Uutiskirje 5/2023 (För svenska, skrolla ner)
Politiikan syksy on pikkuhiljaa pääsemässä vauhtiin, kun hallituksen ensimmäinen budjettiriihi lähestyy. Kesän aikana poliittinen keskustelu oli pitkälti rasismikohun säväyttämä ja varsinaiset substanssikysymykset ja hyvän hallitusohjelman toimeenpano jäivät taka-alalle. Nyt on kuitenkin aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin Suomen talouden pelastamiseksi.
Kalankasvatuksen näkökulmasta erityisen mielenkiintoista on hallitusohjelman kirjaukset luvituksen sujuvoittamisesta. Ohjelmassa todetaan, että luvituksen sujuvuus on edellytys investointien syntymiselle ja siksi hallitus priorisoi sen keskeiset uudistukset ja saattaa ne voimaan viimeistään vuoden 2024 aikana vahvalla poikkihallinnollisella koordinaatiolla. Valtion aluehallinnon uudistamisen osalta valmistelu tehdään niin, että uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa lähtökohtaisesti vuoden 2025, mutta viimeistään vuoden 2026 alusta.
Hallitusohjelmassa todetaan tämän kohdan osalta lisäksi, että luvan hakijalla on mahdollisuus etukäteen keskustella luvitukseen liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista. Tavoitteena on, että yllättäviä lisäselvitys- ja täydennyspyyntöjä voitaisiin hyvällä yhteistyöllä ja ennakoinnilla vähentää. Viranomaisten keskinäisiä valitusoikeuksia rajoitetaan nopealla aikataululla. Hallitus tekee lainsäädäntömuutoksia, jotka vähentävät epävarmuuksia lupaharkinnassa sekä tulkintakäytänteissä. Vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot otetaan käyttöön ja vesienhoitosuunnitelmia tarkastellaan.
Nykyisin voi syntyä tilanteita, joissa investoinnin luvitus voi estyä, koska lupaharkinnassa ei huomioida mahdollisuutta vähentää esimerkiksi vesistöön syntyviä vaikutuksia muulla samaan vesistöön vaikuttavalla lisätoimenpiteellä. Hallitus selkeyttää lainsäädäntöä siten, että ympäristölupaharkinnassa voidaan rajatusti huomioida elinkeinonharjoittajan vapaaehtoisesti hakemuksessaan esittämät kompensaatiotoimet samaan haittaan samalla vaikutusalueella ja asettaa niitä koskevia lupaehtoja. Vapaaehtoista kompensaatiota voidaan käyttää lupaharkinnassa vähentämään vesistön kuormitusta luvan edellyttämällä tavalla.
Edellä mainitut muutostarpeet luvituksessa ovat kuin suora lainaus kalankasvattajan arjesta ja näitä epäkohtia liitto onkin nostanut esille jo vuosia. Tähän kun yhdistetään kirjaukset siitä, että kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään keventämällä kalankasvatukseen liittyvää luvitusta ja sääntelyä ja jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa sekä kiertotaloutta hyödyntämällä vähennetään kalankasvatuksen ravinnepäästöjä, niin ollaan jo asian ytimessä. Kirsikkana kakun päällä todetaan vielä, että suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla lisätään ruokavientiä.
Pelimerkit ovat siis nyt olemassa ja hallituksen tahtotila tehdä yrittäjämyönteistä politiikkaa vaikuttaa todella vahvalta. Liiton tehtävä tässä vaiheessa on siten varmistaa, että myös kalankasvatuselinkeino sisältyy näihin kaikkiin suunnitelmiin myös käytännössä. Tähän meillä on erinomaiset mahdollisuudet, kun liiton toimiston resursseja on vahvistettu ja verkostot päättäjiin rakennettu. Odotan innolla tulevia kuukausia ja vuosia.
På svenska:
Politikens höst börjar så småningom ta fart, när regeringens första budgetria närmar sig. Under sommaren färgades den politiska debatten starkt av rasismtemat och substansfrågorna samt tillämpningen av det ypperliga regeringsprogrammet blev i bakgrunden. Nu är det dock dags att kavla upp ärmarna och skrida till åtgärder för att rädda Finlands ekonomi.
Ur fiskodlingens synpunkt är regeringsprogrammets skrivelser gällande en smidig tillståndsprocess speciellt intressanta. I programmet konstateras att en smidig tillståndsprocess är en förutsättning för att investeringar ska uppstå och därför prioriterar regeringen viktiga reformer i anslutning till detta och sätter dem i kraft senast under 2024 med stark förvaltningsövergripande samordning. Reformen av statens regionförvaltning ska beredas så att förvaltningen organiserad enligt den nya modellen inleder sin verksamhet 2025, dock senast vid ingången av 2026.
I regeringsprogrammet sägs vidare att den som ansöker om tillstånd har möjlighet att på förhand diskutera de skyldigheter, utredningsbehov och yttre villkor som hänför sig till tillståndsprocessen. Målet är att antalet överraskande begäranden om ytterligare utredning och komplettering ska kunna minskas genom gott samarbete och framförhållning. Myndigheternas inbördes besvärsrätt begränsas med stram tidsplan. Regeringen gör ändringar i lagstiftningen som minskar osäkerheten i fråga om tillståndsprövning och tolkningspraxis. Den flexibilitet på nationell nivå som möjliggörs i ramdirektivet för vatten tas i bruk och vattenförvaltningsplanerna ses över.
För närvarande kan det uppstå situationer där tillståndsprocessen för en investering kan förhindras för att man vid tillståndsprövningen inte beaktar möjligheten att minska till exempel konsekvenserna för vattendrag med en annan tilläggsåtgärd som påverkar samma vattendrag. Regeringen förtydligar lagstiftningen så att man vid prövning av miljötillstånd i begränsad utsträckning kan beakta de kompensationsåtgärder som näringsidkaren frivilligt föreslår i sin ansökan för samma olägenhet inom samma verkningsområde och ställa tillståndsvillkor för dem. Frivillig kompensation kan användas vid prövningen av tillstånd för att minska belastningen på vattendraget på det sätt som förutsätts i tillståndet.
