Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?

7.5.2021 | Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, sillä kalan syönti yhdistetään kestävään kehitykseen ja terveelliseen ravintoon. EU suosittelee kansalaisilleen kalan syöntiä osana ilmastopäästöjen vähentämistä. Kotimaisen kalan edistämisohjelmalla pyritään edistämään kalan kulutusta Suomessa. Kalamarkkinoita hallitsee kuitenkin yhteisön ulkopuolelta tuotu kala.

EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa?

Kehittyvä teknologia, kiertotalouden ratkaisut sekä lisääntynyt ympäristötietoisuus vaativat uudenlaista osaamista ja se edellyttää vesiviljelyalan koulutuksen kehittämistä. Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Suomi ja suomalainen vesiviljely on mukana tässä EU:n rahoittamassa Erasmus+ koulutushankkeessa (BRIDGES), jossa tavoitteena on kehittää vesiviljelyalan koulutusta sekä nostaa alan vetovoimaa ja koulutettavien määrää pohjoismaisten yritysten, oppilaitosten ja sidosryhmien yhteistyöllä.

Viljellyn kalan tuotanto ohitti maailmanlaajuisesti kaupallisesti kalastetun ruokakalasaaliin jo vuosia sitten – tästä huolimatta Suomi ja koko Eurooppa on jäämässä sivuun vesiviljelyn kehityksen tarjoamista hyödyistä samalla kun vesiviljelytuotanto Aasiassa kasvaa kohisten. EU:n kalakauppatase on jo yli 20 miljardia euroa alijäämäinen.

Uhkakuvat, jossa kala loppuu suomalaisista ruokapöydistä, voidaan taklata lisäämällä paikallisesti tuotetun kalan määrää. Tähän tuotannon kasvuun tarvitaan vesiviljely-yritysten lisäksi poliittista tahtoa, osaavaa työvoimaa sekä ennen kaikkea paikallista kalaa arvostavia kuluttajia.

“The European Commission support for the production of this publication does not constitute endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein”