Maailman kassilohimarkkinoiden kuningas Norja kaavailee uusia verorasitteita merenantimia vuonoissa tuottaville vesiviljelijöille, jotka ovat vahvasti edustettuna Oslon pörssissä. Norjan kalateollisuus ei niele verokaavailuja purematta.

Norjan kalateollisuuden Norwegian Seafood Federation (Sjømat Norge) johtaja Jon Arne Grøttum perää Norjan valtiolta vastuullisuutta, jos toimialan verorasitusta päätetään lisätä.

”Etujärjestömme pyytää hallintoa osoittamaan vastuullisuutta, jos kalanviljelytoimialan verotaakkaa esitetään lisättävän. Tällä toimialalla on suuria heilahteluja ajan mittaan, joten verotaakka ei voi perustua muutaman vuoden korkeaan kannattavuuteen ja epätavallisen suoituisaan valuuttakurssitilanteeseen. Järjestömme suhtautuu kuitenkin positiivisesti asian kokonaisvaltaiseen tarkasteluun”, Jon Arne Grøttum kertoo Kauppalehdelle.

Alkuviikosta, selvisi, että Norjan hallitus puntaroi luonnonvarojen käytöön kohdistuvaa veroa. Ykistyiskohtaisia suunnitelmia ei ole, mutta markkinoilla puhuttiin jopa 2-5 prosentin veronlisäyksestä. Tämä voi lisätä epävarmuutta lohiyhtiöiden tuloskehitykseen.

Seafood Norwayn Grøttum pitää tärkeänä, että vesilivelyn kohdealueet hyötyvät yhtiöiden luomasta toimeliaisuudesta.

”Järjestö yhdessä Network for Fjord and Coastal Municipalitiesin (NFKK) kanssa on ohjannut varoja Aquaculture Fund -rahastoon ja sitä kautta alueille. Rahasto esimerkiksi antaa tuloistaan 70 prosenttia kunnille, jossa harjoitetaan vesiviljelyä. Lopu menevät Norjan valtiolle ja maille, jossa kalayhtiöt operoivat.

”Rahasto on vasta lanseerattu, eikä sillä ole ollut viela aikaa osoittaa toimivuuttaan.”

Grøttum myös huomauttaa, että kalanviljelyn lisenssimyynnistä valtion saamat tulot ovat kasvussa, ja lupamaksujen hinnat historiallisesti korkealla tasolla.

Lupamyynnin tulot ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Seafood Norway uskoo, että tämä raha edustaisi ennustettavaa tuloa kunnille.

Norjan kalaministeri Per Sandberg linjasi Dagens Næringsliv -lehdelle alkuviikosta, ettei suunnitellun ”resurssiveron” pitäisi lisätä kalanviljelijöiden kokonaisverotaakkaa.

Verouutiset kurittivat kuitenkin kalayhtiöiden markkina-arvoja miljardeilla kruunuilla alkuviikosta Oslon pörssissä. Kurssit tippuivat jyrkimmillään yli seitsemän prosenttia. Loppuviikosta nähtiin jo kurssien elpymistä.

Oslon pörssi on maailman suurin kalapörssi lohentuottajayhtiöiden määrällä mitattuna. Liki kaikki Konsumvarer-sektorin yhtiöt ovat keskittyneet kalaan: Atlantic Lumpus, Austevoll Seafood, Bakkafrost, Grieg Seafood, Lerøy Seafood Group, Marine Harvest, Norway Royal Salmon, Orkla, SalMar, Salmones Camanchaca, Sino Agro Food ja The Scottish Salmon Company.

Markkina-arvoltaan suurimman eli Marine Harvestin osake on viime päivien nikottelusta huolimatta kallistunut 29,5 prosenttia vuoden alusta.

Tuoreiden tilastojen mukaan Norjan lohen vientihinta laski viime viikolla, mutta on edelleen yli 60 kruunussa kilolta ja korkeammalla kuin vuosi sitten.

Kalaa viljellään Norjan lukuisissa vuonoissa eli luonnonvesissä ja tällä on vaikutusta vesiekolologian. WWF:n mukaan rannikolla sijaitsevat lohenviljelylaitokset voivat levittää tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Karkulaiset voivat lisääntyä luonnonlohien kanssa ja heikentää siten lohikantojen perimää. Kasvatus aiheuttaa myös paikallista ravinnekuormitusta vesistöön. ASC- ja luomumerkitty lohi ovat WWF:n mukaan kuluttajan kannalta parhaita vaihtoehtoja.

Suomen Kalankasvattajaliitto Ry ei halua spekuloida Norjassa selvitysvalmisteluvaiheessa olevan veroehdotuksen mahdollisia vaikutuksia tuntematta tarkemmin ehdotuksen sisältöä.

Luken mukaan kalamarkkinoiden kasvu Suomessa perustuu pääasiassa tuontikalaan. Tuontikalan osuus on jo yli 80 prosenttia. Tuontikalasta noin 50 prosenttia on Norjasta.

Viime vuonna Suomen tärkeimmät kalan ja kalatuotteiden tuontimaat olivat Norja (290 miljoonaa euroa), Ruotsi (79 miljoonaa euroa), Tanska (29 miljoonaa euroa) ja Viro (19 miljoonaa euroa). Tuonnin kokonaismäärästä 57 prosenttia (65 miljoonaa kiloa) tuli Norjasta. Eniten tuotiin ihmisravinnoksi tuoretta kokonaista merilohta (42 miljoonaa kiloa).

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/6rbiCMLZ