Tidigare nämnda ändringsbehov i tillståndsprocesserna är som ett direkt citat ur fiskodlares vardag. Dessa olägenheter och orättvisa har förbundet påpekat otaliga gånger under årens lopp. När man till detta ännu kopplar skrivningarna om att konsumtionen av, tillgången till och exporten av inhemsk fisk ökas genom att tillståndsprocesser och reglering i anslutning till fiskodling lättas upp och genomförandet av programmet för främjande av inhemsk fisk och vattenbruksstrategin fortsätter samt med hjälp av cirkulär ekonomi minskas utsläppen av näringsämnen från fiskodling, så är vi händelsernas centrum. Som körsbär på tårtan konstateras dessutom att potentialen hos den finländska rena maten utnyttjas genom ett nytt tillväxtprogram som ska öka livsmedelsexporten.
Alla spelmarker finns nu alltså tillgängliga och regerings vilja att idka en företagarvänlig politik verkar mycket stark. Förbundets roll i detta skede är därmed att försäkra att även fiskodlingsnäringen är medräknad i alla dessa planer även i praktiken. Utgångsläget för detta är ypperligt i och med att vi förstärkt förbundets resurser och byggt upp nätverk till beslutsfattare. Jag ser med iver fram emot de kommande månaderna och åren.
Uutiskirje 4/2023 (För svenska, skrolla ner)
Hallitusneuvottelut jatkuvat jo toista kuukautta. Valmista pitäisi alkaa tulla pikkuhiljaa, mutta edelleen riittää ratkottavia neuvottelukysymyksiä. Varmalta alkaa kuitenkin näyttämään se, että neuvotteleva nelikko on myös seuraavan kauden hallituspohja. On vaikea uskoa, että enää tässä vaiheessa nousisi uusia kynnyskysymyksiä, jotka estäisivät hallituksen muodostumista.
Saatujen tietojen mukaan ruoka on teemana ollut positiivisessa mielessä esillä neuvotteluissa ja ruoasta ollaan ilmeisesti hakemassa kasvua, työllisyyttä ja huoltovarmuutta. Tähän teemaan sopii hyvin myös vesiviljely, kun kasvatettu kala on vastuullinen ja kilpailukykyinen elintarvike. Se on terveellinen, ilmastoystävällinen ja kala kykenee tehokkaasti muuntamaan ravintonsa korkealaatuiseksi eläinproteiiniksi.
Vaikeimpia kysymyksiä neuvotteluissa ovat ilmeisesti mm. talouden tasapainottaminen ja maahanmuutto. Talouden tasapainottamisessa on tärkeä huolehtia siitä, että leikkauksia ei kohdisteta sellaisiin kohtiin jotka nimenomaan tukisi edellä mainittuja teemoja kuten kasvua, työllisyyttä ja huoltovarmuutta. Elinkeinokalatalouden rahat ovat valtion kirstussa varsin pieniä ja olisi tämän takia syyttä jättää rauhaan. Kohdentamalla säästöjä kalatalouden rahoihin ei valtiontalouden tilaa pelasteta. Päinvastoin kalatalous on ala, jossa olisi valtava kasvupotentiaali, kunhan elinkeinon kasvuun panostettaisiin. Kestävän kasvun edellytys on myös osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen johon työperäisestä maahanmuutosta löytyisi yksi keino.
Mielenkiintoinen kysymys, joka on neuvotteluissa noussut esille, on ajatus valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston perustamisesta. Keskittämisessä on aina riskinsä, mutta uuden viraston perustaminen tarjoaa myös eväitä muuttaa vanhoja ja huonoja käytäntöjä. Paljon on ollut vuosien varrella puhetta esim. lupakäytäntöjen helpottamisesta, mutta tulokset ovat olleet varsin laihoja. Yleensä on valtionhallinnossa äärimmäisen vaikea muuttaa asioita ilman rakenteellisia uudistuksia, joten tämä uudistus voisi olla se keino jolla muutosta nykyisiin lupakäytäntöihin oikeasti saataisiin aikaan.
Toivotaan neuvottelijoille voimia ja viisautta loppusuoralle, jotta maahan saataisiin eteenpäin katsova ja yrittäjämyönteinen hallitus muodostettu. Olemme sen ansainneet.
På svenska
Regeringsförhandlingarna fortsätter redan i andra månaden och borde förhoppningsvis börja bli klara så småningom. Fortfarande finns det en hel del att förhandla om, men det börjar se klart ut att den kvartett som förhandlar också är grunden till vår kommande regering. Det är svårt att tro att nya tröskelfrågor som skulle förhindra en regeringsbildning mera i detta skede skulle uppstå.
Enligt de uppgifter som funnits att tillgå har livsmedelssektorn varit uppe i förhandlingar i en positiv dager och är en bransch av vilken man förväntar sig tillväxt, nya arbetsplatser och försörjningsberedskap. I detta tema passar vattenbruket bra in eftersom odlad fisk är ett ansvarsfullt och konkurrenskraftigt livsmedel. Den är hälsosam, klimatsmart och kan effektivt omvandla sin näring till högklassiskt animaliskt protein.
