA-tunnisteen perusteella ennustetaan sen mahdollisuuksia siirtää haluttujen piirteiden geenejä seuraavalle sukupolvelle. Ensimmäisenä genomista valintaa on käytetty lohen kasvatuksessa, Luken johtava tutkija Antti Kause kertoo.

Menetelmän käyttöönotossa on tärkeää huomioida DNA-analyysin kustannukset sekä kalojen mittaustiedot taloudellisesti tärkeimmille ominaisuuksille, joita ovat esimerkiksi filesaanto, fileen pigmentoituminen, vastustuskyky taudeille ja rehuteho.

– Sessio osoitti, että kehitystyötä voidaan käyttää kustannustehokkaiden valintaohjelmien ja koeasetelmien löytämiseen sekä elinkeinolle että tutkimukselle, Kause sanoo.

Lisätietoa genomivalinnasta ja yritysten kokemuksista sen hyödyntämisestä

Ravitsemus kuntoon kalojen genetiikka ja erilaiset tuotantosuunnat huomioiden

Vuodesta 2000 lähtien etenkin Euroopassa on ollut yhä enemmän kysyntää kaloille ja äyriäisille, jotka on viljelty luomutuotannon sertifioitujen standardien mukaisesti.

Sessiossa todettiin, että luonnonmukaiselle vesiviljelylle on kehitettävä kaupallisesti hyödynnettäviä, turvallisia ja ravitsemuksellisesti sopivia rehuja, joilla on pieni ympäristövaikutus. Lisäksi on käytettävä ruokintaprotokollia, jotka vastaavat kalakantojen luonnonmukaista syömiskäyttäytymistä ja ravintolähteitä.

– Valintaohjelmat muuttavat kalojen ravintovaatimuksiin liittyviä piirteitä. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa kasvu, rehuteho, rasvoittuminen ja filesaanto, mutta myös rasvametabolia, proteiinien muuntoteho sekä sopeutuminen kasviperäisiin kalarehuihin. Rehut on sovitettava valintaohjelmista peräisin olevien kalojen perinnöllisiin ominaisuuksiin, Kause kertoo.

Suomalaiset tilastot osoittavat, että valintajalostuksella, viljelymenetelmien ja rehun kehityksellä on ollut voimakas myönteinen vaikutus kirjolohen viljelyn talouteen ja ekologiseen jalanjälkeen. Typen ja fosforin ominaiskuormitus viljelylaitoksilta veteen on vähentynyt jopa yli 70 prosenttia 1980-luvulta lähtien. Rehutehon parantumisesta noin 40 prosenttia selittyy valintaohjelmien tekemällä perinnöllisellä muutoksella. Tilannetta voidaan parantaa edelleen esimerkiksi edellä kuvatulla genomivalinnan ja ravitsemuksen innovaatioilla sekä digitaaliteknologialla.

Kehitteillä olevat digitalisaation teknologiat vievät kohti uutta vesiviljelyaikakautta

Esineiden internet (IoT) -teknologioiden ja tekoälyn sekä anturien käyttäminen vesiviljelylaitoksissa tuo mahdollisuuksia siirtyä uudelle verkkoon yhdistetylle, vastuulliselle ja tehokkaalle vesiviljelyaikakaudelle. Verkkoon liitetyt anturit voivat seurata esimerkiksi ympäristön ja veden tilaa, happea, lämpötilaa, suolapitoisuutta, merivirtoja ja hiilidioksidipitoisuutta. Anturit pystyvät seuraamaan myös kalojen kuntoa ja toimintaa, kuten biomassaa, liikkumista, hapen kulutusta ja perusaineenvaihduntaa.

– On siis kehitettävä uusia IoT-pohjaisia sovelluksia, joilla voidaan kerätä ja seurata dataa hyvin erilaisista lähteistä. Tällä tiedolla pystytään tehostamaan tuotannon valvontaa ja kalanviljelyjärjestelmien hallintaa, Kause kertoo sessiossa todetusta.

Vuorovaikutus osana hanketoimintaa

Esitelmät synnyttivät aktiivista keskustelua kuluttajien toivomuksista ja tottumuksista. Kuluttajien ja päättäjien tietoisuuden lisääminen vesiviljelystä ja sen tuotteista on AquaIMPACT-, FutureEUAqua- ja iFishIENCi-hankkeiden yksi tärkeä tavoite, joka hyötyy elinkeinon, kuluttajien ja muiden sidosryhmien välisestä vuoropuhelusta. Kolmen Horisontti 2020 -hankkeen on tarkoitus olla osa tätä vuoropuhelua.

Yhteissession järjestäneet Horisontti 2020 -hankkeet:

• AquaIMPACT – Genomic and Nutritional Innovations for Genetically Superior Farmed Fish
• FutureEUAqua – Future Growth in Sustainable, Resilient and Climate Friendly Organic and Conventional European Aquaculture
• iFishIENCi – Intelligent Fish Feeding Through Integration of Enabling Technologies and Circular principles.

AquaIMPACT on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta, sopimuksen no. 818367 mukaisesti.

Sustainable European Aquaculture 4.0: Nutrition and Breeding Innovations

  • Vesiviljelyalan Aquaculture Europe -kongressi järjestettiin lokakuussa 2019 Berliinissä.
  • Yhteissessiossa esiteltiin kolmen Sustainable European Aquaculture 4.0: Nutrition and Breeding Innovations -teeman alla rahoitetun Horisontti 2020 -innovaatiohankkeen uusimpia tuloksia.
  • Sessio oli AquaIMPACT-, FutureEUAqua- ja iFishIENCi-hankkeiden yhteisponnistus, ja sen puheenjohtajana toimi johtava tutkija, AquaIMPACT-hankkeen koordinaattori Antti Kause Lukesta.
  • Hankkeissa tutkijat ja yritykset kehittävät yhdessä vesiviljelykäytäntöjä, joilla viljellään resurssitehokkaammin elinvoimaista, terveellistä ja ravitsevaa kalaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
  • AquaIMPACT on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta, sopimuksen no. 818367 mukaisesti.
EU-lippu

Lisätietoa

Antti Kause
Johtava tutkija
puh. +358295326222
antti.kause@luke.fi

AquaIMPACT