Pohjanlahti opettaa

Teksti & kuvat Mika Remes

Poikkitieteellinen Smartsea-hanke kokoaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjanlahteen ja jakaa sitä kaikille merestä hyötyville tahoille – myös kalankasvatukselle.

Jari Haapala on mies, jolle ei kannata lähteä väittämään, että ilmastonmuutos ei ole totta. Ilmatieteen laitoksen tutkijaprofessori Haapala on lukenut satoja tutkijoiden kansainvälisiä raportteja siitä, miten ilmasto on viime vuosikymmenin muuttunut. Kovaa dataa ja tilastoja aiheesta nimittäin riittää.

Suomalaisille kalankasvattajille on suorastaan onnekasta, että Haapala on omassa työssään kiinnostunut erityisesti siitä, miten ilmastonmuuton vaikuttaa mereen ja sitä kautta kaikkeen siihen, miten ihminen merta hyödyntää. Kalankasvattajat jos ketkä kuuluvat siihen joukkoon.

– Vedän Suomen Akatemian rahoittamaa laajaa tutkimushanketta nimeltä Smartsea. Siinä tutkimuksen kohteena on Pohjanlahti ja hankkeessa on mukana noin 40 tutkijaa eri aloilta. Pyrimme selvittämään, miten olosuhteet Pohjanlahdella muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Toiseksi jaamme tutkimustietoa päätöksenteon tueksi kaikille niille tahoille, jotka ovat tekemisissä Pohjanlahdella tapahtuvassa sinisessä biotaloudessa. Se on iso kokonaisuus, johon liittyvät niin kalankasvatus, kalastus, tuulivoima, merialueiden kaavoitus, virkistyskäyttö… Merellä kaikki liittyy kaikkeen, ja siksi tarvitaan uusinta tieteellistä tietoa, selvittää Haapala.

Jari Haapala, Ilmatieteen laitos

Haapala puhuu paljon ja nopeasti. Siihen toisaalta ohjaa ajankäyttökin. Keskustelemme tammikuun lopulla Helsingin Katajanokalla kahvitauolla. Se pidetään Smartsea-hankkeen seminaarissa, jonka aiheena ovat kalankasvatuksen ja tuulivoiman uudet teknologiset mahdollisuudet. Esiintyjiä ja osallistujia on ympäri Eurooppaa. Aikaa yhdessä päivässä ei ole paljon, mutta asiaa on.

Tutkimusta pitkällä aikaperspektiivillä

Pohjanlahti valikoitui Haapalan mukaan Smartsean tutkimuskohteeksi, koska Itämeren pohjoisemmassa osassa ilmastonmuutos näkyy meriolosuhteissa kaikkein eniten, ja toisekseen Pohjanlahti on vielä suurelta osaltaan hyödyntämisen suhteen neitseellistä meriperää. Haapalan mielestä vastaavaa tutkimusta ei olisi ollut mitään järkeä toteuttaa Saaristomerellä tai Suomenlahdella. – Ne ovat jo kauttaaltaan hyödynnettyjä ja suunniteltuja alueita, Haapala muistuttaa.

Smartsean parasta antia Haapalan mukaan on pitkä aikaperspektiivi.
– Yritämme nähdä aina 50 vuoden päähän muutoksia. Luonnossa asiat tapahtuvat asteittain. Samoin esimerkiksi kalankasvatuksen vaikutus ympäristöön näkyy hiljalleen. Pieni vuosittainen ravinnekuormitus kumuloituu ajan kanssa, ja silloin se voi vaikuttaa suuremmin. Meidän pitää tietää, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia kalankasvatuksella on. Sama pätee tietysti kaikkiin muihinkin ihmisen toimintoihin, sanoo Haapala.

Haapala on puhunut Smartsean yhteydessä julkisuudessa toimintojen yhdistämisen järkevyyden puolesta.
– Pohjanlahdelta löytyy monia sekä tuulivoimalle että kalankasvatukselle sopivia alueita. Silloin toiminta on järkevä yhdistää samalla alueelle. Jos se toimii maalla teollisuudessa, miksi ei siis merelläkin? Smartseassa tutkitaan myös päinvastaisesti asiaa. Olemme selvittäneet luontoarvoiltaan kaikkein tärkeimpiä alueita, jolloin ne voidaan sulkea pois teollisen ja muun toiminnan suunnittelun piiristä. Merieliöstön kannalta meidän pitää suojella oikeita asioita. Nythän luonnonsuojelualueita on pitkälti perustettu kauniisiin paikkoihin, jotka eivät merieliöstön kannalta ole kuitenkaan erityisen tärkeitä, pohtii Haapala.