Till de svåraste frågorna i förhandlingarna hör tydligen bl.a. balanseringen av statsfinanserna och invandringen. När det gäller den ekonomiska biten är det viktigt att undvika beskärningar i satsningar som stöder tidigare nämnda teman som tillväxt, nya arbetsplatser och försörjningsberedskap. Fiskbranschens medel i statsbudgeten är obetydliga och bör därför lämnas ifred. Genom att rikta beskärningar till fiskerinäringens moment åstadkommer man inga förbättringar i den statliga ekonomin. Tvärtom är fiskbranschen ett områden med väldig tillväxtpotential, bara man gör de rätta satsningarna. En förutsättning för hållbar tillväxt är att tillgången till kunnig arbetskraft tryggas och för detta behövs även invandring i framtiden.
En intressant fråga som kommit upp i förhandlingarna är en tanke om att grunda ett nationellt tillstånds- och övervakningsverk. Det finns alltid risker när man börjar koncentrera verksamheter, men grundandet av ny tillståndsmyndighet erbjuder även verktyg att äntligen ändra på gamla och dåliga förfaringssätt. Under årens lopp har det mycket diskuterats om att underlätta lovförfaranden, men resultaten har varit mycket magra. För det mesta är det otroligt svårt att ändra på verksamheten inom statsförvaltningen, om man inte samtidigt också gör strukturella reformer. Därför kan denna reform var nyckeln med vilken man på riktigt får till stånd förändringar i nuvarande tillståndsförfarande.
Vi får önska förhandlarna styrka och visdom till slutrakan, så att landet skulle få en framåtriktad och företagarvänlig regering. Jag tycker vi är värda detta.
Uutiskirje 3/2023
Eduskuntavaalit on taas käyty ja valtasuhteet eduskunnassa ovat muuttumassa. Kalankasvattajaliiton näkökulmasta on sinänsä yhdentekevää, kuka istuu hallituksessa, kunhan hallitukselta löytyy ymmärrystä elinkeinoille ja yrittäjyydelle. Tärkeä on myös hallitusohjelman sisältö ja hallituksen kyky kuunnella meidän tarpeitamme. Liitto tekee tietysti yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. Nyt alkaa se tärkein vaihe, kun seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa muodostetaan.
Liitto on tietysti hyvissä ajoin rakentanut tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle ja niitä lähdetään seuraavaksi ns. jalkatyöllä syöttämään eteenpäin. Nopein keino parantaa kotimaisen kalan saatavuutta on kalanviljely, mutta se ei pysty tyydyttämään tasaisesti kasvavaa kysyntää ilman merkittävää lisäystä tuotantomääriin. Kysyntää on myös vientimarkkinoilla ja se on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.
Kasvatettu kala on vastuullinen ja kilpailukykyinen elintarvike. Se on terveellinen, ilmastoystävällinen ja kykenee tehokkaasti muuntamaan ravintonsa korkealaatuiseksi eläinproteiiniksi. Sen vesistövaikutus on kokonaisuutena katsoen vähäinen, vain noin 1-2 % Suomen ravinnekuormituksesta Itämereen.
Helpottamalla lupakäytäntöjä kotimainen kalanviljely on mahdollista kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Elinkeino odottaa tuolloin arvon kasvavan yli 30 % ja työllistävyyden parantuvan noin 30 % nykyisestä sekä kasvatetun kalan kotimaisuusasteen nousevan yli 50 prosenttiin.
Näihin tavoitteisiin päästään mm. seuraavilla toimenpiteillä :
- Sujuvoitetaan lupabyrokratiaa ympäristölupamenettelyä keventämällä.
- Huomioidaan kalanviljelyn tarpeet valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa.
- Tuetaan investointeja viljelylaitosten ympäristöystävällisyyden ja tuotantotehokkuuden lisäämiseksi.
- Nostetaan yritysnäkökulma ja elinkeinopoliittiset keinot keskiöön edistämisohjelmien toteutuksessa.
Meidän näkökulmastamme tärkeimmät ministerit ovat maa- ja metsätalousministerin lisäksi ympäristöministeri, valtiovarainministeri sekä työ- ja elinkeinoministeri. Kannattaa muistaa, että ministeriöissä päivittäiset työt tekevät virkamiehet eikä ministerit, ja meillä Suomessa ei ole tapana vaihtaa virkamiehiä vaalien jälkeen. Voimakastahtoinen ministeri voi kuitenkin vaikuttaa myös virkamiesten tekemisiin. Ja niin pitää ollakin.
På svenska:
Riksdagsvalet är avklarat och styrkeförhållandena i riksdagen ändrar. Ur fiskodlarförbundets synvinkel är det i princip detsamma vem som sitter i regeringen, bara den har förståelse för näringsverksamhet och företagande. Viktigt är också regeringsprogrammets innehåll och regeringens förmåga att lyssna på våra behov. Förbundet samarbetar så klart med alla partier och nu startar det viktigaste skedet, vilket är att skriva regeringsprogrammet.
Förbundet har så klart i god tid byggt upp målsättningar för följande regeringsperiod och dessa kommer vi nu framöver att passa vidare via s.k. fotarbete. Fiskodlingen är det snabbaste sättet att förbättra tillgången på inhemsk fisk, men den förmår inte att svara på den stadigt ökande efterfrågan utan en betydande ökning i produktionsmängderna. Efterfrågan finns det också på exportmarknaderna och den är en viktig del av Finlands försörjningsberedskap
Odlad fisk är ett ansvarsfullt och konkurrenskraftigt livsmedel. Den är hälsosam, klimatsmart och kan effektivt omvandla sin näring till högklassiskt animaliskt protein. På det hela taget är dess inverkan på vattendragen liten, endast cirka 1–2 % av Finlands tillförsel av näringsämnen till Östersjön.
Genom att underlätta tillståndsförfarandet finns det möjligheter att tredubbla den inhemska fiskodlingen fram till år 2030. Näringen väntar att värdet på produktionen ökar över 30 % och att sysselsättningen ökar med 30 % jämfört med nuläget samt att graden av inhemsk odlad fisk stiger till över 50 %.
