– Mitä kalamaailmassa tapahtui vuonna 2020?
Korona, korona, korona. Ei ole epäselvää, mikä hallitsi kuluneen vuoden uutisvirtaa kalataloudessa meillä ja muualla, mutta puhetta on riittänyt myös kiertovesitekniikasta.
Ensimmäiset uutiset vaarallisesti leviävästä korona-viruksesta saatiin joulukuussa Kiinan Wuhanista. Vielä helmikuussa taudin ei uskottu olevan sen suurempi ongelma muulle maailmalle. Toisin kävi. Maaliskuussa koko Euroopan kirjaimellisesti pysäyttänyt korona-virus ja sen muuttuminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi iski kalatalouteenkin viiveellä – mutta se iski.
Espanjassa kalasäilyketehtailla on ollut ongelmia, samoin Puolassa lohenjalostuslaitoksilla. Eivätkä vaikutukset ole jääneet Eurooppaan. Korona on hankaloittanut anjoviksen kalastusta Perussa, aiheuttanut useita sulkemisia chileläisillä lohenjalostuslaitoksilla ja tuottanut ongelmia luonnonlohen vastaanotossa USA:ssa. Pienempiä ja suurempia korona-ongelmia kala-alalle löytyy jokaisesta maasta.
Vaikutuksen Suomeen maailmankaupan kautta
Kalatalouden Innovaatiopäivillä marraskuussa Vantaalla koronan vaikutuksista kertonut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä kertoi koronan aiheuttaneen Suomessa vähän suoranaisia ongelmia. Tavassa suojautua koronaa vastaan on ollut vaihtelua, mutta Setälän tiedossa ei ollut yhtään isompaa tautitapausta kala-alan yrityksissä. – Suurimmat vaikutukset Suomeen tulevat maailmankaupan kautta. Kaikki, mitä erityisesti lohimarkkinoilla tapahtuu, vaikuttaa Suomeen, muistutti Setälä.
Naapurimaamme Norja on maailman suurin lohentuottajamaa. Norjasta vietiin paljon rahtina reittikoneiden ruumatilassa lohta ja kirjolohta Aasian ja Yhdysvaltojen markkinoille, myös Finnairin koneilla. Reittilennot loppuivat kuin seinään pandemian myötä. Osa reiteistä on pystytty pitämään tai järjestelemään rahtiliikenteen varaan. Finnair vie edelleen lohta Aasiaan, mutta määrät ovat puolittuneet. Luovia ratkaisuja on Norjassa jouduttu kehittämään myös lohenvientiin Eurooppaan.
Suomen rajaliikenne Norjaan on sujunut suhteellisen normaalisti. Pääosa lohesta tulee rekkojen kyydissä Pohjois-Suomen kautta. Eniten Suomessa arveltiin koronan alkuvaiheessa, että ongelmia tulee kalalaitoksissa ulkomaisen työvoiman kanssa, mutta ne ongelmat saatiin melko nopeasti kuntoon. Muun muassa työmaaliikenne lautoilla Suomen ja Viron välillä on pysynyt käynnissä.
– Jonkin verran yrityksissä sekä meillä Lukessa tutkimuksen puolella on ollut viivästyksiä saada laitteita Suomeen, kertoi Setälä.
Kirjolohen tuonti kasvanut suuresti
Suurin ongelma koronasta tulee lohikalojen maailmamarkkinahinnan kautta. Ravintola- ja palvelusektorin kysynnän väheneminen radikaalisti ympäri maailmaa näkyy hinnoissa. Keväällä lohesta tuli ylitarjontaa, kun vienti suurista lohentuottajamaista ei vetänytkään Aasiaan, Amerikkaan ja Eurooppaan. Lohen maailmanmarkkinahinta laski noin neljään euroon. Tuottajat Norjassa jättivät kalaa kasseihin ja Chilessä lohta pakastettiin paljon varastoihin. – Se on aiheuttanut, että syksyllä kalaa on ollut vielä enemmän tarjolla ja hintataso on laskenut lähelle tuotantokustannuksia, kertoi Setälä.
Suomen markkinoilla on nähty huomattavaa norjalaisen kirjolohen tuonnin kasvua. Kasvuun on vaikuttanut tuonnin väheneminen Ruotsista, mutta ennen kaikkea se, että tuotanto Norjassa on kasvanut merkittävästi. Samalla kirjolohen hinta on laskenut reilusti.
Koronan toinen aalto syksyllä on iskenyt maailmalla lujaa. Rekat saavat jonottaa suuriin lohenjalostuslaitoksiin, Norjassa kalaa varastoidaan ensi vuodelle ja Chilessä rakennetaan lisää pakastuskapasiteettiä. – Kokemuksesta tiedämme, että jossain kohdassa tilanne purkautuu ja lohikalojen tarjonta markkinoilla lisääntyy, sanoi Setälä.
Setälän mukaan tilanteesta voi myös oppia. Korona yllätti muuttumalla paikallisesta vakavaksi pandemiaksi. Sitä ei osattu siis ennustaa, mutta äkilliseen kriisitilanteeseen voidaan jatkossa varautua paremmin. – Huoltovarmuussuunnitelmat kannattaa päivittää. Suomen kalaomavaraisuus on alle 20 prosenttia. Jos rajat menevät kiinni, on erittäin tärkeää lisätä omavaraisuutta. Tämä pandemia ei taltu ennen kuin rokotteet ovat markkinoilla. Lohta tuskin tullaan jatkossa viemään Kiinaan jalostettavaksi, vaan se tapahtuu Euroopan sisällä. Suomessa kalatalouden tuotanto on järkevä pitää mahdollisimman paljon kotimaassa, muistutti Setälä.
