Hyvät kuulijat,

Lämmin kiitos tilaisuudesta tulla puhumaan juhlalliseen tilaisuuteenne. Monet täällä tietävätkin, että olen innokas kalamies, ja ala on harrastuneisuuden kautta erityisen tuttu. Paistetut ahvenet tai kuhakeitto itse kalastetuista kaloista on itseni lisäksi monen suomalaisen suosikkiruokaa. Olemme ehdottomasti kalakansaa.

Varsinaissuomalaisena alanne on toki tullut vuosien saatossa tutuksi. Vuodet maa- ja metsätalousministerinä ovat myös hyvin perehdyttäneet kalatalouden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Kiitos kalankasvattajien, me suomalaiset olemme saaneet lautasillemme terveellistä ja turvallista ravintoa. Kala on ruokkinut meitä vanhoina kriisiaikoina, mutta eri puolille maata hajautettu kalankasvatus luo turvaa myös näinä aikoina.

Tarvitsemme lautasille lisää kotimaista kalaa. Se vaatii kannustavan toimintaympäristön yrittää ja kehittää liiketoimintaa. Se vaatii yrittäjyyttä ja investointeja. Hallitusohjelmamme mukaan investointiluvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan. Suomi tarvitsee lisää kasvua ja työpaikkoja. Siksi on tärkeää pitää huolta keskeisistä kilpailueduistamme kuten houkuttelevasta investointiympäristöstä. Meillä on tilaa kehittää ja kasvaa. Kestävä ruoantuotanto on pitkäjänteistä työtä, jossa ympäristöstä ymmärretään pitää huolta koko ajan.

Ympäristöluvitusta on mahdollista suoraviivaistaa ja sujuvoittaa ilman, että ympäristön huomioimisen laatu kärsisi. Vesistömme ovat herkkiä, joten niistä on pidettävä hyvää huolta. Esimerkiksi ravinteet pitää saada paremmin kiertoon.

Tarvitsemme parempaa ja yhtenäisempää hallintoa. Hallituksen yksi keskeinen hanke koskeekin ympäristöllisiä lupamenettelyjä koskevaa säätelyä ja yhden luukun palvelun periaatetta. Sujuvoitamme lupaprosessit yhdistämällä lupakäsittelyn yhden valtakunnallisen toimivan viranomaistahon alle. Tällöin vahvistamme myös vuoropuhelua toimijoiden ja viranomaisten väillä, jotta lupaprosessit saadaan sujuvasti maaliin.

Tavoiteena on myös vähentää valitusten määrää. Nyt viranomaiset valittavat toisten viranomaisten päätöksistä. Tarvittavat luvat etenevät eritahtisesti ja lupien lainvoimaisuuden saamisessa voi kestää. Uusi valtakunnallinen virasto yhteensovittaa eri näkemykset ja vaatimukset eli toimii niin sanotusti yhden luukun mallilla. Tämä nopeuttaa luvitusprosesseja mutta tuo myös varmuutta ja ennakoitavuutta.

Hyvät kuulijat,

Monissa hankkeissa, ei vain kalankasvatuksessa, keskeistä onnistumisen kannalta on sijainti, sijainti ja sijainti. Luonnonvarakeskuksessa on tehty vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmaa ja se viimeistellään ministeriöiden kanssa loppuvuoden aikana. Uudistettu suunnitelma antaa paremman ja ajantasaisen tietopohjan viranomaisille ja alan toimijoille.

Haluamme lisätä kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä. Siksi jatkamme kotimaista kalankasvatusta ja vesiviljelyä vahvistavia toimia. Kalankasvatuksen ja laajemmin vesiviljelyn sektorilla on menossa monia kehittämistoimia, joilla pyritään lisäämään kestävää suomalaista vesiviljelytuotantoa. Kotimainen kala on nostettava sen ansaitsemalle jalustalle.

Kotimainen ruoantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. Luonnonvarakeskus on laatinut selvityksen kalatalouden huoltovarmuuden tilanteesta. Tulemme selvityksen perusteella ehdottamaan toimenpiteitä, joilla alan huoltovarmuutta parannettaisiin. Siihen liittyy niin tuotantopanosten saatavuus kuin tuotannon ylläpitäminen tai kasvattaminen poikkeusoloissa.

Huoltovarmuus on aivan keskeinen osa hallituksemme ohjelmaa. Tuotantoa pitää kuitenkin lisätä nyt, ihan normaalioloissa ja siksi kalatalouden elinvoimaisuutta ja kasvua pitää kehittää. Omavaraisuuttamme myös kalan suhteen voimme parantaa sillä, että ala on houkutteleva nuorille ja kasvuhakuisille yrittäjille ja osaajille.

Hyvät juhlavieraat,

kuten me kaikki täällä tiedämme, Suomen talouden tilanne on edelleen heikko. Suunta on muutettava. Siksi olemme tehneet sen, mitä pitää: hallitusneuvotteluissa sovimme 6 miljardin sopeutuksesta. Kun se ei riittänyt, sovimme 3 miljardin lisäsopeutuksista. Ja jos tarve vaatii, sovimme lisäsäästöistä.

Suomalaisten elintaso ei ole kasvanut 15 vuoteen. 15 vuodessa on kasvanut vain julkisen sektorin velka, 100 miljardia. Edellinen hallitus ei edes yrittänyt tehdä menojen paisumiselle mitään. Rahaa on –politiikkaa tehtiin, vaikka rahaa ei ollut.

Näin me emme hoida valtion asioita.

Tämä hallitus ei ole jäänyt vain laakereilleen makaamaan, vaan olemme saaneet myös tulosta aikaan: ilman hallituksen tekemiä sopeutustoimia velkaa jouduttaisiin ensi vuonna ottamaan 4000 miljoonaa enemmän kuin nyt. Summa vastaa yli 800 000 keskituloisen suomalaisen valtiolle vuodessa maksamia veroja.

Hallitusohjelman keskeinen ajatus on, että talouden perusta on laitettava kuntoon. Tässäkin olemme saaneet tulosta aikaan: olemme kunnostaneet talouden perustaa uudistamalla työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja verotusta sellaiseksi, että työtä kannattaa ottaa vastaan ja yrittäjät uskaltavat sitä tarjota. Kun perusta on kunnossa, pääsemme talouskasvun käynnistyessä siihen aiempaa paremmin kiinni.

Valtio ei saa olla kasvun esteenä. Me tässä hallituksessa tiedämme ja tunnustamme reilusti sen, että vain vauhdittamalla yksityisen sektorin kasvua, Suomi tulee pärjäämään. Siksi luomme kannusteita ja puramme byrokratiaa, jotta yritykset saavat toimintaansa lisäpotkua. Tästä esimerkkinä puhtaan siirtymän verohyvitys. Tämä yksittäinen keino saattaa olla isoin investointeja vauhdittava keino, jota Suomessa on kenties yhteisöveron laskun jälkeen tehty.

Samaan aikaan teemme isoja ja pitkään tarvittuja uudistuksia työmarkkinoihin, joilla lisätään joustavuutta ja helpotetaan palkkaamista. Tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä vähentämällä työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Tässäkin siirrymme kohti muiden pohjoismaiden tasoa.

Töitä kasvun edistämiseksi riittää, mutta olen luottavainen. Kun uskallamme tehdä uudistuksia ja sujuvoittaa yritysten toimintaedellytyksiä, on meillä kaikki mahdollisuuksien avaimet kasvulle käsissämme. Tämän viestin haluan teillekin sanoa: Suomi pärjää kyllä kun ryhdymme toimiin.

Kiitos.