Kokonaisuus hallintaan

Työtä, valtaa, vastuuta. Siinä kolmella simppelillä sanalla Okku Kalliokosken nykyinen työ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelujen yksikönpäällikkönä.

Okku Kalliokoski aloitti Turussa haasteellisessa tehtävässään keväällä 2020, kun Varsinais-Suomen ELY:n kalatalousjohtaja Kari Ranta-aho jäi pitkän ja kunniakkaan uran päätteeksi eläkkeelle.

– Kari kohdisti huomionsa kalatalousjohtajana vahvasti koko kalatalouden kehittämiseen. Itse olen enemmän yksikönjohtaja, joka pyrkii johtamaan, tukemaan, kannustamaan ja ideoimaan, Kalliokoski sanoo.

Kalliokoski on puuhakas nainen. Siitä kertoo jo hänen koulutuksensa: ensin hoitui kauppatieteen tutkinto, sitten lakitutkinto. Kotona odottaa työpäivän päätteeksi perhe, johon kuuluu aviomies ja kolme kouluikäistä lasta.

– Elän kuuluisia ruuhkavuosia mutta hyvällä organisoinnille asiat luistavat. Työssä luotan yksikkömme tiimienvetäjien ja alaisten osaamiseen. Haluan antaa tiimeille työrauhan ja keskittyä itse kokonaisuuden hallintaan. Mikromanagerointi on suomalaisessa johtamisessa helmasynti, jota pyrin parhaani mukaan välttämään, Kalliokoski sanoo.

Okku Kalliokoski etsii työssään Varsinais-Suomen ELY:n kalatalouspalvelujen yksikönjohtajana ratkaisuja lisätä kalankasvatuksen tuotantoa. Kuva Kusti Kalliokoski.

Miten kasvua?

Varsinais-Suomen ELY:n kalatalouspalvelujen yksikkö vastaa koko Suomen pitkän rannikkoalueen kalatalouden asioista. Vastuualueeseen kuuluu peräti 8 maakuntaa. Kalatalouspalvelujen yksikkö koostuu kolmesta tiimistä, jotka vastaavat EU-kalastuksen valvonnasta, kalavaroista ja sinisestä biotaloudesta.

Kalliokoski toimi ennen nykyistä työtään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa sininen biotalous -tiimin lakimiehenä ja sitten maa- ja metsätalousministeriön Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) uuden ohjelmakauden kansallisen lainsäädännön valmistelussa.

– Niissä tehtävissä kalanviljelyn asiat tulivat tutuiksi, sillä EMKR:n kautta jaetaan rahoitusta mitä moninaisemmille kalanviljelyn hankkeille, sanoo Kalliokoski

EMKR:n uuden rahoituskauden on määrä alkaa vuoden 2022 alusta. Vesiviljelylle osoitetulla rahoitusosuudella on tarkoitus saada aikaan kotimaisen kalankasvatuksen lisäämistä, sillä Sanna  Marinin hallitus on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi kalan kotimaisuusasteen merkittävän kasvun.

Tavoitteeseen tarvitaan myös lisää kalankasvatusta. Kasvua on toivottu jo pitkään niin elinkeinon kuin hallinnon piirissä, mutta kaikki on kiinni siitä, millaisia ympäristölupia yritykset voivat saada.

– Varsinais-Suomen ELY:ssä ovat niin elinkeinon kuin ympäristön kehittämisen asiat. Toisinaan tavoitteet ovat ristiriidassa, kuten kalankasvatuksen kohdalla. Lähtökohta kuitenkin on, että asioista pitää voida puhua ja erilaisia mielipiteitä ymmärtää. Sen jälkeen on sorvattava yhteinen näkemys, joka esitetään ulos. Yrittäjät ovat ihmeissään, kun samasta ELY:stä esitetään hyvin erilaisia viestejä ulospäin, sanoo Kalliokoski.

Kuormitus on kuuma peruna

Kuormitus on kalankasvatuksen kehittämisen kuuma peruna. Elinkeinossa on tehty hartiavoimin työtä se alentamiseksi rehuja ja ruokintaa kehittämällä. 1990-luvun päivistä kuormitus onkin pienentynyt 70 prosenttia. Hyvä kehitys ei kuitenkaan näy ympäristöluvissa, mikä on vuosia turhauttanut yrittäjiä. Kaikkien intresseissä on vesien hyvän tilan säilyttäminen. Ongelmien ratkaiseminen ei ole Kalliokosken mielestä mahdotonta, sillä keinojakin on monia.