Dessa målsättningar kan man nå bl.a. genom följande lösning:
- Göra tillståndsbyråkratin smidigare genom att underlätta miljötillståndsförfarandet.
- Beakta fiskodlingens behov i de riksomfattande målen för områdesanvändningen
- Stöda investeringar som ökar odlingsanläggningarnas miljövänlighet och produktionseffektivitet.
- Sätta företagsperspektivet och de näringspolitiska medlen i fokus vid förverkligandet av programmet för främjande av inhemsk fisk.
Ur vår synvinkel är de viktigaste ministrarna jord- och skogsbruksministern och miljöministern, men också finansministern och arbets- och näringsministern. Man bör dock komma ihåg att inom ministerierna görs det dagliga jobbet av tjänstemän och inte ministrar. I Finland har inte tradition att byta ut tjänstemännen efter val. En minister med stark viljekraft kan dock påverka också tjänstemännens arbete. Och så bör det vara också.
Uutiskirje 1/2023
Kalenterivuoden vaihtuessa vaihtui liitossa myös hallituksen puheenjohtajan pestin vetäjä. Irja pääsi pitkän ja ansiokkaan uurastuksen liiton hyväksi jälkeen keskittymään enemmän omaan liiketoimintaan ja minä palasin tauon jälkeen tutulle paikalle. Edellisen kerran puheenjohtajana vierähti toistakymmentä vuotta, joten pitäisikö toivoa, että tämä työrupeama jää lyhyemmäksi. Toisaalta olin otettu, kun minut pyydettiin uudestaan puheenjohtajaksi. Toisaalta taas täytyy myöntää, että olen huolissani siitä, ettei jäsenkunnasta löytynyt parempaa henkilöä kuin vanha kehäraakki. Lupaan tehdä parhaani kalankasvattajien etujen ajamisessa ja kiinnostusta löytyy edelleen, kun olen välillä päässyt vetämään henkeä.
Tärkein tehtäväni heti puheenjohtajakauden alussa on saada liiton talous- ja henkilöresurssit kestävälle tasolle, jotta liitto jatkossakin voi toimia tehokkaana ja vaikuttavana edunvalvojana. Nykymaailman meno on sen verran hektinen ja oikea-aikainen vaikuttaminen on kaiken onnistumisen edellytys. Tämän takia resurssikysymykset täytyy ratkaista nopeasti, kun Suomessa käydään seuraavat eduskuntavaalit muutaman kuukauden päästä ja tuleva hallitusohjelma asettaa raamit harjoitettavalle politiikalle neljäksi vuodeksi eteenpäin.
Kalankasvattajayhteisö on nykyään paljon pienempi yhteisö kuin parikymmentä vuotta sitten ja tämä itse asiassa vain korostaa edunvalvonnan merkitystä. Joukkovoimaa ei ole enää entiseen malliin, joten ammattimaisen ja oikea-aikaisen vaikuttamisen tärkeys tulisi olla kaikille jäsenille selvä. Uskon ja toivon, että jäsenet ovat myös yrittäjinä valmiita panostamaan nykyistä enemmän edunvalvontaan, kunhan liittona pystymme myös tarjoamaan enemmän vastinetta jäsenmaksuille.
Onneksi minun ei tarvitse tehdä tätä kaikkea yksin, vaan apuna ja tukena on aktiviinen ja osaava hallitus, jossa jokaisella jäsenellä on omat vastuualueensa. Liiton toimisto on edunvalvonnan varsinainen nyrkki ja sen takia toimiston resurssien kasvattaminen on ykkösprioriteetti uudelle hallitukselle.
Toivon myös jäseniltä aktiivisuutta hallituksen suuntaan ja tämä on jo ollut havaittavissakin. Pienessä liitossa tiedonkulun ja yhteen hiileen puhaltamisen merkitys on erityisen tärkeä.
På svenska:
När kalenderåret bytte, så byttes även dragaren på förbundets ordförandepost. Irja kunde efter många års slit till fördel för fiskodlarförbundet koncentrera sig mer på sin egen företagsverksamhet och jag återvände efter en paus till en bekant position. Förra gången tillbringade jag över tio år på ordförandeposten, så man får väl kanske hoppas på att det blir ett lite kortare mandat den här gången. Å ena sidan var jag stolt över att jag fick frågan om att återvända till ordförandeposten. Å andra sidan måste jag erkänna att jag är oroad över det faktum att man inom medlemskåren inte hittade ett bättre alternativ till ordförande. Jag lovar att göra mitt bästa i att driva fiskodlarnas intressen och intresset finns ännu kvar, när jag emellanåt hunnit dra lite andan.
Min viktigaste uppgift genast i början av ordförandeperioden är att få förbundets finansiella och personalresurser på en hållbar nivå. Detta för att förbundet även framöver skall kunna fungera som en effektiv och aktiv påverkare. Takten i dagens värld är så hektisk att påverkande i rätt tid är en förutsättning för att kunna lyckas. Därför måste resursfrågan lösas snabbt när vi har ett riksdagsval inom några månader och det kommande regeringsprogrammet ställer ramarna för politiken för fyra år framåt.
Fiskodlarna är en mycket mindre grupp nuförtiden än för tjugo år sedan och detta bara förtydligar betydelsen av intressebevakning. Vi har inte längre samma kraft som grupp som någon gång tidigare och därför borde betydelsen av professionell påverkan vara klar för alla medlemmar. Jag hoppas och tror att medlemmarna även är beredda att satsa mer än nu på intressebevakning, bara förbundet samtidigt klarar av att erbjuda mer valuta för medlemsavgifterna.
Som tur är behöver jag inte göra detta allting ensam, eftersom jag får hjälp och stöd av en aktiv och kunnig styrelse där var och en har sina egna ansvarsområden. Förbundets kontor är intressebevakningens verkliga spjutspets och därför är en ökning av kontorets resurser första prioritet för den nya styrelsen.
