Teksti: Mika Remes
Korona-virus on pysäyttänyt maailman. Suomessakin ihmisten liikkumista on rajoitettu radikaalisti, kokonaiset alat ovat hädässä liiketoiminnan sakattua kerralla. Kalankasvatukseen korona ei ole iskenyt kohtalokkaasti, mutta ongelmitta ei alallakaan olla.
Suomen Kalankasvattajaliitto teki maaliskuun lopussa pikakyselyn jäsenistössä kartoittaakseen edessä olevia ongelmia ja haasteita. Vastausten perusteella pahiten korona-tilanne vaikuttaa tällä hetkellä työntekijöiden liikkumiseen. Osa kalankasvatusyrityksistä toimii useassa maassa, yleisimmin Suomessa ja Ruotsissa tai Suomessa ja Virossa.
Suomalaisissa yrityksissä myös työskentelee ulkomaalaisia työntekijöitä perkauksissa ja kalojen hoitotehtävissä, osa sesonkiaikaan, osa vakituisesti. Runsaasti ulkomaista työvoimaa löytyy kalanjalostusyrityksistä. Liikkumisrajoitukset ja karanteenimääräykset ovat hidastaneet ja jopa estäneet kokonaan työvoiman liikkumista.
Työvoimapula taas aiheuttaa laitoksilla monenlaisia ongelmia, sillä korvaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti on vaikeaa. Kalankasvatuksen tuotantokiertoa ei voi muuttaa, joten tarvittavat toimenpiteet on saatava tehtyä tavalla tai toisella oikeaan aikaan.
Harmaita hiuksia tuottavat myös rahtikuljetukset Euroopasta. Ne ovat jumissa, jolloin esimerkiksi tilattuja verkkoaltaita tai teknisiä laitteita ei saada Suomeen ajoissa. Elävän kalan kuljetuksissa positiivinen puoli on, etteivät kalat itsessään voi levittää korona-virusta. Riskit liittyvät kuljettajien terveyteen, valtioiden korona-määräyksiin rajalla ja kuljetusaikataulujen toteutumiseen.
Työntekijöiden liikkuvuus vaikeutuu
Kolmen valtakunnan alueella operoivassa Heimon Kalassa korona-virus ei ole aiheuttanut pahoja ongelmia kalankasvatukselle – ainakaan toistaiseksi. Suurinta huolta tilanne aiheuttaa yrityksen työntekijöiden liikkumisessa maasta toiseen.
Suomen hallitus ilmoitti 7.4. tiukennuksista ihmisten liikkumiseen rajan yli. Kriittisillä aloilla – joihin kalantalouskin lasketaan – työvoiman liikkuminen ulkomaiden ja Suomen välillä sallitaan mutta samalla hallitus suositteli lopettamaan henkilöliikenteen lautoilla Suomesta Viroon Ruotsiin ja Saksaan. Rajaliikenteen rajoitukset ovat voimassa 13.5. asti.
– Itse teen nyt Viron puolella kotona etätyötä. Meillä on viljelypuolella ammattilaisia, jotka työskentelevät tilanteen mukaan laitoksillamme Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Nyt heidän liikkuminen on karanteenimääräysten ja liikkumisrajoitusten takia vaikeutunut, mutta kasvatustoiminta on pidetty käynnissä osaavien ammattilaistemme turvin. Jalostuksen puolella koronan vaikutus on ollut vähäisempää. Esimerkiksi meidän Rengon jalostustehtaalla henkilökunta on pääosin paikallista. Kun henkilökunta vain pysyy terveenä, tuotanto pyörii, kertoo Heimon Kalan vesiviljelypäällikkö Margus Rebane.
Heimon Kalalla on kalankasvatuslaitos Ruotsissa Storumanin järvellä Ruotsin Lapin rajamailla sekä Sundsvallissa, missä on poikaskasvatusta.
– Kevät tekee hiljalleen tuloaan Ruotsin Lappiin. Elävän kalan siirrot Suomesta ovat koronan takia epävarmoja, koska emme vielä tiedä, miten kuskien annetaan liikkua maiden välillä. Itse kalan kuljettamisessa noudatetaan tavanomaisia määräyksiä. Kaksivuotiaiden kirjolohien siirto Suomesta Saarenmaan laitoksellemme Viroon on nyt jäissä korona-tilanteen takia. Peratun kalan logistiikkaan korona ei oikeastaan vaikuta, Rebene kertoo.
Pahinta korona-tilanteessa on Rebanen mielestä epävarma tulevaisuus. Kukaan ei osaa sanoa, kauanko tilanne jatkuu.
– Toinen asia on, miten tilanteesta jatketaan kriisivaiheen mentyä ohi. Jo nyt on nähtävissä, että Norjasta tulee halpaa lohta Suomen markkinoille, kun norjalaisen lohen lentorahdit maailmalle eivät toimi ja norjalaiset ovat saaneet luvan viedä halpaa prosessiluokan lohta maailmalle. Syksyllä perataan myös pääosa suomalaisesta kirjolohesta markkinoille. Odotettavissa on, että syksystä tulee Suomessa kaikille haastava, pohtii Rebane.