Tietoa parhaista kasvatuspaikoista

Markus Kankainen Luonnonvarakeskus Lukesta on yksi Smartsean vesiviljelyyn erikoistuneista tutkijoista.
– Nyt on viides ja viimeinen Smartsean vuosi menossa. Smartseassa minulle kiinnostavaa on ollut yhdistää vesiviljelyn ja taloustutkijan roolit. Perusteema työssä on ollut, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjanlahden vesiolosuhteisiin ja kalakantoihin sekä sitä kautta alkutuotantoon ja sen taloudellisiin arvoihin. Pohjanlahden olosuhteista saatavaa tietoa on tarvittu erityisesti kansallisissa merialueiden suunnittelutyöpajoissa, sijainninohjauksessa ja innovaatio-ohjelmissa, kertoo Kankainen.

Smartsea tuottaa käteen käypää tietoa kalanviljelijöillekin.
– Jos tuloksia katsotaan, niin käytännön tasolla olemme luoneet Smartseassa selkeää kriteeristöä, mihin poikaskasseja, talvisäilytyspaikkoja ja isompia laitoksia voidaan merellä sijoittaa. Tarkoitus on löytää kalanviljelylle parhaat paikat Pohjanlahdella, mutta samaa tietoa voidaan toisten hankkeiden kautta käyttää koko Suomessa. Olemme tuottaneet paljon kartta-aineistoa merialueista. Sellaista ei aiemmin juuri ole ollut. Olemme myös toimineet asiantuntijan roolissa merialueen kaava- ja lupa-anomuksissa, sanoo Kankainen.

Kankaisen mielestä tutkijoiden työ olisi paljon yksinkertaisempaa, jos poliitikot ja viranomaiset saisivat aikaan yhteisen näkemyksen siitä, miten paljon kalankasvatus saa Itämeressä kuormittaa.
– Jos siitä olisi yhteiskunnallisesti hyväksytty näkemys, niin me voisimme paljon paremmin miettiä, miten ympäristön, talouden ja tuotannon kysymykset sovitetaan yhteen. Kaikki voittaisivat, pohtii Kankainen.

Avomerellä myös talouden toimittava

Kankaisen mielestä suuri kalankasvatuksen tuotannon lisäys, tehokas tuotantotekniikka ja mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset toteutuvat parhaiten avomerellä.
– Kyllä siellä tekniikan puolesta jo pärjätään, mutta ilman isoja lupia välttämätön taloudellis-ekologis-sosiaalinen kolminaisuus ei toteudu. Ei kukaan lähde yrittäjäksi outoihin olosuhteisiin, ellei tuo kuvio toteudu. Se helposti unohtuu keskustelussa.

Kankainen esitteli Helsingin seminaarissa omassa esityksessään Italiassa kehitettyä teknistä ratkaisua, jossa kasvatuskassi voidaan upottaa kokonaan pinnan alle.
– Suomessa sillä voi olla käyttöä, koska meillä meri usein talvella jäätyy. Smartseassa on tuotettu tietoa siitä, mihin upotettavia allasratkaisuja voitaisiin sijoittaa. Käytännön upporaamitutkimus tehdään vesiviljelyn innovaatio-ohjelman rahoin. Haluamme nähdä tekniikan toimivuuden Suomen talvessa. Kalakasvatuksen olosuhteet meillä muuttuvat koko ajan. Siksi alallekin tarvitaan aivan uudenlaisia ratkaisuja mukaan, muistuttaa Kankainen.

Lisää tietoa Smartseasta: smartsea.fmi.fi

Kalankasvatuksen ja tuulivoiman uudet teknologiset mahdollisuudet -seminaarista lisää löydät täältä:
http://smartsea.fmi.fi/notes-smartsea-technology-seminar/

Luken Meri Kallasvuo veti paneelia kylmien merialueiden kalankasvatusteknologiasta. Markus Kankainen, Juliane Borg ja Alessandro Ciattaglia käyttivät asiantuntijapuheenvuoroja.