Jag hoppas att även medlemmarna är aktiva gentemot styrelsen och detta har jag redan sett tecken på. I ett litet förbund är fungerande informationsflöde och det att man drar åt samma håll av största värde.
Liiton puheenjohtajaksi vaihtui tammikuun alusta 2023 Johan Åberg. Alla olevat kirjoitukset ovat edellisen puheenjohtajan Irja Skyten-Suomisen pohdintoja.
Uutiskirje 7/2022
Viime viikot ovat tarjonneet useita mahdollisuuksia kalankasvatuksen haasteiden ja tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen – Valtioneuvoston kanslian järjestämässä Meripolitiikkapäivässä keskustelun teemoihin kuului avomerikasvatuksen ja muun merellisen tuotannon yhteistoimintamahdollisuudet ; Saaristoasian neuvottelukunnan organisoimat Saariston superpäivät tarjosivat vuorostaan Pikkuparlamentissa mahdollisuuden esitellä kalankasvatusta ja sen merkitystä niin sisävesien kuin merialueen saariston näkökulmasta kansanedustajille, avustajille ja saaristoseminaarin osallistujillekin. Metsähallituksen merialueiden luonnonvarasuunnitelman valmistelun pohjustamiseksi käsiteltiin teematyöpajassa kalatalouden ja metsästyksen kysymyksiä. Ja tällä viikolla oli Eduskunnan kansalaisinfossa Liiton järjestämä Kotimaisen kalaruoan puolesta -keskustelutilaisuus.
Nyt on hyvä hetki pitää kalankasvatusta esillä – alasta, sen haasteista ja mahdollisuuksista ollaan aidosti kiinnostuneita. Lähestyvät eduskuntavaalit ovat myös tärkeä syy lisätä alan näkyvyyttä ja tunnettuutta juuri nyt. Siihen Liitto panostaakin voimavaroja nyt loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa.
Liiton infokortit, Kalatalousalan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet sekä tuore Hyvinvointia kalasta -julkaisu ovat edustavia esitteitä, joita myös jäsenyritystemme kannattaa käyttää ja jakaa omille kontakteilleen.
Uutiskirje 6/2022
Syksyn ja sadonkorjuun aika on käsillä. Nopeasti siirryttiin kesän lämmöstä syksyn viileyteen tällä kertaa; intensiivisen kasvun kausi jäi lyhyeksi vesien jäähtyessä.
Virkakoneisto on käynnistynyt lomien jälkeen – kokouskutsut ja työryhmiä koskevat merkit täyttävät kalentereita; läsnäolokokoukset nousevat uudestaan etäyhteyksien rinnalle. On mielenkiintoista nähdä, miten kalankasvatusta koskevien tavoiteohjelmien toteutus etenee uuden rahoituskauden viimein käynnistyessä. Saadaanko aikaan konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia, jotka vievät kalankasvatusta eteenpäin. Käyttökelpoisten innovaatioiden syntyminen vaatii vapautta ja tilaa ympärilleen – tiukasti säädellyssä ympäristössä on vaikeaa uudistua ja uudistaa. Tämäkin on yksi syy kalankasvatusta kuristavan byrokratian purkamiseksi.
Lähestyvät eduskuntavaalit alkavat sähköistää tunnelmia monella taholla; uudet ehdokkaat etsivät mahdollisuuksia nousta julkisuuteen ja tilaisuuksia tuoda esiin omia tavoitteitaan ja ratkaisumallejaan. Jatkokautta tavoittelevat edustajat summaavat lopuillaan olevan kauden saavutuksia ja arvioivat tulevia haasteita. Varmasti pohdinnassa on myös keskeneräisiksi jääviä asiakokonaisuuksia, joiden viimeistelyä ja loppuunsaattamista seuraavalla kaudella pyritään varmistamaan.
Kumpikin ryhmä kuuntelee nyt herkällä korvalla kentän tuntoja ja tavoitteita tulevan kauden suhteen. On siis jälleen aika panostaa siihen, että kalankasvatussektorin sanoma tavoittaa tulevat valtiopäiväedustajat.
Edunvalvonta ja lobbaus on aina jatkuvaa, pitkäkestoista toimintaa eikä se rajoitu vaalikampanja-aikaan. Kertapanostus ei riitä. Luotuja yhteyksiä on ylläpidettävä ja vahvistettava – on seurattava asetettujen tavoitteiden toteutumista ja jaksettava kertoa kalankasvatuksella saavutettavista hyödyistä, oikoa virheellisiä käsityksiä, perustella tarvittavia muutoksia ja uudistuksia. Täytyy muistuttaa elinkeinomme tarpeista ja merkityksestä koko yhteiskunnalle.
Uutiskirje 4/2022
Kesäinen päivä on tänään lounaissaaristossa kauneimmillaan. Alkukesän tuoreeseen vehreyteen kätkeytyy lupauksia alkaneen kasvukauden mahdollisuuksista ja odotuksia kauden tuloksista. Varjoja kalankasvatuksen tulevaisuuden näkymiin luovat kuitenkin edelleen tuotantokustannusten nousu ja yleinen epävarmuus.
Strategiat ja ohjelmat tavoittelevat kalankulutuksen lisäämistä, mutta samalla kalankasvattajien toimintaan kohdistuu tiukkoja rajoituksia. Edes vallitsevassa poikkeustilanteessa eivät ministeriöt kyenneet löytämään keinoja ympäristölupien tilapäisten joustojen toteuttamiseksi. Selityksenä vedotaan ympäristönsuojelulain joustamattomuuteen.
