Konkari tutkii tulevaisuuden kalankasvatuksen tuottoisaksi

Luken Sininen biotalous -ohjelman tutkimuspäällikkö Jouni Vielma on kehittänyt kalankasvatusta pian kolmen vuosikymmenen ajan. Seuraavaksi hän haluaa kääntää kiertovesiviljelyn kannattavaksi.

Olet tutkinut kalankasvatusta jo lähes 30 vuoden ajan. Mikä alassa kiehtoo?

Tiedolle on yhteiskunnallinen tarve. Kalankasvatuksen ympäristöohjaus on Suomessa hyvin tiukkaa, eli yritykset saavat laitoksille luvat vain, jos niiden ympäristövaikutukset pysyvät pieninä. Samaan aikaan olemme lohikalatuotannossa kaukana omavaraisuudesta. Yritykset pystyvät kasvattamaan tuotantoaan vain, jos ympäristökuormitusta voidaan pienentää.

jouni vielma vesiviljely ras kiertovesiviljely kalankasvatus tutkimus blue bioeconomy biotalous aquaculture fish farming
Tutkimuspäällikkö Jouni Vielma on oman alansa konkari mutta kiinnostusta alan kehittämiseen riittää yhä. Kuva: Emilia Kangasluoma.

Ympäristökuormituksen pienentämiselle on siis Suomessa erityinen tarve. Mitä keinoja siihen on?

Vesiviljelyn ravinnekuormitusta pystytään pudottamaan rehuja kehittämällä enää noin 5–10 prosenttia, mutta kiertovesikavatuksella jopa 90. Se tuo aivan uusia mahdollisuuksia.

Lisäksi kiertovesikasvatuksen avulla tuotantoa voidaan lisätä mittavasti nykyisestä, jos toiminta pystytään pitämään kannattavana. Toistaiseksi laitokset ovat olleet Suomessa tappiollisia.

Uskon kyllä, että tilanne kääntyy. Kaksi suurta kiertovesilaitosta on aloittanut toimintansa viime vuosina, niistä viimeisin Varkaudessa alkuvuodesta. Nämä laitokset yksinään pyrkivät lisäämään suomalaisen lohikalan tuotantoa kolmanneksella. Siksi me teemme tutkimusta: jotta voimme olla avuksi, ja uudet, kalliit tekniikat saadaan kannattaviksi.

Mikä on tähän liittyen tärkein tutkimusprojektisi tällä hetkellä?

Koordinoin vesiviljelyn innovaatio-ohjelmaa, jossa on mukana sekä yrityksiä että isoja tutkimuslaitoksia kuten Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Elintarviketurvallisuusvirasto ja Ilmatieteenlaitos.

Millaiset vesiviljelyn globaalit näkymät ovat?

Kasvatettujen kalojen, simpukoiden ja äyriäisten kysyntä kasvaa vauhdilla.

Tutkimusalueena rehujen kehittäminen on maailmanlaajuisesti todella tärkeää. Tuotantokustannuksista yli puolet syntyy rehusta. Rehulla on myös kuluttajan näkökulmasta suuri merkitys kalan ravitsemukselliselle laadulle, ja lisäksi rehun raaka-aikaneisiin liittyy erilaisia ja isojakin ympäristövaikutuksia.

Kaiken kaikkiaan maailmalla tutkitaan samoja teemoja kuin meilläkin. Ei tarvitse mennä Norjaa kauemmaksi nähdäkseen, että siellä satsataan vahvasti uusiin teknologioihin. Poikasten tuotanto siirtyy kiertovesikasvatukseen ja lohien jatkokasvatukselle etsitään tilaa avomereltä.

Norjassa tuotanto on satakertaista Suomeen nähden, ja siellä on tällä hetkellä isojakin ongelmia esimerkiksi lohitäin kanssa. Siksi koko tuotanto muuttuu todennäköisesti voimakkaasti lähiaikoina.

Pääseekö kalatalouden asiantuntija kalasta eroon vapaa-ajallaan?

En pääse, enkä haluaisikaan. Kalastan mökilläni Päijänteen saaressa ympäri vuoden. Yritän hankkia ruoaksi sitä, mitä vaimo pyytää. Pyrin pyydystämään monipuolisesti eri lajeja ja tehdä niistä hyvää safkaa: purkitan särkiä, savustan muikkuja.

Ei kaikki vapaa-aikani kuitenkaan ole kalaa. Seuraan jalkapalloa: veikkausliigaa, ykköstä ja muutakin sarjatasoa. Viimeksi matkustin Tukholmaan pelin perässä. Tulee vähän erikoinen olo, jos en ole viikkoon nähnyt jalkapalloa livenä.

lue tästä koko juttu