KOTIMAINEN KIRJOLOHI ERITTÄIN KYSYTTYÄ – SUOMEN SUURIN VIRTA KEMIJOKI VOISI OLLA KIRJOLOHISAMPO

YLE 11.7.2017

Naamijoki laskee iloisesti liplatellen kohti parin kilometrin päässä olevaa Tornionjokea Pellossa. Joen niemekkeellä on toiminut Ylisaukko-ojan perheen kirjolohikasvattamo nelisenkymmentä vuotta. yrityksen nimi on nykyään Tornionlaakson Jaloste.

Pienen kasvattamon kaikki kala menee kaupaksi ja enemmänkin menisi. Nyt myös kannattavuus on yrittäjän Harry Ylisaukko-ojan mukaan ehkäpä parempi kuin koskaan.

– Tällä hetkellä on markkinatilanne kyllä hyvä, sanoisin että poikkeuksellisen hyvä tilanne on juuri tällä hetkellä.

Kotimaisen kirjolohen kilpailukykyä nosti Chilen lohenkasvatusteollisuuden tuotannon romahdus joka nosti Norjan lohen hintaa ja antoi elintilaa suomalaiselle kirjolohelle. Tämän Ylisaukko-ojan näkemyksen vahvistavat myös K Citymarket Rovaniemi, SOK sekä Kemijoessa kirjolohta kasvattava Napapiirin Kalan toimitusjohtaja Yrjö Lankinen.

Kotimaisen osuutta kasvatetaan

Norjalainen kasvatuslohi hallitsee kasvavia markkinoita yhä. Maailmassa kasvatuskalan määrä ohitti naudanlihantuotannon jo pari vuotta sitten. Kaupan mukaan kotimaista kalaa menisi enemmän kuin nykytuotanto pystyy tarjoamaan.

– Kyllä nykyään sillä kotimaisuudella ja paikallisuudella on iso painoarvo täällä ruokapuolella ja myös kalatiskissä, että nyt tällä hetkellä esimerkiksi kirjolohi tulee tuosta Naamijoelta Pellosta, sanoo K Citymarket Rovaniemen kalaosaston vastaava Laura Vornanen.

Kotimaisen kirjolohituotannon lisääminen on tuottajien, kaupan ja myös valtion tavoite.

– Tekemämme tutkimuksen mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista haluaisi syödä nykyistä enemmän kalaa. Tähän kuluttajien tarpeeseen pyrimme yhteistyössä kala-alan kanssa vastaamaan jatkossa nykyistä paremmin, vastaa sähköpostihaastattelussa kirjolohikysymyksiin S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksa.

Osuus fosfori- ja typpipäästöistä pieni

Kotimaista kirjolohta pidetään nykyään ympäristön kannalta hyvänä. Luonnonvarakeskuksen Luken mukaan kasvatuksen ravinnepäästöjä on vähennetty huomattavasti. Osuus vesistöjen ravinnepäästöistä on vain vähän yli prosentti.

Norjan vuonoissa taudit ovat aiheuttaneet miljoonien kalojen pakkoteurastuksia, loiset ovat jatkuva riesa ja kasvatetut karkulaislohet uhkaavat luonnonlohien perimää kutujoissa.

Maailman luonnonsäätiön WWF Suomi mukaan kirjolohen kasvatuksen ei ole havaittu lisäävän tauteja tai loisia luonnonkaloihin. WWF alkoi suositella kotimaista kirjolohta ympäristöystävällisenä ruokana kolme vuotta sitten.

Valjastettu Kemijoki loistava kirjolohituotannolle

Luonnonlohen nousu Kemijokeen loppui sotien jälkeen seinään, kun jokisuuhun tehtiin ensimmäinen voimalaitos, Kemihaara. Joessa on viljelty valjastuksen jälkeen hyvin tuloksin kirjolohta.

Nykyään Kemijoen kirjolohenkasvatusyritys on Savon Taimen Oy:n tytäryhtiö Napapiirin Kala. Sillä on kasvattamoita muun muassa Vanttauskosken ja Petäjäskosken patoaltaissa.

Savon Taimenen toimitusjohtajan Yrjö Lankisen mukaan Napapiirin Kalan tuotantomäärä Kemijoessa on nykyään kuuden sadan tonnin luokkaa. Yritys sai kesäkuussa luvan nostaa tuotantoa noin seitsemään sataan tonniin.

Joessa olisi yrityksen mielestä potentiaalia paljon enemmän. Suomen suurin virta Kemijoki on erinomainen vesistö kirjolohen kasvatukselle.

– Kasvatusta voitaisiin lisätä vaikka kaksinkertaiseksi, sillä Kemijoen loistavat kasvatusolosuhteet ja virtaava vesi mahdollistavat korkealuokkaisen kasvatetun kalan tuotannon ilman ympäristöhaittoja, sanoo Savon Taimenen toimitusjohtaja Yrjö Lankinen sähköpostihaastattelussa.

Lankinen sanoo, että Napapiirin kala lisää Kemijoen tuotantoa hieman jo tänä vuonna. Kaikki riippuu kysynnästä ja markkinatilanteesta.

Valtioneuvoston vesiviljelystrategian mukaan kasvatetun kalan tuotantoa pitäisi nostaa 20 miljoonaan kiloon vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna määrä oli Luonnonvarakeskuksen mukaan 14,4 miljoonaa kiloa ja siitä 95 prosenttia kirjolohta.

Lankisen mukaan kaikkialla Suomessa ympäristölupaviranomaisten valmius tuotantolupien antamiseen ei ole ollut hyvä, vaikka valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoite on nostaa kalankasvatuksen tuotantoa. Koko Suomen tuotantoa pitäisi hänen mukaansa ehdottomasti nostaa eikä hukata mahdollisuuksia vanhoihin asenteisiin.

https://yle.fi/uutiset/3-9717661