Kalankasvattajaliitto esitti jo vuosia sitten, ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen alkuvaiheissa, joustavia kuormitusperusteisia kasvatuslupia. Ne, kuten muutkin alan vaatimat muutokset ja esittämät ratkaisuvaihtoehdot, on haudattu jatkovalmisteluun. Myös tämänkertaisessa poikkeustilanteessa olisi joustavista luvista ollut suurta apua.
Vaikka Ympäristönsuojelulain uudistusprosessi on kestänyt pitkään, tuntuu uudistustarpeita löytyvän edelleen.
Toteutetut osauudistukset eivät ole tuoneet kalankasvattajien tilanteeseen toivottua parannusta. Olisiko nyt – kun maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriökin ovat osaltaan todenneet lain joustamattomuuden – viimein aika paneutua kalankasvattajan työtä ja elinkeinoa tarpeettomasti rajoittavien säädösten uudistamiseen? Aika nähdä kalankasvatuksen hyödyt ja edistää toiminnan kehittymistä?
Kalan ja kalankasvatuksen merkitys Suomen ruokahuollossa on keskeinen. Kotimaisella, kestävällä kalankasvatuksella on oikeutettu sijansa Suomen vesistöjen hyödyntäjänä. On tahdosta kiinni löytää oikeat keinot sen mahdollistamiseksi.
Tämänkertaisessa uutiskirjeessä on laaja kattaus kalankasvatuksen kuulumisia. Jutuissa tutustutaan Nordic Troutin toimitusjohtajaan; esillä on asiaa niin poikasista kuin kalojen valintajalostuksesta ja Clewer Aquaculturen tuoreesta USA -yhteistyöstä sekä vastavalmistuneista kala-alan esittelyvideoista.
Uutiskirje 3/2022
Kotimaisen kalan merkitys suomalaisessa ruokajärjestelmässä on noussut vahvasti mukaan keskusteluihin. Suomalainen kalatalous, kotimainen rehuntuotantoketju ja raaka-aineiden tuottajat mukaan lukien, on Ukrainan sodan vuoksi ahtaalla. Tässäkin tilanteessa kalanviljelyelinkeino pystyy kuitenkin tukemaan merkittävästi kotimaista huoltovarmuutta, mikäli viranomaisilla on valmiutta joustoihin lupaehdoissa. Kalanviljelijät ovat valmiita vastaamaan ministereiden vetoomuksiin ruokaomavaraisuuden vahvistamisesta.
Kalojen terveys ja hyvinvointi on välttämätön edellytys sille, että pystymme tuottamaan korkealaatuista ja maukasta elintarviketta, kasvatettua kalaa. Anna-Maria Eriksson-Kallio Ruokavirastosta on yksi heistä, jotka varmistavat Suomen hyvää kalaterveystilannetta – hänen laajaan työnsarkaansa kuuluu opetusta, tutkimusta ja neuvontaa; vastauksien ja ratkaisujen etsimistä kala-alan kentän ongelmiin.
Työtä hyvän kalaterveyden ylläpitämiseksi tehdään jokaisella kalankasvatuslaitoksella päivittäin. Pidäthän huolta siitä, että myös sinun laitoksesi bioturvallisuussuunnitelma on ajan tasalla ja että siihen kirjattuja käytäntöjä myös noudatetaan.
Kalaterveyteen liittyvän lainsäädännön uudistuminen tuo mukanaan myös muutoksia kalakuljetuksiin. Ennen kevään kalakuljetusten alkua on aika tutustua Ruokaviraston päivitettyyn ohjeeseen kalojen ja rapujen terveysehdoista maan sisäisissä siirroissa.
Uutiskirje 2/2022
Epävarmassa toimintaympäristössä
Ainoan pysyvän asian maailmassa sanotaan olevan muutos. Muutokset seuraavat toisiaan ja kunkin jälkeen tulee vuorostaan aika tasapainon ja vakauden etsimiselle. Sotatila Ukrainassa on muuttanut totuttua maailmanjärjestystä emmekä vielä näe väkivaltaisen muutoksen kaikkia vaikutuksia. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet tarvitsevat apua ja tukea. Sen ohella meiltä muilta vaaditaan epävarmuuden sietämistä ja sopeutumista kriisin ratkaisua helpottamaan tarkoitettujen pakotteiden ikäviinkin sivuvaikutuksiin.
Yritysten toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävarma ja avoimia kysymyksiä on paljon. Ilmenevien haasteiden kohdalla korostuvat yritysten oma vastuu sekä oma harkinta yhteisesti päätettyjä sanktioita koskevan ohjeistuksen ollessa vielä osin puutteellista.
Poikkeustilanteet korostavat varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä. Kotimaista kalaa ja kalantuotantoa tarkasteltaessa on tämä näkökulma syytä ottaa vahvasti huomioon.
Tämän uutiskirjeen teemoihin kuuluvat vastavalmistunut selvitys kalatuotteiden hiilijalanjäljestä, Ahvenmaan Kalankasvattajien opiskelijoille järjestämä kalankäsittelyn ja -valmistuksen teemapäivä, avomerikasvatuksen kuulumisia Pietarsaaren edustalta sekä katsaus kala-alan nuorille tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja koulutukseen.
Uutiskirje 1/2022
Talven selkä taittuu
Viimeisetkin Kotimaisen kalatalouden edistämistä ja kalan kulutuksen lisäämistä ajavia ohjelmia koskevat lausunnot on annettu – ennen uuden rahoituskauden täysimääräistä käynnistymistä ja hyville hankkeille myönnettäviä rahoituspäätöksiä on lopulliset asiakirjat vielä hyväksytettävä EU:n elimissä. Aika on pitkä uusia hankkeita suunnitteleville ja käynnistäville yrittäjille. Näin alkuvuodesta ja talvikaudella aikaa onkin hyvä varata sen pohtimiseen mitä muutoksia omaan toimintaan tulevalla kasvatuskaudella tarvitaan.
