Marinin hallitus haluaa suomalaisten syövän 6 vuoden päästä joka viikko 445 000 kiloa enemmän pääosin kotimaista kalaa

14.04.2021 Aalloilta ateriaksi

Hallituksen tavoite ei ole mahdollinen, elleivät viranomaiset reagoi siihen nyt

Sanna Marinin hallituksen yksi kansanterveydellinen tavoite on kasvattaa vuoteen 2027 mennessä suomalaisten keskimäärin viikoittain syömän kalan määrää 47 prosenttia.  Se tarkoittaa yli 23 miljoonan kilon vuosittaista lisäystä kalansyöntiin Suomessa. Kotimaisen kalan edistämisohjelma tavoittelee kulutuksen kasvun tapahtuvan pääosin kotimaisella kalalla. Pääosin tarkoittanee noin 75 prosentin osuutta kasvusta. Se olisi 17 miljoonaa kiloa lisää kotimaista kalaa vuosittain. Kotimaisen kalankasvatuksen vuosituotantoa halutaan siis kasvatettavan 120 prosentilla. Tämän toteutuminen pelastaisi kriisiytyneen kala-alan ja parantaisi ruokakalan huoltovarmuutta. Mutta tavoite on mahdoton toteuttaa, elleivät viranomaiset ja kalankasvattajat reagoi siihen nyt.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman yksi tavoite on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta suomalaisten kalansyönnissä. Sitä varten maa- ja metsätalousministeriö laatii vuoteen 2027 tähtäävää kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on linjannut edistämisohjelman tavoitteeksi kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö.

Kaksinkertaistamistavoite on mahdoton, ellei siihen ryhdytä valmistautumaan nyt.

– Kotimaisen kalan hyödyntämisen kaksinkertaistaminen on loistava tavoite. Jotta se on toteutettavissa, on reagoitava nyt. Ylivoimaisesti tärkein kotimainen ruokakala on kasvatettu kirjolohi. Kalojen määrää lisätään luonnollisin keinoin, joten edessä on usean vuoden prosessi. Poikasmäti lypsetään kirjolohista vuosittain joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tämän huhtikuun jälkeen seuraava mahdollisuus aloittaa kalakannan systemaattinen kasvattaminen venähtää joulukuuhun, Raisioaquan kehityspäällikkö Knut-Olof Lerche sanoo.

Raisioaqua on Raisio-konsernin kalanrehuvalmistaja.

Kirjolohi saavuttaa sukukypsyyden kolmevuotiaana. Tänä vuonna syntyvät kalat tekevät vuonna 2024 ensimmäiset poikasensa, jotka ovat täysikasvuisia ruokakaloja viimeistään vuonna 2027. Siksi tämän vuoden poikasten määrällä on suora korrelaatio edistämisohjelman vuoteen 2027 tähtääviin tavoitteisiin.

Ruokakalaksi kirjolohi kasvaa 2–3 vuodessa. Eli kun kotimaisen kalan käyttö halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2027 mennessä, mahdollisuudet tavoitteen toteuttamiselle luodaan vuosina 2021–2025. Ja 2023 on ensimmäinen vuosi, jolloin kotimaisen ruokakalan määrää on mahdollista saada nostettua kohti tavoitetta. Se edellyttää, että kasvatettavien poikasten määrää nostetaan nyt.

Kirjolohen poikaset, Kuva: Raisioaqua

6 vuodessa tarvitaan 120 prosentin kasvu

Hallitus haluaa kotimaisen kalan edistämisohjelmallaan nostaa jokaisen suomalaisen keskimäärin viikoittain syömää kalamäärää 47 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelyn mukaan se tarkoittaa viikoittain noin 80 grammaa nykyistä enemmän kalaa keskimäärin per suomalainen.

– Ajatus on, että vuonna 2027 syödään kalaa viikoittain noin 445 000 kiloa enemmän kuin tällä hetkellä. Ja lisäys on pääosin kotimaista kalaa. Lisäyksen konkreettinen määrä riippuu siitä, mitä ”pääosin” tarkoittaa. Se voisi tarkoittaa vaikkapa 75-prosenttisesti. Tällöin kotimaisen kalan viikoittainen ruokakulutus kasvaisi noin 350 000 kiloa, Lerche kertoo ja lisää:

– Ajatellen niin, että pääosin tarkoittaa 75-prosenttisesti, Suomessa kotimaan ruokakäyttöön kasvatettavan kalan määrää on hallituksen tavoitteen toteuttamiseksi kasvatettava vuositasolla noin 120 prosenttia. Nykyisestä noin 14 miljoonasta kilosta noin 31 miljoonaan kiloon. Se pelastaisi kriisiytyneen kala-alan.

Kaikki riippuu lupaviranomaisista

Kalankasvatusta säätelevät Suomessa kalankasvatusluvat jakavat viranomaiset. Kasvatusluvat määrittelevät muun muassa, montako kiloa kukin kasvatuslaitos saa kalaa kasvattaa, montako kasvatusallasta siellä saa olla ja minkä kokoisia altaat saavat olla.

Jotta alan tuotantoa voidaan kasvattaa kuudessa vuodessa 120 prosenttia, viranomaisten on muokattava nykyisiä kasvatuslupia. Tämänhetkiset luvat eivät moista nousua salli.

– Suomessa on noin 70 ruokakalan tuottajaa. Jotta vuonna 2027 olisi tarjolla 31 miljoonaa kiloa kotimaista kalaa, tuottajista ihan jokaiselle on annettava lisäluvilla lupa kasvaa. Ja poikasten kasvatuksen osalta muutoksen on käynnistyttävä nyt, Lerche kommentoi.

Yrityksistä on kadonnut 40 prosenttia

Suomen suurin kalanpoikasten tuottaja on Savon Taimen -yhtiöryhmä.

– Nykyiset kalankasvattajat pystyvät kyllä lisäämään tuotantoaan, kunhan luvat saadaan kuntoon. Me Savon Taimenella pystymme lisäämään nopeasti poikastuotantoa ottamalla sisämaan kaikki tuotantolaitokset poikastuotantoon, mikäli lisälupia saadaan. Ruokakalojen kasvatusta on helpompaa laajentaa nopeasti merialueilla, mutta myös sisämaassa on isoja vesialueita, joihin lisäkasvatusta voitaisiin sijoittaa, Savon Taimen Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Lankinen toteaa.

Kun pyritään hallituksen luonnostelemiin tavoitteisiin, joudutaan huomioimaan myös kasvatuksen olosuhteiden luonnolliset vaihtelut.

– Kirjolohi kasvaa parhaiten, kun kesät ovat viileitä. Pitkä, luminen talvi lyhentää kalan kasvatuskautta. Jos sattuu hellekesä, sekä poikasmädin että aikuisen ruokakalan määrä jää pienemmäksi. Lämpimässä vedessä kirjolohen ruokintaa on vähennettävä, jolloin lisäkasvun määrä jää pienemmäksi. Se vähentää osaltaan myös tuotettavan poikasmädin määrää, mutta se ei ole ongelma, sillä emokalastoa on aina oltava enemmän kuin on kulloinenkin tarve, Lankinen päättää.

Kalankasvattajien määrä on romahtanut Suomessa viime vuosikymmenten aikana. 15 vuotta sitten ruokakalaa tuotti noin 120 yritystä. Niistä 40 prosenttia on sittemmin lopettanut toimintansa.

Savon Taimen Oy tuotantolaitos Rautalammilla, kuva: Raisioaqua