Merimetson kalansaaliille ja vesiviljelylle aiheuttamia vahinkoja selvitetään uudessa hankkeessa – kaupallisia kalastajia ja vesiviljelijöitä toivotaan yhteistyöhön

LUKE 17.6.2022 Kuva: Mats Westerbom

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.

− Luken kalastuksen ja vesiviljelyn olosuhdekatsauksissa on ilmennyt, että merimetsoista koituu kaupallisten kalastajien ja vesiviljelijöiden elinkeinoille monenlaisia haittoja, kertoo erikoistutkija Mats Westerbom Lukesta.

Tutkimushanke liittyy rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettuun lakiin, jonka tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamisperusteita. Lain kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa vahinkojen määrästä eri alueilla.

− Mikäli merimetson aiheuttamat suorat vahingot kaupalliselle kalastukselle sekä merimetson ja harmaahaikaran vahingot vesiviljelylle todetaan hankkeessa merkittäviksi, selvitämme jatkotyönä erilaiset mahdollisuudet oikeudenmukaisen tukijärjestelmän luomiseksi, kertoo erityisasiantuntija Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä.

Hankkeessa saadaan tietoa myös siitä, miten rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vesiviljelylaitoksilla ehkäistä ennalta. Vahinkojen ennaltaehkäisy on yksi valmistelussa olevan lain keskeisiä tavoitteita.

Merimetson on arvioitu aiheuttavan kalastukselle tulonmenetyksiä. Laji pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja vaikutukset paikalliseen kalakantaan voivat olla merkittäviä. Lisäksi vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille ylimääräistä rasitusta, mikä saattaa vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen.

Tutkimus keskitetään alueille, joissa on eniten merimetsojen aiheuttamia vahinkoja
Hanke pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyössä kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa, jotta heidän kokemukset ja tiedot voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti.

− Tämän takia toivomme kalastajilta ja vesiviljelijöiltä aktiivista yhteydenottoa, erityisesti niiltä alueilta, joissa merimetson aiheuttamat suorat vahingot ovat huomattavia. Tavoitteenamme on keskittää selvitykset näille alueille, Mats Westerbom kertoo.

Turun yliopiston jatkuvasti tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua.

− Vesiviljelylaitoksilla arvioimme tuotantotappioita suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään, tutkija Markus Kankainen Lukesta kertoo.

Lintujen epäonnistuneet saalistusyritykset voivat vahingoittaa kalastajien pyydyksissä ja kasvatuskasseissa olevia kaloja aiheuttamalla niihin haavaumia. Turun yliopistossa testataan, voidaanko vahingoittumisen aiheuttanut lintulaji tunnistaa haavaumaan jääneen saalistajan DNA-jäljen perusteella.

Hanke tuottaa myös tietoa merimetsojen ravinnonhakumatkojen alueellisesta ulottuvuudesta ja jakautumisesta. Ravinnonhakumatkojen alueellisen ulottuvuuden kartoitus ja mallintaminen auttaa ymmärtämään, miten merimetso hyödyntää tilaa ja on täten tärkeä taustatieto mahdollisen tulevaisuuden tukijärjestelmän rakentamisessa.

Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ELY-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Mats Westerbom, Luonnonvarakeskus, p. 0295 322 747, mats.westerbom@luke.fi

Professori Veijo Jormalainen, Turun yliopisto, p. 040 7212682, veijo.jormalainen@utu.fi

Erityisasiantuntija Hanne Lohilahti, ympäristöministeriö, p. 0295 250 374, hanne.lohilahti@gov.fi