Nina Helenius aloitti VARELYn kalatalouspalvelut-yksikön yksikönpäällikkönä

Nina Helenius aloitti Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikön yksikönpäällikkönä lokakuun alussa. Tehtävässä aiemmin toiminut Okku Kalliokoski valittiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen johtajaksi maaliskuussa, yksikönpäällikön tehtävää hoiti 30.9. saakka Mikko Koivurinta. Helenius työskenteli jo aiemminkin Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Kalatalouspalvelut-yksikössä. Ennen siirtymistään yksikönpäälliköksi hän toimi yritysasiantuntijana SB-tiimissä, jossa tehtävänkuvaan kuuluivat muun muassa hankkeiden rahoituspäätökset. Tätä kautta hänelle tuli myös vesiviljelyhankkeet erittäin tutuiksi.

• ”Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahaston rahoituksesta tietty osuus on ohjattu vesiviljelyn hankkeisiin, ja tukimahdollisuuksia onkin jo hienosti alan toimijoiden keskuudessa hyödynnetty. Lisäksi olen mukana kalankasvatuksen OHKE-hankkeen yhteistyöryhmässä (Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden) sekä maa- ja metsätalousministeriön vesiviljelyn kehittämisryhmässä”, Helenius kertoo.

Koulutukseltaan Nina Helenius on ekonomi. Aiemmin hän on toiminut yrittäjänä ravintola-alalla. Ensimmäisen kosketuksen elinkeinokalatalouteen Helenius sai 90–luvun alkupuolella Stockmannin Herkussa työskennellessään mm. kalatiskillä.

Kalatalouspalvelut-yksikkö tekee työtä elinkeinokalatalouden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi

Varsinais-Suomen ELY:n kalatalouspalvelujen yksikkö vastaa koko Suomen pitkän rannikkoalueen kalatalouden asioista. Vastuualueeseen kuuluu peräti 8 maakuntaa. Kalatalouspalvelujen yksikkö koostuu kolmesta tiimistä, jotka vastaavat EU-kalastuksen valvonnasta, kalavaroista ja sinisestä biotaloudesta. Jokaisella tiimillä on laaja tehtäväkenttä, ja asiantuntijoilta vaaditaan erilaista osaamista.

• ”Yksikkömme koostuu noin 30 asiantuntijasta, joiden osaaminen on korkeatasoista. Erilainen osaaminen onkin kalatalouspalvelut-yksikön rikkaus, teemme paljon tiimirajat ylittävää yhteistyötä, joka mahdollistaa työn tekemisen parhaalla mahdollisella tavalla,” Helenius kertoo.

Kalatalouspalvelut-yksikössä tehdään työtä elinkeinokalatalouden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi, mutta merkittävä osa työtä on myös kalavesien hoito ja kunnostus sekä näiden toimien mahdollistaminen, unohtamatta EU-kalastuksenvalvontaa.

• ”Hallitusohjelman mukaisesti tuemme muun muassa alkutuotannon mahdollisuuksia, joilla varmistetaan kotimaisen kalan kulutuksen nousutavoitteita.  Yleisen kalatalousedun valvonnan tehtävää tarvitaan laajempien kokonaisuuksien hallinnoimiseksi lukuisien yksityisten etujen arvioinnin rinnalla vesistöihin kohdistuvien hankkeiden lupaharkinnan yhteydessä. Kalakantojen elinvoimaisuudesta sekä kalatalouselinkeinojen ja vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia laajoilla vesialueilla. Teemme myös yhteistyötä Y-vastuualueen kanssa, voidaksemme omalta osaltamme edistää prosessien sujuvuutta”, Helenius kertoo.

Moninaiset yksikönpäälliköt tehtävät

• ”Tehtäväni yksikönpäällikkönä on mahdollistaa Kalatalouspalvelut-yksikölle asetut ja säädetyt tehtävät”, Helenius sanoo.

 Yksikönpäällikkö vastaa alueelliselle kalataloushallinnolle kuuluvasta kestävän kalatalouden edistämisestä ja kansallisen tukipolitiikan, EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvonnasta, Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman 2021–2027 toimeenpanosta, kalastuslain toimeenpanosta ja yleisen kalatalousedun valvonnasta. Keskeisen osan tehtävästä muodostavat henkilöstöjohtaminen sekä vuorovaikutus ja viestintä.

