Maaseudun tulevaisuus 26.2.2022
Kalanjalostusala kärsii kotimaisen raaka-aineen puutteesta. Ministeri Jari Leppä kertoo hallituksen päättäneen viime viikolla toimista alan näkymien parantamiseksi.
Kalankasvatustoiminnan tukemiseksi on käynnissä useita toimenpiteitä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo MT:lle sähköpostitse.
Hallitus vahvisti viime viikolla uuden vesiviljelystrategian vuodelle 2030. Sen päämääränä on tuottaa 25 miljoonaa kiloa kotimaista kalaa vuonna 2030.
”Tärkeitä toimenpiteitä ovat muun muassa investointirahoituksen myöntäminen yrityksille, innovaatio-ohjelmien tukeminen, sijainninohjauksen päivittäminen sekä valtion hallussa olevien vesialueiden läpikäynti Luken, Syken sekä Metsähallituksen toimesta ja ympäristölupaprosessien käynnistäminen vesien omistajan eli Metsähallituksen toimesta”, Leppä sanoo.
Lepän mukaan myös ympäristöluvissa käytettävien mallinnusten kehittäminen on tärkeää, jotta lupaprosessista saadaan paremmin ennakoitava.
Sisämaan kiertovesilaitokset ovat ministerin mukaan jatkossakin tärkeä osa kalankasvatuksen keinovalikoimaa.
”Sisämaassa tai rannikolla sijaitsevat kiertovesilaitokset ovat luonnollisesti keskeisiä tavoitellun tuotantomäärän saavuttamiseksi, kuten viime aikoina esimerkiksi Finnforelin Varkauteen tekemistä investoinneista on voitu havaita.”
Ministerin mukaan tuottajia kannustetaan pienentämään luonnonvesissä tapahtuvan kasvatuksen päästöjä. Tämä tapahtuu muuttamalla luvitusta päästöperusteiseksi. Nykyisin ympäristöluvat rajoittavat rehujen sisältämiä ravinnemääriä. Jatkossa rajoitusten kohteena ovat kasvatuksen jälkeen vesistöön jäävät päästöt.
”Päästöperusteinen lupa kannustaa kasvattajia pienentämään päästöjä tuotettua kalakiloa kohden, joka mahdollistaisi suuremman tuotantomäärän”, Leppä kertoo.
Lepän mukaan Itämerestä kalastetuista kaloista valmistettua rehua ei tulla huomioimaan suoraan lainsäädännössä. Itämerirehu tullaan joka tapauksessa jatkossa huomioimaan.
”Itämerirehulle laaditaan parhaillaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa määritelmää. Ympäristöluvan hakija voi osana hakemustaan ilmoittaa käyttävänsä itämerirehua, minkä mahdollinen huomioon ottaminen jää aluehallintoviraston harkittavaksi.”
Leppä sanoo, että merialueiden tilan parantamiseksi harkitaan myös alueellisten kuormituskiintiöiden käyttöönottoa.
”Se mahdollistaisi toiminnan ympäristövaikutusten ennakoitavuuden pitkällä aikavälillä ja tukisi alan kasvua”, Leppä sanoo.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1810045