Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa. Myös kauppa haluaa lisätä kotimaisen kalan tarjontaa.
Kalankasvattajatkin haluavat lisätä kasvatusmääriä merkittävästi. Siihen pyrkii myös valtioneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymä vesiviljelystrategia. Silti vain noin kuudesosa Suomessa käytettävästä elintarvikekalasta on kotimaista.
Ruokakalatuotannostamme peräti noin 93 prosenttia on kirjolohta. Sen kasvatusmäärä on vakiintunut 12–14 miljoonaan kiloon vuodessa. Norjasta ja Ruotsista tuodaan Suomeen lohta ja kirjolohta vuosittain noin 35 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuonti on siis kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna.
Kalan vuotuinen kauppatase onkin lähes 350 miljoonaa euroa negatiivinen.
Uutta kasvatusta voi syntyä vain laitoksissa, joissa kalan kasvattaminen on taloudellisesti mielekästä. Tällä hetkellä se tarkoittaa kirjolohen verkkoallaskasvatusta merellä.
Ulkomerelle ja kiertovesilaitoksiin suunniteltu kasvatus ei vielä nykyisellään tarjoa järkevää vaihtoehtoa kirjolohelle.
Kilpailu tuontilohikalojen kanssa on jo nyt kovaa. Lisääntyvät tuotantokustannukset tai kalliit investoinnit eivät mahdollista aitoa kilpailua.
Nopeita tuloksia kasvatusmäärien lisäämisessä saadaan nykyisten lupakriteereiden uudistamisella. Tähän on myös selkeät perusteet.
Kalanviljelyn kuormitusta on Suomessa onnistuttu leikkaamaan 1990-luvulta jo noin 70 prosenttia. Vesiviljelyn kuormitus onkin meillä enää vain noin yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta.
Uudella itämerirehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalankasvatus tuottaa. Kehittyneiden ruokintatekniikoiden ja parantuneen rehun laadun perusteella nykyisten kasvatuslaitosten kasvatusmääriä tulee voida nostaa. Sen myötä saadaan nopeasti lisää kotimaista kirjolohta markkinoille.
WWF on vuonna 2014 hyväksynyt kotimaisen kasvatetun kirjolohen suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen. Tuontilohikalat eivät ole vastaavaa suositusta saaneet.
Kotimaista kasvatusta lisäämällä saadaan työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Se tuo myös lisää verotuloja. Samalla kalan kauppatasettakin saadaan parannettua.
Suomalainen kirjolohi on myös maailmalla haluttu tuote, eli kasvatusta lisäämällä vientiäkin voitaisiin lisätä merkittävästi. Kaikki syyt puoltavat nyt nopeita toimia kotimaisen kirjolohen kasvatuksen lisäämiseksi.
Heikki Mäkinen, Toimitusjohtaja, Lohikunta
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3611871/Kotimainen+kirjolohi+tuo+tyota+suomalaisille