Kalankasvattajaliiton uutena elinkeinopoliittisena asiantuntijana on aloittanut varatuomari Heikki Mäkinen. Hänen pääasiallinen tehtäväkenttänsä tulee olemaan alan edunvalvonta, yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta.
– Akuutteja asioita ovat tietysti Ukrainan sodan vaikutukset alalle ja erityisesti vientiin tarkoitettujen kalanpoikasten kohtalo. Ensimmäisiin tehtäviin kuuluvat myös uuden vastuuministerin kontaktointi sekä ohjelmatavoitteiden valmistelun aloittaminen tulevia eduskuntavaaleja ja niiden jälkeisiä hallitusneuvotteluja silmällä pitäen, Heikki luettelee.
Liiton toimintasuunnitelman tärkeimpiä kulmakiviä on edunvalvonnan lisääminen. Avaintavoitteena on vaikuttaa ennakoivasti poliittiseen päätöksentekoon niin kotimassa kuin EU:ssakin.
– Kotimaisen kalan edistämisohjelman ja uuden vesiviljelystrategian tavoitteet ovat hyviä. Aikaisempien ohjelmien käytännön toimeenpano on kuitenkin takkuillut ja tähän on saatava selkeä parannus, Heikki tähdentää. Elinkeinopolitiikka on vihdoinkin saatava ympäristöpolitiikan rinnalle ja kalatalous on nostettava mukaan ruokapolitiikan keskiöön. Myös ekologisten kompensaatioiden käyttöön saaminen on ohjelmien toteuttamisessa erittäin tärkeässä osassa.
Vesiviljelyn kasvutavoitteet kaatuvat usein tiukkaan luvitukseen. Liiton tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa, että vesiensuojelutavoitteiden toimeenpanolla ei vaaranneta kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä.
– Keskusteluissa korostetaan luonnollisesti vesiviljelyltä edellytettävää kestävyyttä. Samalla on kuitenkin vaarana, että koko alan hartiavoimin tekemä työ jää huomaamatta. Kotimainen kalankasvatus on jo nyt kestävää toimintaa, Heikki korostaa. Kalankasvatuksen kuormitus on jo pitkään ollut marginaalinen ja käytössä olevan itämerirehun myötä ravinteita poistetaan Itämerestä jopa enemmän kuin kalankasvatus niitä tuottaa. Tutkimusten mukaan pistevaikutustakaan ei pysty edes erottamaan taustapitoisuuden vaihteluista.
Suomessa olisi erinomaiset edellytykset kalankasvatukselle sekä potentiaali merkittävästi parempaan omavaraisuuteen. Kotimaisen kalatalouselinkeinon taloudellinen merkitys ja työllistävä vaikutus, samoin kuin suomalaisen kalan korkea laatu ja terveellisyys sekä sen ilmasto- ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä kriteereitä kotimaisen tuotannon lisäämiseksi.
– Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika eivät todellakaan ole WWF:n vihreällä listalla ansiotta, Heikki muistuttaa. Nykyaikainen kotimainen kalankasvatus on luonnon ehdoilla tapahtuvaa vastuullista ja ekologista toimintaa. Silti vain alle viidesosa suomalaisten syömästä kaupallisesta kalasta on kotimaista. Koko ajan lisääntyvän kalan kulutuksen kattaminen tuontikalalla ei todellakaan ole kestävää, vaan kansantaloudellisestikin suorastaan hölmöläisten puuhaa.
Liiton tavoitteena on myös lisätä viestintää suomalaisen kalanviljelyn vahvuuksista. Lausuntojen ja kannanottojen lisäksi liitto haluaa kehittää ja lisätä tiedottamista hankkeiden, somekampanjoiden ja muiden tiedotteiden avulla.
– Aikaisemmin Lohikunnan toimitusjohtajana kirjoitin paljon kotimaisen kalankasvatuksen kehittämisestä ja sen esteistä, Heikki toteaa. Tätä kirjoittamista olen jatkanut yrittäjäksi palaamisen jälkeenkin blogissani. Nyt blogia on tarkoitus jatkaa liiton kotisivuilla ja muutakin näkyvyyttä niin somessa kuin lehdistössäkin tullaan merkittävästi lisäämään. Liiton suunnitelmissa on myös hakea rahoitusta tiedotushankkeeseen.
Liiton ydintoimintoihin kuuluu myös jäsenpalveluiden tuottaminen. Koulutuspäivät, teemaillat, muut tapaamiset sekä sisäinen viestintä ja tiedottaminen ovat tässä tärkeässä asemassa. Jäseniä kannustetaan tuomaan esille omia näkemyksiään ja mielipiteitään sekä osallistumaan liiton toimintaan ja sen kehittämiseen.
– Kaikenlaisen palautteen saaminen jäsenistöltä on erittäin tärkeää, niin kritiikin kuin kiitostenkin. Liiton toimintaa kohdennetaan resurssien puitteissa, mutta ilman vuorovaikutusta jäsenten kanssa se ei onnistu. Teitä jäseniä vartenhan täällä ollaan ja töitä tehdään, Heikki lopettaa.
Heikin tavoittaa parhaiten maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin sähköpostitse heikki.makinen(at)kalankasvatus.fi tai puhelimitse numerosta 050 5438042.