Lisää kotimaista kalaa – vihdoin?

Teksti: Mika Remes

Valtiovalta pyrkii kunnianhimoisella kotimaisen kalan edistämisohjelmalla lisäämään merkittävästi kotimaisen kalan kulutusta. Kalanviljely on avainasemassa, kun kasvun keinoja haetaan.

Maa- ja metsätalousministeriössä on keväällä käynnistetty hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan edistämisohjelman valmistelu. Lausuntokierrokselle ohjelmaesitys on lähdössä huhtikuussa ja valmista pitäisi tulla ennen kesää.

Ohjelmalle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet: saada suomalaiset syömään enemmän kalaa eli päästä nykyisestä 1,7 viikkoannoksesta 2,5 viikkoannokseen vuonna 2027. Se vastaisi nykyistä kansanterveydellistä ravitsemussuositusta, jossa ohjeistetaan syömään 2-3 kertaa kalaa viikossa.

Lähtökohtana on, että kalankulutuksen lisääntyminen tapahtuu syömällä enemmän kotimaista kalaa. Se taas tapahtuu markkinaehtoisesti hyödyntämällä kalavarojamme kestävästi ja ympäristön hyvä tila säilyttäen.

Käytännössä tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi Suomessa elintarvikekalan käytön lisäämistä nykyisestä puolella. Tavoite on maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikön Risto Lampisen mielestä kova – muttei mahdoton.

– Se edellyttää kuitenkin lujaa työtä, johdonmukaista päätöksentekoa yhteiskunnassa ja onnistumista avainkysymyksissä, sanoo Lampinen.

Sateenvarjo toiminnalle

Kotimaisen kalan edistämisohjelmasta tulee Lampisen mukaan ”sateenvarjo-ohjelma”, joka antaa poliittisen linjauksen kaikelle muulle elinkeinokalatalouden kehittämiselle.

– Edistämisohjelma on aikaisempiin ohjelmin verrattuna siinä mielessä erilainen, sillä siinä selvitetään nyt selkeästi kotimaisen kalankulutuksen lisäämisen kokonaishyödyt: taloudelliset, kansanterveydelliset ja ilmastolliset hyödyt sekä kerrotaan miten kulutuksen lisääminen myös parantaa ulkomaankaupan tasetta ja kalan huoltovarmuutta, selvittää Lampinen.

Perusteita kotimaisen kalan kulutuksen kasvuun ei tarvitse keksimällä keksiä.

– Kalaisan ruokavalion myönteiset vaikutukset kansanterveyteen ja ilmastoon olisivat merkittävät. Kalatalouden arvoketjun arvo nousisi nykyisestä 1,6 miljardista eurosta 2-2,5 miljardiin euroon. Alan työllistävyys nousisi 5 000 henkilötyövuodesta arviolta 8000 henkilötyövuoteen. Kalatuotteiden kauppataseen alijäämä puolittuisi, Lampinen listaa.

Uutta tekniikkaa kalankasvatukseen

Edistämisohjelman kasvutavoitteissa kalanviljely on avainasemassa. Elinkeinon tulee Lampisen mielestä kyetä hyödyntämään uusien teknologioiden, kuten kiertovesi- ja avomerikasvatuksen sekä kiertotalousratkaisujen, tuomat kasvumahdollisuudet yritystoiminnan ja ympäristön kannalta tasapainoisesti.

– Nykyinen kalankulutuksen kasvu on tapahtunut tuontikalan turvin. Hallinto pyrkii auttamaan kalanviljelyn kasvua Suomessa eri hallinnonalojen ja elinkeinon hyvällä yhteistyöllä. Parhaillaan käydään keskustelua siitä, miten ravinteita kierrättävään itämerirehun liittyvä kiertotalousratkaisu voisi hyödyttään kalankasvattajia. Kiertovesitekniikka tarjoaa elinkeinolle uusia kasvumahdollisuuksia, mikäli sitä kyetään kehittämään kustannustehokkaammaksi ja parantamaan kannattavammaksi. Valmisteilla olevalla EMKR-rahoitusohjelmalla voidaan tukea yrityksiä investoinneissa kuten ennenkin, Lampinen selvittää.

Kalastuksessa kalankäyttöä voidaan eniten lisätä silakalla, jota kalastetaan hyvin suuria määriä. Nykyisellään vain murto-osa troolareiden silakkasaaliista päätyy elintarvikkeena ruokapöytään. Merkittävä osa hyödynnetään rehuteollisuuden raaka-aineena. Silakasta tehtyä kotimaista kalajauhoa käytetään itämerirehun valmistukseen, joten osa silakasta päätyy kasvatettavien kalojen kautta kulutukseen.

– Silakka on suuri mahdollisuus, mutta silakan elintarvikekäyttö ei lisäänny itsestään, vaan edellyttää merkittäviä panostuksia erityisesti kuluttajia kiinnostavien tuotteiden kehittämiseen, muistuttaa Lampinen.

Terveellistä ruokaa vähäisin vaikutuksin

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä on ollut mukana edistämisohjelman valmistelussa tuottamassa faktatietoa, jota Luonnonvarakeskuksessa syntyy monipuolisesti. Edistämisohjelma on Setälän mielestä tärkeä instrumentti kalatalouden kehittämiselle Suomessa. Siinä tuodaan ensimmäistä kertaa esille kokonaisvaltaisesti kalatalouden kokonaishyödyt.

–  Ehkä nyt päästään suhteuttamaan kalankasvatuksenkin kuormitusvaikutuksia tuotannosta saataviin hyötyihin. Kalankasvatuksessahan on oikeasti kyse kotimaisen terveellisen ruoan tuotannosta ympäristön kannalta myönteisin tai vähäisin vaikutuksin. Silakkaa ja luonnonkalaa voidaan kotimaassa käyttää enemmän, mutta edistämisohjelman kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman kotimaisen kasvatuksen merkittävää lisäämistä ja tuontikalaa, sanoo Setälä.

Korona-virus on nyt näyttänyt, mikä tärkeä merkitys kotimaisella ruoantuotannolla on.

– Meillä kaupallisen kalan kohdalla omavaraisuusaste on nykyisin vaatimattomat vajaa 20 prosenttia. Se pitää vihdoin jo ruokahuollon turvaamisen vuoksikin saada korkeammalle, Setälä sanoo.

MMM:n Risto Lampinen pitää kotimaisen kalan edistämisohjelmaa sateenvarjo-ohjelmana”, joka antaa poliittisen linjauksen kaikelle muulle elinkeinokalatalouden kehittämiselle.