LUKE; 5.8.2019

Avomeri- ja kiertovesikasvatuksen kehittämisellä tähdätään kotimaisen kalantuotannon merkittävään kasvuun. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman tavoite on helpottaa näiden uusien kasvatusmenetelmien käyttöönottoa. Innovaatio-ohjelmaa toteutetaan verkostomaisessa yhteistyössä yrittäjien, viranomaisten ja tutkijoiden välillä.

Avomerikasvatuksen edistämiseksi innovaatio-ohjelmassa keskitytään ympäristövaikutusten arviointiin ja merialuesuunnitteluun siten, että uudet laitokset voidaan sijoittaa ympäristövaikutusten, kalankasvatuksen ja merialueen muun käytön kannalta parhaille alueille.

Avomeri- ja kiertovesikasvatusta kehittämällä pyritään lisäämään kotimaista kalantuotantoa merkittävästi. (Kuva: Omer Levin)
Avomeri- ja kiertovesikasvatusta kehittämällä pyritään lisäämään kotimaista kalantuotantoa merkittävästi. (Kuva: Omer Levin)

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mallinnusten perusteella tuotannon ympäristövaikutukset ovat sopivassa paikassa vähäiset. Arvioiden perusteella uusien laitosten koko voidaan määrittää kestäväksi. Mallinnustuloksia hyödynnetään muun muassa merialueiden kaavoituksessa ja uusien laitosten luvituksessa. Ohjelmassa kokeillaan myös Itämeren oloihin sopivia avomerituotantoa mahdollistavia ja tehostavia teknologioita, kuten jäiden alle upotettavaa kasvatuslaitosta.

Kotimaisesta kasvatuskalasta on suurin puute keväällä. Tarjonnan parantamiseksi testataan erilaisia tuotantorytmejä ja kirjolohikantoja. Ilmastomuutokseen sopeutumiseksi tehdään kuhan kasvatuskokeita, koska kuha viihtyy lämpimässä vedessä.

Kiertovesikasvatuksen yleistymisen ehto on kannattavuuden parantaminen. Kannattavuuden edellytys on riittävän suuri ja tasainen tuotanto. Laitoksissa on oltava paljon kalaa ja kalan pitää kasvaa nopeasti.

Kiertovesikasvatuksessa on paljon erilaisia kysymyksiä ratkottavaksi. Tarvitaan hyvää ymmärrystä muun muassa biologisesta suodatuksesta, kaasujen vaihdosta, otsonoinnista ja kalojen raikastamisesta ennen perkausta. Menestyykö Luonnonvarakeskuksen jalostama kirjolohikanta kiertovesilaitoksissa vai olisiko hyödyllisempää jalostaa kiertovesikasvatukseen omaa jalostuslinjaa?

Kalankasvatus, kuva: Markus Kankainen/Luke
Kalankasvatusta. (Kuva: Markus Kankainen/Luke)

Avomeri- ja kiertovesikasvatus voidaan kenties yhdistää tehokkaasti. Yhä suurempi osa Norjan merilohesta viettää poikasvaiheen kiertovesilaitoksissa, joista ne siirretään verkkoaltaisiin. Suomen oloissa pitää huomioida suuret vuotuiset lämpötilaerot: kalat eivät helposti sopeudu nopeisiin muutoksiin. Innovaatio-ohjelmassa tutkitaan, miten siirto kiertovesilaitoksista mereen tulisi tehdä.

Uudet tuotantomuodot vaativat uutta osaamista yritysten henkilöstöltä. Innovaatio-ohjelman kolmantena teemana onkin alan koulutuksen uudistaminen ja opetusmateriaalin tuottaminen.

Teksti: Markus Kankainen ja Jouni Vielma