• ”Henkilöstöjohtamisen merkitys on suuri, koska tehtäväni on varmistaa työntekijöiden osaaminen ja työhyvinvointi sekä työtehtävien jakaminen monipaikkaisessa yhteisössä. Työtehtävistä ja monipaikkaisuudesta johtuen myös sidosryhmätyö ja verkostoituminen ovat keskeisessä asemassa.”

Miten saadaan kasvua kalatalouteen?

Kalatalouden kasvua on toivottu jo pitkään niin elinkeinon kuin hallinnon piirissä. Myös Heleniuksen mukaan kalankasvatus on yksi keino vastata hallitusohjelman tavoitteeseen kotimaisen kalan kulutuksen lisäämisestä.

• ”Ilman kalankasvatusta tavoitteita on vaikeampi saavuttaa, ja esimerkiksi tästä syystä aiemmin mainittuun yhteistyöhön Y-vastuualueen kanssa on panostettu. Sekä avomeri- että kiertovesikasvatus kehittyvät koko ajan, ja saadut kasvatusluvat esimerkiksi avomerikasvatukseen tulevat todennäköisesti ohjaamaan myös tulevaa luvitusta ja näin mahdollistamaan asetettuja tavoitteita”, Helenius sanoo ja jatkaa:

• ” Vesiviljely on kohdannut ongelmia luvitusprosesseissa. Y-vastuualue toimii niiden säädösten mukaan, jotka ohjaavat heidän työtään. Myös hallitusohjelmassa luvitusprosessien ongelma on tiedostettu, kuten myös tietysti toimijoiden ja yksikkömmekin keskuudessa. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu luvituksen sujuvuus, niin sanottu yhden luukun malli, jossa eri toimijat, kuten AVI ja ELY, toimivat yhdessä. Yhden luukun malli todennäköisesti edesauttaisi vesiviljelytoimijoita tuoden samalla kilpailuetua Suomelle muiden elinkeinojen kohdalla. Luvitus, ja sen kesto, hinta ja lopputuloksen epävarmuus ovat tällä hetkellä ehkä suurimpia esteitä, mutta toivottavasti tämä päästään yhteistyöllä ratkaisemaan kaikkia osapuolia hyödyntäväksi.”

Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahaston uusi rahoituskausi alkoi vuonna 2021. EMKVR-kausi tukee vahvasti vesiviljelyä ja hankerahoituksen kysynnän kasvu onkin ollut huomattava. Kysynnän vuoksi MMM joutuu tarkentamaan ja muokkaamaan tukien linjauksia, ja tästä syystä hankkeiden rahoituskäsittely on toistaiseksi pysäytetty. Tämä on Heleniuksen mukaan tärkeä asia, koska tavoitteena on tukea toimijoita koko rahoituskauden ajan ja myös mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Hankerahoitusta voi kuitenkin koko ajan hakea Hyrrässä, vaikka niiden käsittely on keskeytetty. Hankkeiden rahoituskäsittely pyritään kuitenkin avaamaan mahdollisimman pian.

Yhdessä eteenpäin:

Kala on tällä hetkellä näkyvässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sen hyvistä ominaisuuksista, terveellisyydestä ja ilmastoystävällisyydestä haluavat päästä kaikki osallisiksi.

• ”Elinkeinokalataloudessa on mielestäni ensisijaisen tärkeää, että koko toimiala toimii yhdessä. Mikään toiminto ei ole pois toiselta. Koska toimiala on suhteellisen pieni, yhteistyöllä saatu synergia todennäköisesti auttaisi kaikkia toimijoita, vesiviljelystä kalastajiin, vapaa-ajankalastajista kalatalousalueisiin ja kalateistä luonnon monimuotoisuuteen”, Helenius pohtii.

Kalanviljelystä on edelleen monella vanhentunut kuva. Siihen on panostettava, että alan positiivinen kehitys saadaan kerrottua ihmisille.

• ”Itselläni oli ilo päästä kesällä seuraamaan avomerikasvatuksen ruokintaprosessia ja voin vain todeta, että vesiviljelytoimijan toimintatavat ja vastuullisuus olivat merkille pantavaa ja loivat uskoa, että tämä sama huomataan muuallakin. Sekä toimijat että taustajärjestöt tekevät hyvää työtä toimialan kestävän kehityksen eteen”, Helenius kehuu toimialaa.