Kalan kulutus on maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa. Suomessakin kalan kysyntä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Vielä 1990-luvun alussa Suomessa kasvatettiin kirjolohta lähes 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontia ei tarvittu, vaan kotimainen kasvatus riitti tyydyttämään markkinoiden tarpeen.
Nykyisin kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12–14 miljoonaan kiloon vuodessa. Samalla lohikalojen vuotuinen tuonti Norjasta ja Ruotsista on noussut lähes 37 miljoonaan kiloon eli kolminkertaiseksi kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Suomessa kalan kulutuksen kasvu tulee nyt yksinomaan tuontikalasta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo 360 miljoonaa euroa negatiivinen.
Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan 12.6. kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Parlamentti toteaa vesiviljelyalan polkevan EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin.
Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti kehottaa komissiota tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä katetaan ulkomaisilla tuotteilla.
Parlamentti vaatii myös, että tuotavien vesiviljelytuotteiden edellytetään täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit, kuin EU:n toimijoiden on täytettävä. Parlamentti haluaa, että EU:n vesiviljelytuotanto nostetaan viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.
Suomessakin valtioneuvosto on joulukuussa 2014 hyväksynyt vesiviljelystrategian, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimainen kasvatus vuoteen 2022 mennessä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähäisiksi.
Toivottavasti parlamentin päätöslauselma saa vauhtia kotimaisen kasvatuksen lisäämiseen meilläkin. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kymmenen miljoonan kilon lisäys toisi kerrannaisvaikutuksineen 1400 uutta työpaikkaa.
Jokaisesta ostetusta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja vielä pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan. Työllistävän vaikutuksen lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi. Viisas kuluttaja ostaa kotimaisen kalan. Viisas päättäjä hyväksyy kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisen.
Heikki Mäkinen
Toimitusjohtaja,
Lohikunta
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4020516/Lukijalta+Kalan+kysynnan+kasvu+tuonnin+varassa