Riittääkö ostovoima?
Rautalammilla päämajaansa pitävä Savon Taimen kasvattaa poikasia kalavesien hoitoon, jatkokasvatukseen ruokakalalaitoksille sekä kasvattaa ruokakalaa. Toimitusjohtaja Yrjö Lankisen mukaan yhtiön kaikki kolme tukijalkaa ovat pystyssä.
– Ihmiset syövät joka päivä. Ruokakalan kysyntä ei ole vähentynyt, joskin kysyntä HoReCa-sektorilla on romahtanut. Olemme peranneet jo pääosan kevään kaloista, lähinnä tarjolla on enää jonkin verran kauppakalaa. Poikaskasvatus perustuu pitkäjännitteiseen suunnitteluun, joten kevään poikastoimituksiin korona-virus ei ole suoraan vaikuttanut. Kaloja toimitetaan asiakkaille tavalliseen tapaan, kertoo Lankinen.
Savon Taimen on vuosittain myynyt eläviä kalanpoikasia vientiin.
– Tavaraliikenne, johon kalakin kuuluu, pitäisi toimia ulkomaille, mutta henkilöiden liikkumista on rajoitettu. Seuraamme tilannetta koko ajan. Emme voi tietää, mitä määräyksiä tulevaisuus tuo tullessaan. Me pidämme huolta mahdollisimman hyvin siitä, että myös kuskit voivat toimia turvallisesti, kertoo Lankinen.
Varsinaiset ongelmat kalankasvatuksessa kumuloituvat Lankisenkin arvion mukaan syksyllä.
– Kuuma kysymys on, miten ja milloin norjalaisen lohen varastot purkautuvat. Sillä tulee olemaan vaikutusta Suomen markkinatilanteeseen. Mitä pidemmälle korona-kriisi jatkuu, sitä suuremmat haittavaikutukset sillä talouteen on, myös kalankasvatusyrityksiin. Ostovoiman lasku varmasti vaikuttaa kalankin kysyntään, arvioi Lankinen.
Pakattu kala käy kaupaksi
Ympäri Suomea kalajalosteita valmistava ja markkinoiva Hätälä Oy on Oulussa selvinnyt korona-kriisistä toistaiseksi hyvin.
– Kala on tehnyt poikkeusoloissakin kauppaansa. Eniten kriisi on vaikuttanut HoReCa-sektorin sakkaamiseen ja viennin vaikeutumiseen, mutta kalan hyvä kysyntä vähittäiskaupan puolella on paikannut tilannetta, kertoo Hätälän toimitusjohtaja Riku Isohätälä.
Hätälässä on huomattu, että kaupat seuraavat nyt tarkkaan, millaisia tuotteita kuluttajat poikkeusoloissa oikein haluavat ja pyrkivät sopeuttamaan tarjontaa siihen.
– Pakatun kalan kysyntä on ollut kasvussa. Jos kriisi sulkee kauppojen palvelutiskejä niin pakatun kalan kysyntä kasvaa edelleen, pohtii Isohätälä.
Hätälässä kalaraaka-aineen saatavuus on pysynyt hyvänä. Yritys ostaa paljon lohta Norjasta. Toimituksissa ei ole katkoksia ollut, lohirekat kulkevat tavalliseen tapaan rajan yli Suomeen. Myös kotimaisen kasvatetun kirjolohen kanssa toimitukset ovat sujuneet normaalisti ja kalaa on Hätälälle riittänyt.
– Luonnonkalan saatavuudessa kevääseen kuuluu näihin aikoihin sijoittuva rospuuttoaika, jolloin kalastukseen tulee usein taukoa, kun jäälle ei ole menemistä. Luonnonkalaa saamme, mutta epävarmuus kuuluu asiaan, johtuu se nyt rospuutosta tai koronasta, sanoo Isohätälä.
Suurin uhkakuva Hätälälle koronasta liittyy yrityksen henkilökuntaan.
– Luonnollisesti teemme kaikki ne toimenpiteet, mitkä tehtävissä on, jotta työntekijät voivat turvallisesti työskennellä, mutta kaikkeen ei voi varautua. Yllätykset ovat mahdollisia. Toistaiseksi tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa.
Hätälässä on menossa parhaillaan suuri tehtaan laajennus.
– Se on pitkä projekti, jonka suunnittelutyöhön käytiin vuonna 2014 ja valmista pitäisi tulla vuoden 2023 aikana. Jos korona viivästyttää aikatauluja, kyse lienee vain kuukausista. Projekti elää joka tapauksessa koko ajan, kertoo Isohätälä.
Lue tuoreet kalataloutta koskevat korona-tiedotteet Meri- ja kalatalouden sivuilta: merijakalatalous.fi