Suomen sisävesialueen kalankasvatus on pysynyt melko samanlaisena vähintään viimeiset pari vuosikymmentä. Vaikka kiertovesikasvatus on yleistynyt, perinteisemmille sisävesien kalankasvatuslaitoksille on myönnetty pikemminkin pienempiä ympäristölupia kuin ennen. Miten suomalaisten läpivirtauslaitosten ympäristökuormitusta voitaisiin pienentää ja sisämaan kalankasvatusta lisätä?
Luke teki yhteistyössä Clewer Aquaculturen kanssa selvityksen, johon koottiin tieto Suomeen sovellettavissa olevista läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen pienentämiseen tähtäävistä menetelmistä. Tavoitteena oli löytää kaupallisiin laitoksiin soveltuvia tekniikoita, joiden käyttöönottoa ympäristöviranomaiset haluavat tukea luvituksen keinoin ja joihin yritykset voivat investoida.
− Kasvukauden aikaista veden hapetusta pilotoitiin yrityksissä Konnevedellä ja Hartolassa. Yritykset tekivät investoinnit itse. Menetelmästä saadut kokemukset olivat niin hyviä, että laitteistot jäivät yritysten tuotantokäyttöön pilotoinnin jälkeenkin, Luken tutkimuspäällikkö Jouni Vielma kertoo onnistuneesta kokeilusta.
Raportissa esitellään erilaisia teknologisia ratkaisuja läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Näitä ovat yksinkertaiset rehutehokkuutta edistävät menetelmät, kuten lisähapetus sekä kiintoaineen poistoa tehostavat menetelmät, kuten uudenlaiset lietetaskut ja yksinkertaiset suodattimet.
Kuormitukseen perustuva ympäristölupa kannustaisi tehokkaaseen ravinteiden poistoon
Selvityksen perusteella fosforin poistokustannukseksi muodostui menetelmästä riippuen 600−800 euroa kilogrammaa kohden. Kaikkein tehokkain menetelmä ravinnekuormituksen pienentämiseksi on rakentaa kullekin laitokselle räätälöity hapetusjärjestelmä.
− Pienimmilläänkin fosforikuormituksen vähentäminen näillä menetelmillä olisi noin 10 kertaa kalliimpaa kuin peltojen kipsikäsittelyllä saavutettava fosforikuormituksen vähentämisen hinta, joka on Syken ja Helsingin yliopiston laskelmien mukaan noin 60–70 euroa yhtä fosforikiloa kohden, Luken johtava asiantuntija Tapio Kiuru toteaa.
Läpivirtauslaitosten ravinnekuormitusta alentaviin teknologioihin ei ole Suomessa panostettu viime vuosina.
− Suomessa ei ole tapahtunut samansuuntaista kehitystä kuin Tanskassa, jossa osa perinteisistä läpivirtauslaitoksista muutti tuotantoa asteittain intensiivisempään suuntaan, investoiden aluksi hapetusjärjestelmiin ja ottaen lopulta käyttöön osittain vettä kierrättäviä ns. modeldambrug-tekniikoita. Tanskan sisävesialueen kalankasvatuksessa annetaan aitoja kuormituslupia ilman tuotantokattoa, mutta lupien edellytyksenä on tiettyjen tekniikoiden käyttö, Vielma vertailee.
Tällä hetkellä vain osalla Suomen sisävesialueen laitoksista on ravinnekuormitukseen perustuva ympäristölupa.
− Kuormitukseen perustuva lupa kannustaisi yrityksiä tuotannon ominaiskuormitusta pienentäviin investointeihin myös Suomessa, Vielma kannustaa.