Luonto tarvitsee kalanpoikasia

Kevät on istukkaita tuottavissa poikaskasvatusyrityksissä vuoden vilkkainta aikaa. Kalanpoikasten istuttaminen vesistöihin on välttämätöntä monien kalakantojen turvaamiseksi. Suuri osa istutuksista on velvoiteistutuksia, joilla vesien käyttäjät kompensoivat kalakannoille aiheuttamaansa haittaa.

Monissa vesistöissä on ihmisen toiminnan myötä tapahtunut muutoksia. Kun kalojen luontainen lisääntyminen on heikentynyt sopivien kutualueiden puuttuessa, tarvitaan kalakantoja elvyttäviä toimenpiteitä. Myös vedenlaadun heikkeneminen voi johtaa kalakantojen taantumiseen. Uhanalaisia kalalajeja ja -kantoja elvytetään istuttamalla alkuperäistä kantaa olevia kaloja niiden nykyisiin ja myös entisiin esiintymisvesistöihin ja tuetaan näin niiden heikentynyttä luontaista lisääntymistä.

Velvoiteistutukset ovat ympäristölupaviranomaisten määräämiä, yleensä vuosittaisia kalaistutuksia, joilla ympäristöluvan haltija, kuten voimalaitos tai jätevedenpuhdistamo, korvaa ympäristömuutoksista aiheutuneen kalataloudellisen vahingon. Viranomaiset ovat antaneet velvoittavia istutusmääräyksiä esimerkiksi yrityksille, kaupungeille, valtiolle, osakaskunnille ja kalastusalueille.

Suomen vesissä ui yli 60 eri kalalajia, mutta niitä voisi olla paljon vähemmän, elleivät yksityiset kalanviljelylaitokset ja valtio pitäisi yllä uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien emokalakantoja ja maitipankkia. Merkittävimmät luonnonkalakannan suojelemiseksi ja tukemiseksi istutettavat lajit ovat eri siikalajit, kuha, harjus, meri- ja järvitaimen sekä meri- ja järvilohi. Muita istutettavia lajeja ovat nieriä, hauki, eri särkikalalajit, nahkiainen ja ankerias. Jokialueilla tehdään myös taimenen ja lohen mäti-istutuksia. Kalojen lisäksi istutetaan jokirapuja. Istutuksia tekevät vesialueiden omistajat, kalastusviranomaiset, kalastusseurat, kalatalousalueet, kalatalouskeskukset, kalastajaliitot ja Luonnonvarakeskus.

Kalanpoikasten ostajat ja istuttajat pyytävät tarjoukset kalankasvattajilta poikasista monesti heti edessä olevan kauden istutuksiin. Jos silloin ei ole altaissa valmiina tiettyä kantaa olevaa kalaa, tarjousta ei voi tehdä, eikä kyseisiä poikasia ole välttämättä saatavilla kenelläkään. Parempi olisi, jos istuttajat olisivat ajoissa liikenteessä ja tarjouskilpailut tehtäisiin tuleville vuosille, jolloin poikasia voisi kasvattaa tilattuun tarpeeseen.

Vesistöihin istutetaan sekä mätiä että kaloja

Mäti voidaan istuttaa joko suoraan soraan tai istuttamistarkoitukseen suunnitelluissa mätirasioissa joen pohjalle.  Suomessa on käytetty molempia menetelmiä. Mätirasiat ovat hyvä vaihtoehto vaelluspoikasten istuttamiselle, jos joen poikastuotantoalueet ovat kunnossa.

Emokalojen lypsäminen mädin saannin turvaamiseksi on olennainen osa kalanviljelyä. Naaraalta lypsetty mäti hedelmöitetään koiraan maidilla, ja hedelmöittynyt mäti säilytetään vesiviljelylaitoksen hautomossa.

Istutusaika koittaa, kun mätijyvät kehittyvät keväällä niin sanotulle silmäpisteasteelle. Kalanviljelylaitoksessa mädistä kuoriutuneet poikaset siirretään varttumaan altaaseen tai luonnonravintolammikkoon. Kun istutusten hoitaja tilaa tarvittavan määrän oikeankokoisia kalanpoikasia kalanviljelylaitokselta, istukkaat siirretään kalankuljetukseen suunniteltuun rekkaan, jossa ne kuljetetaan istutusvesistön äärelle. Siellä ne lasketaan letkun kautta varovasti veteen.

Istutuksen onnistumiseen vaikuttavat monet asiat. Elinympäristön on oltava istutettavalle lajille soveltuva esimerkiksi ravinnon, petoeläinten ja lisääntymisedellytysten suhteen. Myös istutusmäärän pitää sopia ympäristön kantokykyyn. Merkittävää on kalastuksen määrä ja laatu, sillä kalastettaviksi tarkoitettuja kaloja tulisi kalastaa tehokkaasti mutta ei liian pienenä. Poikaslaatuun vaikuttavat poikasten oikea ja vesistöön sopiva alkuperä sekä niiden terveys. Myös istutuspoikasten sopiva ikä ja koko sekä hyvä kunto ja elinkyky ovat istutuksen onnistumisen edellytys.

  • Kalavesien käyttöä ja hoitoa ohjataan valtakunnallisesti kalastuslailla ja -asetuksella sekä alueellisesti ELY-keskusten päätöksillä. Kalaistutusten osalta yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta ohjaavat muun muassa kalatalousvelvoitepäätökset, kalatalousviranomaisten ratkaisut, kalalajikohtaiset hoitostrategiat sekä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.
  • Istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon miten veden laatu, vesistön ominaisuudet ja vesistön muut lajit sopivat yhteen istutettavan kalalajin kanssa. Istutuksia suunnittelevan tulee ottaa selvää vesistön luontaisesta lajistosta ja huomioida, ettei istutettava laji kilpaile luontaisen lajiston kanssa.
  • Istutukset eivät saa vaarantaa luontaisia kala- ja rapukantoja. Uuden kalalajin tai -kannan kotiutusistutukseen sekä kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määrittämättömään istutukseen on saatava ELY-keskuksen lupa. Kaikista istutuksista on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoitus istutusrekisteriin.

Lähteitä:

Laitinen, Anni 2014: Suomessa kasvanut kala. Suomen Kalankasvattajaliitto.