– Itse näen tärkeänä, että lupaprosesseja yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja tehdään ennalta-arvattavammaksi. Epävarmuudessa eläen ei voi investoidakaan. Kyllä meidän ympäristöpuolella ollaan hyvin kartalla tilanteesta ja uusin tietokin on käytettävissä.

Kyse ei Kalliokosken mielestä ole elinkeinon ja ympäristön vastakkainasettelusta vaan siitä, että ymmärretään kokonaisuus. Saaristomerellä Itämeren kuormittuminen näkyy selvimmin eikä merialueen kokonaiskuormitusta voida millään perusteella lisätä.

– Jos kokonaiskuormitusta päästään vähentämään, se voisi antaa mahdollisuuksia kalankasvatuksen vastuulliselle lisäämiselle, pohtii Kalliokoski.

Kaikki keinot käyttöön

Kotimainen Itämeren silakkaa ja kilohailia käyttävä kalajauhotehdas Kasnäsissa on Kalliokosken mielestä erinomainen asia. Se on avannut monta lukkoa ja mahdollistanut niin sanotun itämerirehun valmistamisen. Kalankasvatusyrittäjät ovat yhä odottavalla kannalla itämerirehun käytön näkymisessä ympäristöluvissa.

– Asia edellyttää ensin, että maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö saavat yhdessä aikaan määritelmän itämerirehulle. Me täällä ELY:ssä olemme asian suhteen odottavalla kannalla, emme ole sen keskustelun vetäjiä, kertoo Kalliokoski.

Kasvua tukevia investointeja Kalliokoski haluaa ohjata niin perinteiseen merikasvatukseen, kiertovesitekniikkaan kuin sisämaan kalankasvatukseen.

– Eri tuotantomuotoja ei pidä laittaa vastakkain. Kaikkia keinoja tarvitaan, jos halutaan lisää kotimaista kalaa. Kiertovesikasvatus tuntuu kiinnostavan monia, mutta on muistettava, että uudet kiertovesilaitokset maksavat miljoonia. Yksi hanke voi syödä tukirahat muilta. Investointeja on tehtävä monipuolisesti. Työtä riittää jo olemassa olevien kiertovesilaitosten saamisessa kannattaviksi ja tutkimushankkeissa kiertovesikasvatetun kalan makuvirheiden korjaamiseksi, sanoo Kalliokoski.

Luutuneita asenteita

Avomerellä on tilaa kasvattaa ja sinne on muutama suuri uusi kalankasvatuslupa annettukin. Jos hyvin käy, uusia merkittäviä lupia voitaisiin saada esimerkiksi merelle rakennettavien tuulivoimaloiden yhteyteen.

– On hyvä muistaa, että avomerelläkään ei voida ilman isoja investointeja ja ympäristölupia toimia. Silti toiminnan riskit ovat isot. Uskon vahvasti, että tekniikan nopea kehittyminen tulee avuksi ja tekee tien yrittäjille helpommaksi, Kalliokoski sanoo.

Kalliokoski törmää edelleen työssään ihmisten vanhoihin ja luutuneisiin asenteisiin.

– Kalankasvatusta vastustetaan vanhoin tiedoin. Mielipiteet tulisi muodostaa aina uusien faktojen pohjalta. Siinä meillä kaikilla on työsarkaa, että alan positiivinen kehitys saadaan kerrottua ihmisille. Yritysten kannattaa itsekin tuoda kunnolla esiin, miten uusin teknologia mahdollistaa entistä ympäristöystävällisemmän kasvatuksen. Imagoa on jo nostettu mutta sitä työtä on vain jatkettava määrätietoisesti, sanoo Kalliokoski.

Kala kuuluu Okku Kalliokosken perheen arkiruokailuun. Kirjolohi eri muodoissa maistuu niin aikuisille kuin lapsille.
Kuva Kusti Kalliokoski

Teksti Mika Remes, Kuvat Kusti Kalliokoski