Esimerkkinä säädöspohjaisista muutoksista ovat jokaiselle pakollisen Bioturvaamissuunnitelman laatiminen, noudattaminen ja ajan tasalla pitäminen sekä mahdollisuus hakea energiaveron palautusta. Vuosiraporttien koostaminen tuo mieleen kuluneen kauden sattumuksia; niiden pohjalta voi syntyä myös kehityskelpoisia hankeideoita. MMM:n virkakoneisto arvioi, että EMKVR tukihakemuksien vastaanottaminen voidaan aloittaa helmikuun lopulla ja päätöksiä saataisiin sitten kesällä. Kalankasvatuksen tuotantorytmiikka etenee vuodenkiertoa noudattaen – kestää siis hyvän aikaa ennen kuin päätökset realisoituvat näkyviksi tuloksiksi.
Myönteisiä uutisia ja kertomuksia onnistumisista tarvitaan kirkastamaan kalatalouden julkisuuskuvaa. Saaristomeren kalatalousryhmän juttusarjan sankariksi on nostettu tällä kertaa kalankasvattaja Matias Juslin.
Monet kevätkauden perinteiset tapahtumat ovat pitäneet pintansa ja saaneet rinnalleen myös uusia teemoja, vaikka toteutukseen on kokoontumisrajoitusten takia täytynyt etsiä edelleen vaihtoehtoisia keinoja. Kalakeittopäivää vietetään jälleen helmikuun toisena tiistaina, kalaterveyspäivän tietoiskut tarjoillaan maaliskuussa etäseminaarissa. Sisä-Suomen kalatalousryhmä on organisoimassa Lähikalapäivää huhtikuussa.
Kala-asiat ovat esillä ja kala-alan toimijat monessa mukana – perimätieto sanoo talven selän taittuneen kuluvalla viikolla. Eteenpäin kevättä ja uutta kasvatuskautta kohti ollaan jo menossa.
Uutiskirje 6/2021
Kalatalouden innovaatiopäivät tarjosivat kaivatun tilaisuuden tavata vanhoja tuttuja kasvokkain, vaihtaa kuulumisia ja myös luoda uusia verkostoja.
Uusien ajatusten kuuleminen ja toisenlaisiin näkökulmiin tutustuminen on avartavaa. Omat ajatukset on koronarajoitusten kaudella tullut käytyä moneen kertaan läpi ja arkipäivän rutiinit ovat välillä puuduttavia – eteenpäin kohti ratkaisuja päästään vain kehittämällä ja kokeilemalla uusia keinoja, vaikka ne ensin vierailta tai vallan pähkähulluilta tuntuisivatkin. Innovaatiopäivien vakiokaartin täydentäjiksi ja uusien näkökulmien avaajiksi oli löydetty kiitettävästi uusia kasvoja. Osallistujat vaikuttivat varsin tyytyväisiltä sekä päivien ohjelma-antiin että taukojen ja ilta-ajan vapaampaan ajatusten vaihtoon. Oli hyvä kuulla innovaatio-ohjelmissa tehdystä työstä ja jatkosuunnitelmista. Kotimaisen kalan edistämisohjelman toteutuksen vauhdittumista ja uuden rahoituskauden käynnistymistä jo odotellaan.
Bioturvallisuusuuden tärkeys on kuluvan vuoden aikana noussut korostuneesti esiin. Jokainen kalankasvattaja joutuu nyt miettimään niin oman laitoksensa riskikohteet kuin keinot riskienhallintaan ja myös kirjaamaan pohdintansa tulokset bioturvaamissuunnitelman muotoon. Avuksi tähän voi käyttää Liiton nettisivustolta löytyviä ohjeellisia mallisuunnitelmia. Suunnitelman laatimiseen ja myös sen toteuttamiseen on todella aihetta paneutua huolella.
Loppusyksyn ja alkutalven tutut toimet perkausten ja laitosten talvikuntoon saattamisten myötä kääntyvät jo kohtapuoliin jouluvalmisteluihin. Vuosi lähenee loppuaan – kiitos kuluneesta kaudesta, voimia vuoden pimeimpään aikaan ja uskoa valoisaan tulevaisuuteen.
Uutiskirje 5/2021
Kesän kuumuus on vaihtunut syksyiseen sateeseen ja tuulenpuuskiin. Syystuuli on palauttanut myös virkakoneiston ja päättäjät lomakauden jälkeiseen arjen aherrukseen. Monet pitkään valmistelussa olleista kokonaisuuksista ovat loppusuoralla ja lähestyvät kuluvan syyskauden aikana maalia. Uuden rahoituskauden alku häämöttää ja sen myötä pääsee liikkeelle myös kotimaisen kalan edistämisohjelman toteutus – kunhan eduskunta ja EU vielä lyövät viimeiset sinetit säädöksiin. Kansallisen ohjelman sisältö on pitkän prosessin aikana ehtinyt tulla tutuksi useimmille. Toivoa sopii, että ohjelman toteutus saa tuulta siipiensä alle ja myös johtaa asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.
Rahoituskausien vaihtuminen antaa aihetta myös päättyvän ja tulevan kauden arviointiin. Mitä opittiin, missä asioissa päästiin eteenpäin, mihin olisi jatkossa viisasta suunnata voimavaroja. Marraskuun innovaatiopäivät tarjoavat oivan foorumin keskusteluille ja näillä näkymin myös vihdoin mahdollisuuden oikeasti tavata muita kala-alan toimijoita.