Ruotsissa isoja kiertovesihankkeita
Koronan hallitessa uutisotsikoita kalanviljelyn kiertovesitekniikka on ottanut maailmalla vuoden 2020 aikana harppauksia eteenpäin. Kiertovesitekniikka puhuttaa vesiviljelyssä, koska se vaatii isoja pääomia, monimutkaista tekniikkaa, runsaasti energiaa eikä toiminnan taloudellisestä kannattavuudesta ole saatu yksiselitteistä tietoa. Sen etuna on muun muassa vähäinen kuormittavuus ja mahdollisuus sijoittaa tuotantoa lähelle kuluttajia. Skenaarioiden mukaan vuonna 2030 kiertovesitekniikalla tuotetaan maailmassa 800 miljoonaa kiloa lohta.
Salmonbusiness.com -sivustolla esitetään sekä merelle että maalle kalankasvatustekniikkaa rakentavan AKVA Groupin arvio, että lohenkasvatuslaitoksen rakentaminen maalle on Norjassa 11 kertaa kalliimpaa kuin laitoksen rakentaminen merelle. Norjassa maalle rakennettavien laitosten etuna kalliiden investointien vastapainoksi on, että ne eivät maksa äyriäkään luvistaan. Se voi AKVA:n mukaan muuttaa maalaitosten matematiikkaa merkittävästi kannattavammaksi.
Lokakuussa naapurimaasta Ruotsista kantautui tieto, että läntisessä Keski-Ruotsissa Säfflessä käynnistetään projekti kiertovesitekniikkaan perustuvan lohenkasvatuslaitoksen rakentamiseksi. Premium Svensk Laxin laitoshanke on saanut Ruotsin ensimmäisen ympäristöluvan tuottaa maalla lohta. Tavoitteena on 10 miljoonaan kilon vuosituotanto vuonna 2024. Se tarkoittaa 58 000 neliömetrin laitosta, johon rakennetaan 88 kiertovesiallasta. Kunkin altaan halkaisija on 25 metriä.
Premium Svensk Laxin tarkoituksena on tuottaa lohta vähittäiskauppamarkkinoille. Toimitusjohtajan Sanja Miljevicin mukaan yhtiö haluaa tarjota ruotsalaisille kuluttajille kestävästi ja paikallisesti tuotettua tuoretta lohta. Hankkeen kustannusarvio on 92 miljoonaa euroa.
Premium Svensk Laxin kiertovesihanke ei ole Ruotsissa ainoa. Ympäristölupaa odottavat 10 miljoonan kiloon tähtäävä Nordic Salmon sekä Quality Salmon, jonka tavoitteena on peräti 100 miljoonan lohikilon kasvattaminen kolmella kiertovesilaitoksella.
Norjassa kiinnostaa läpivirtaustekniikka
Roposilla ei pelata merten takanakaan. Yhdysvaltalainen Pure Salmon uutisoi marraskuussa rakentavansa Virginiaan 20 miljoonan lohikilon kiertovesilaitoksen. Investoinnin hintalappu on yli 190 miljoonaa euroa.
Sushibuumi on innostanut Japanissa investoimaan lohta tuottaviin kiertovesilaitoksiin. Rakenteillä tai jo toiminnassa on neljä eri kiertovesilaitosta. Kiertovesitekniikan korkeat kustannukset eivät japanilaisia investoijia pelota, sillä paikallisesti tuotettu lohi nähdään kalahullussa maassa kilpailukykyisenä, ympäristöystävällisenä ja ympärivuotisena vaihtoehtona tuontilohelle.
Norjassa taas pohditaan, onko Norjassa keksitty pyörä uudelleen? Kyse on maalla toimivista laitoksista, joissa kalaa kasvatetaan läpivirtausaltaissa. Sopivan viileään ja puhtaaseen meriveteen perustuva tekniikka on samantapaista kuin kiertovesitekniikkaa mutta yksinkertaisempaa ja halvempaa toteuttaa, koska siinä kierrätetään vettä vain osittain eikä vettä viilennetä tai lämmitetä. Läpivirtauslaitoksia ei ole Norjassa vielä testattu teollisessa mittakaavassa.
Tanskassa hallitus pistää perinteisen kalankasvatuksen ahtaalle ja esittää lakia meressä tapahtuvan kalankasvatuksen siirtämiseksi kokonaan maalle. Tanskassa kalanviljelystä 60 prosenttia on kirjolohta. Tanskan ympäristöministeri Lea Wermelinin mukaan meriympäristö on kriisissä, joten perinteinen verkkoallaskasvatus tulee hyvin pienestä kuormitusosuudestaan huolimatta siirtää mereltä maalle ympäristöystävällisiin tuotantomenetelmiin, kuten kiertovesikasvatukseen. Wermelin lakihanke on herättänyt ankaraa kritiikkiä kala-alalla.
Teksti: Mika Remes