Luomukalalle ei löydy paikkaa markkinoilla

Teksti ja kuva: Mika Remes

Osa kuluttajista toivoo luomukasvatettua kalaa valikoimiin. Kotimaisia kasvattajia luomukala ei innosta, sillä kalliiden tuotantokustannusten lisäksi luomumääräykset tekevät siitä nykyiseen kasvatukseen verrattuna vähemmän ympäristöystävällistä.

Kalatiskeiltä kysytään aika ajoin, onko luomukalaa saavavilla? Vastaus on yleensä sama: ei ole, ainakaan kotimaisena. Suomessa luomukirjolohen kasvatukseen ei ole vielä ryhdytty, koska kuluttajan kiinnostus on ollut sen verran pientä, että kasvatus kiinnostaisi kalankasvatusyrityksiä. Ja kun yrittäjät eivät leikkiin lähde, kuluttajalle ole tarjolla luomukirjolohta.

– Ei pidä koskaan sanoa ei koskaan, mutta näillä näkymin luomukirjolohi on kiinnostava lähinnä tulevaisuuden vaihtoehtona. Se voisi tarjota mahdollisuuden pienemmälle yritykselle tarjota hinnaltaan korkeampaa erikoistuotetta markkinoille, pohtii Uudenkaupungin merialueella toimiva kalankasvattaja Juha Pirilä Mannerlohesta.

Yrittäjälle luomutuotantoon siirtyminen ei tapahdu tuosta vaan.
– En tiedä, onko saatavilla edes luomupoikasia ja luomurehua, joka vielä ominaiskuormitukseltaan istuisi tiukkoihin ympäristölupaehtoihin. Tuotannon aloittamiseen menisi joka tapauksessa vuosia. Pitää olla aikamoinen varmuus siitä, että niitä kalliimpaa luomukalaa ostavia kuluttajiakin on oikeasti tarpeeksi, sanoo Pirilä.

Luomurehu on kuormittavampaa

Luomutuotannon kriteerit on kirjattu EU:n asetuksiin 803/2007 ja 889/2019 luomutuotannosta.
– Näin ollen kansallisten luomukriteerien luonti ei ole sallittua eikä edes tarpeellista, sillä asia on loppuun asti harmonisoitu edellä mainituilla asetuksilla, selvittää Tero Tolonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Merkittävin kasvatetun luomukalan vaatimuksista liittyy ruokintaan. EU-asetuksen mukaan luomukalanrehu voi koostua korkeintaan 60 prosenttisesti luonnonmukaisista kasvituotteista. Toisin sanoen luomukalanrehussa on oltava huomattavasti enemmän kalajauhoa ja – öljyä kuin tavallisessa tuotannossa käytettävässä kalanrehussa.

Se tekee luomurehusta kuormittavampaa, eikä luomukirjolohta voi markkinoida tavanomaiseen kasvatettuun kirjoloheen verrattuna järin vihreänä vaihtoehtona.

– Tutkimme viimeksi joitakin vuosia sitten, mitä luomurehun valmistamiseen vaaditaan. Perusongelma luomurehussa oli siinä, että sen korkeampi kalaraaka-ainepitoisuus teki siitä nykyrehuja kuormittavamman eli fosforipitoisuus nousee ja se vaikeuttaa tällaisen rehun käyttöä kuormitusperusteisissa ympäristöluvissa. Vaatimus kalanlihan väriin vaikuttavasta luonnonmukaisesta väriaineesta nosti myös luomurehun kustannuksia merkittävästi. Jos säädökset ovat edelleen samansuuntaiset, on luomukalan tuottaminen kilpailukykyisesti kasvattajalle haasteellista. Luonnollisesti kasvattajat tuottavat sitä, mitä kuluttajat haluavat ostaa. Onko siis luomukirjolohelle yleensäkään kysyntää?, kertoo johtaja Tomi Kantola Raisioaquasta.

Juha Pirilä ihmettelee, kuinka ihmiset jostain syystä rinnastavat luomun ja ympäristöystävällisyyden toisiinsa, vaikka niin ei usein ole.
– Suomalainen kalankasvatus on itämerirehujen myötä jo nyt kestävää, ekologista ja hiilijalanjäljeltään pientä, mistä kertoo kasvatetun kotimaisen kirjolohen ja siian pääsy WWF:n vihreälle listalle. Vaikea nähdä, mitä lisää luomu siihen toisi, muistuttaa Pirilä.

Kannattavuus riesana

Kalatiskistä voi kyllä löytää luomulohta. Silloin se todennäköisesti tulee Norjasta, missä kasvatetulla lohella on omat luomukriteerit. Niiden mukaan kaloille syötettävään rehuun käytetyt kalat on kalastettu kestävän kalastuksen säädöksiä noudattaen, kasvatuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset on minimoitu, kalojen määrä kasvatusaltaissa on tarkoin määritelty ja lopputuotteen koostumus tunnetaan erittäin tarkasti.

Luomulohessa on samanlainen ravintosisältö ja samat positiiviset terveysvaikutukset kuin muissakin lohi- ja kalatuotteissa. Maultaan norjalainen luomulohi on hyvin samankaltainen kuin perinteinen lohi, mutta liha on kiinteämpää. Hinnaltaan luomulohi on tavallista norjalaista lohta kalliimpaa. Kasvatusta säätelevät määräykset esimerkiksi rehun ja valvonnan osalta nostavat tuotantokustannuksia.

Norjalaista luomulohta on Suomessa myynyt Kalatukku E.Eriksson. Tällä hetkellä luomulohi ei kuulu sen valikoimiin.
– Luomulohen saatavuuden kanssa on ollut ongelmia, eikä kalan tuoreus ole aina toteutunut, joten olemme luopuneet sen myynnistä, kertoo Kalatukku E.Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen.

Tilastojen mukaan EU-maissa tuotettiin vuonna 2015 noin 16 miljoonaa kiloa luomulohta. Suurin kasvattajamaa on Irlanti. Luomutuotanto vastaa vajaata kymmenesosaa EU-maiden lohenkasvatuksesta. Myös sinisimpukkaa, karppia, taimenta, meribassia ja kultaotsa-ahventa kasvatetaan Euroopassa luomuna. Luomukalan tuotannon kasvua on rajoittanut tuotannon heikko kannattavuus.