Luonnonvarakeskus 29.8.2022
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämä kalojen konttikasvatuskonsepti on edullinen tapa kasvattaa kalaa ympäristöystävällisesti. Modulaarinen ja monikäyttöinen PaRAS-kalankasvatusmenetelmä tarjoaa ratkaisuja moniin kiertovesikasvatuksen haasteisiin.
Luken konttikasvatuskonseptia on kehitetty edelleen, ja uuden konseptin odotetaan parantavan energiatehokkuutta ja tuotantokapasiteettia. Toisen sukupolven prototyypissä allaskoko on skaalattavissa kaikenkokoisten kalanviljelylaitosten tarpeisiin.
”PaRAS (Partial air-driven Recirculation Aquaculture System) -osittaiskiertokonseptia on testattu kahden vuoden ajan, ja kasvatustulokset ovat erittäin hyviä. Konseptin etuja kiertovesikasvatukseen verrattuna ovat esimerkiksi kalojen parempi kasvu ja ennakoitavampi tuotelaatu sekä alhaisemmat investointi- ja käyttökustannukset”, Luken johtava asiantuntija Tapio Kiuru kertoo.
Merikontit ovat edelleen olennainen osa konseptia, mutta nyt yhdessä 12 metrin merikontissa kulkee asennuskohteeseen kahden 96 m3 altaan elementit, kun alkuperäisen, kokonaisena paikanpäälle toimitettavaksi suunnitellun konttialtaan vesitilavuus oli vain 50 m3.
Pulttiliitoksilla kasattavan elementtialtaan käyttöönotto on nopeaa, ja elementit sisältävät kaiken tarvittavan vedenkäsittelytekniikan. ”Myös uudistunut konsepti toimii soluvirtausperiaatteella, jossa yksi virtaus- tai vedenkäsittelysolu on 32 m3 kokoinen. Näitä soluja voidaan liittää yhteen haluttu lukumäärä. Luken Laukaan laitoksella kasvatuskaudella 2022 testataan kolmesoluista allasta, jonka tilavuus on 96 m3.”
Modulaarisen konseptin monistaminen tuo säästöjä suunnittelukustannuksissa, komponenttien valmistus- ja hankintakustannuksissa sekä laitoksen pystyttämiskustannuksissa.
Osittaiskierto on ympäristöystävällinen tapa kasvattaa kalaa
PaRAS-kasvatusaltaat ovat toimintavalmiita osittaiskiertojärjestelmiä. Osittaiskierto-konsepti käyttää hieman enemmän vettä kuin kiertovesilaitos. Osittaiskierto on kuitenkin olennaisesti yksikertaisempi ja edullisempi tapa kasvattaa kalaa ympäristöystävällisesti kuin kiertovesikasvatus.
Merkittävimmät säästöt ja vedenlaadun hallinnan yksinkertaistuminen johtuu siitä, ettei osittaiskiertolaitoksissa ole lainkaan investointikustannuksiltaan kalliita bioreaktoreita. Niiden poisjäänti alentaa myös käyttökuluja, sillä bioreaktorit kuluttavat paljon happea ja vaativat jatkuvaa kemiallista pH-säätöä. Lisäksi bioreaktorit ovat merkittävä makuhaittayhdisteiden aiheuttaja. Virhemaut saadaan poistettua raikastamalla, mutta raikastuksen korkeat kustannukset ovat yksi kiertovesikasvatuksen keskeisimmistä haasteista.
Uusi suunnittelu parantaa konseptin energiatehokkuutta ja tuotantokapasiteettia. ”Mitattua tietoa saadaan vasta kasvatuskauden 2022 kokeiden päätyttyä, mutta jo nyt on ruokintakokeissa havaittu, rehunkäytön maksimi on 96 m3 koealtaalle reilusti yli 100 kg vuorokaudessa. Ympärivuotisessa käytössä tämän kokoluokan altaan vuosituotanto voisi siis hyvinkin olla 25 tonnin luokkaa, mikä on allastilavuuteen suhteutettuna selvästi enemmän kuin nykyisten kiertovesilaitosten tuotantokapasiteetti”, Kiuru sanoo.
Kiertovesilaitoksissa kasvatusaltaiden osuus on lisäksi vain noin kolmannes koko laitoksen pinta-alasta. PaRAS-osittaiskiertolaitoksessa kasvatusaltaiden osuus koko laitoksen pinta-alasta voi olla yli 80 prosenttia, sillä vedenkäsittelytekniikka on integroitu altaisiin eikä erillisiä paastoaltaita tarvita. Myös altaiden muoto tehostaa tilankäyttöä. Laitostasolla tuotantokapasiteetti voi siis olla yli kaksinkertainen kiertovesilaitoksiin verrattuna.
Allaskohtaiset toiminnot mahdollistavat osittaiskierron ja lisäävät tehokuutta
PaRAS-osittaiskiertoaltaat sopivat myös kiertovesikonseptiin. Tällöin osittaiskiertoaltaat on kytketty bioreaktoriin. PaRAS-konseptissa ilmastus-virtausjärjestelmät ja kiintoaineen poistojärjestelmät ovat allaskohtaisia, jolloin PaRAS-allasyksiköt voidaan irrottaa keskitetystä biosuodatuksesta milloin vain ruokinnan tai tuotannon siitä häiriintymättä. ”Kun laitokseen esimerkiksi tuodaan uusia kaloja, allasta voidaan pitää osittaiskierrolla ja muusta laitoksesta erillään, kunnes uuden kalaryhmän terveys on varmistunut.” Allasyksikön irrotus bioreaktorista ja siirto osittaiskierrolle on mahdollista myös, kun kaloja raikastetaan myyntiin. Osittaiskiertokonseptissa kalan makuun vaikuttavaa raikastusjaksoa ei välttämättä tarvita, mutta kiertovesikasvatuksessa kalat on aina raikastettava ennen myyntiä.
PaRAS-raikastuskonsepti voi suoraviivaistaa ja parantaa myös kiertovesikasvatuksen kannattavuutta, sillä kalojen siirtoa erillisiin raikastusaltaisiin ei tarvita ja nykykäytännöstä poiketen kalojen ruokinta on mahdollista myös raikastusjakson aikana. Tällöin kalat eivät menetä painoaan ennen myyntiä ja myös työvaiheet vähenevät. Työtä vähentää ja kalojen hyvinvointia parantaa myös altaan muoto. Suorakaiteen muotoisessa altaassa kalaryhmät voidaan erottaa väliseinillä ja niitä voidaan ohjata liikuttamalla portteja. Tällöin kalojen käsittely helpottuu, eivätkä altaan muut kalat koe stressiä toimenpiteestä.
Uutta PaRAS-kalankasvatuskonseptia esiteltiin suomalaisille kalankasvattajille kalankasvattajaliiton kesäpäivillä 24.8.2022. Kesäpäivien ekskursio suuntautui Luken Laukaan kalanviljelylaitokselle, jossa järjestelmä päästiin näkemään myös toiminnassa. ”Oli hienoa havaita kuinka paljon kiinnostusta teknologia herätti” toteaa Kiuru. ”Jo nyt hankkeen puolessa välissä vaikuttaa vahvasti siltä, että jatkoa seuraa ja yhteistyö laajenee.”
Lisätietoja:
- Johtava asiantuntija Tapio Kiuru, +358295327537, tapio.kiuru@luke.fi
- Erityisasiantuntija Jouni Peltomaa, +358295322708, jouni.peltomaa@luke.fi
- Päällikkö, IPR, Pauli Saarenketo, +358295326569, pauli.saarenketo@luke.fi