Syksyn myötä ovat valmistumassa myös vesien- ja merenhoidon toimenpideohjeohjelmat, jotka osaltaan määrittävät vesiviljelyn toimintaympäristöä. Vesiviljelysektorin osalle ei uusia velvoitteita olla asettamassa. Tilanteen ennallaan pysyminen ei kuitenkaan helpota vesivaroihin perustuvan yritystoimintamme haasteellista tilannetta. On siis vaan jatkettava työtä sekä kalankasvatuksen ympäristövaikutusten vähentämiseksi että niiden keinojen löytämiseksi, joilla voidaan määrittää kasvatustoiminnan vaikutusosuuden merkitystä vesien tilan kehitykselle.
Syksyn budjettiriihessä puitiin myös vesiviljelyn sähköveroa. Lakimuutos vesiviljelyn siirtämiseksi alempaan veroluokkaan on valmisteltu ja asia käsitelty riihessä. Erityisesti paljon energiaa vaativan kiertovesikasvatuksen ja poikastuotannon osalta veroluokan muutos on tärkeä ja kauan ajettu tavoite.
Uutiskirje 4/2021
”Kotimaisen kalan edistämisohjelma” on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunnan sinetöimänä ohjelma tulee viitoittamaan kalatalouden kehitystä lähitulevaisuudessa. Ohjelman toteutus vaatii toimenpiteitä, joihin yritykset voivat sitoutua ja jotka tosiasiallisesti mahdollistavat kotimaisen kalan tuotannon kasvun ja tarjonnan lisäyksen. Kysyntää kotimaiselle kalalle on, mutta sen saatavuus on haaste. Ilman kalankasvatusta ei edistämisohjelman kunnianhimoisia tavoitteita saavuteta. Jokohan vesiviljely alkaneen kasvukauden myötä viimeinkin saa luvan edetä kestävän kasvun tiellä?
On käsittämätöntä, miksi kalankasvattajien tekemä työ elinkeinonsa kehittämiseksi ja kestävyyden saralla jo otetut edistysaskeleet sivuutetaan. Mitä paremmin kalankasvatus on oman osuutensa hoitanut, sen kauemmas maaliviivaa on siirretty.
Kaikella toiminnalla on vaikutusta ympäristöönsä ja kaikki ruoantuotanto muuttaa luonnontilaa. Ruokaa kuitenkin tarvitaan aina ja kalankasvatus on monella tapaa hyvä vaihtoehto ruokajärjestelmässämme. Siksi on tarpeen saavuttaa yhteisymmärrys siitä, mikä on riittävän alhaiseksi katsottava kuormitustaso perustuotannon kohdalla ja millainen vaikutus on hyväksyttävissä. On myös tarpeen oppia arvioimaan, milloin aiheutuva muutos on kriittinen ja vaatii korjaavia toimenpiteitä. Vihreään tarvitaan sinistä – EU:n vihreän kehittämisen ohjelmaan tarvitaan sinisen kestävän biotalouden muotoja, joista vesiviljely on tärkeimpiä!
Toivotan hyvää terveyttä ja uskoa tulevaan kaikille, antoisaa ja menestyksekästä kasvatuskautta!
Uutiskirje 3/2021
KOHTI UUTTA KASVUKAUTTA…
Ajatukset suuntautuvat nyt kohti uutta kasvun aikaa. Räntäkuurot ja kylmät tuulet muistuttavat vielä ajoittain talven vallasta, mutta päivä päivältä saa auringonpaiste lisää voimaa – kesää kohti ollaan menossa.
Vuodenaika tuo kevätkiireet laitoksille – nyt valmistaudutaan alkavaan kasvatussesonkiin.
Maan hallituksen odotetun Covid19 exit-strategian julkistaminen ennakoi yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan asteittaista normalisoitumista – ja antaa myös elinkeinoelämälle toivoa uudesta kasvun ajasta.
Alkuvuoden aikana on eri yhteyksissä noussut usein esiin ruokajärjestelmä. Ruokajärjestelmä on ruoan tuotannon, jakelun, kulutuksen ja jalostuksen kokonaisuus. Siihen kuuluvat myös kansainvälinen kauppa ja ruokapolitiikka. Ruokajärjestelmään vaikuttavat aina myös vallitseva talousajattelu sekä sen ylläpitämät arvot ja asenteet.
Ruokajärjestelmä on keskeisessä asemassa niin kansallisia kuin globaaleja haasteita ratkottaessa. Sen kehittämisen kautta haetaan ratkaisuja aikamme keskeisiin ekologisiin kestävyysvajeisiin- ilmastonmuutos, lajikato ja ravinteiden kierto.
Ruokajärjestelmän kestävyyden varmistamista ja vahvistamista, sen muutostarpeiden ja muutosmahdollisuuksien tunnistamista työstetään nyt useilla foorumeilla. Ruokajärjestelmän vuorovaikutuksien tunnistaminen, kokonaisuuksien näkeminen ja kokonaisvaltainen arviointi on asia, jolla on merkitystä myös meille kalankasvattajille alkutuotannon toimijoina. Ruokajärjestelmän muutokseen sisältyy myös mahdollisuuksia. Kalaruoan ilmastoystävällisyys, kasvatetun kalan pieni hiilipyrstönjälki, Itämeri-rehu esimerkkinä ravinnekierrätyksestä tarjoavat jo vastauksia esiin nostettuihin haasteisiin- meille jo kaikki kovin tuttuja asioita, mutta niin kovin vaikeita saada suuren yleisön tietoisuuteen.
On siis vain jaksettava välittää tietoa- nostaa esiin niitä kaikkien kannalta hyviä ratkaisuja ja käytäntöjä, jotka ovat jo arkipäivää kalankasvatuksessa – ja samalla jatkaa työtä kotimaisen, terveellisen, turvallisen ja laadukkaan ruoan, kasvatetun kalan, tuottamiseksi .
Uutiskirje 2/2021
Uusi, koko tulevan rahoituskauden kattava vesiviljelystrategia on työn alla. Sen keskeisin tehtävä on alan merkittävän kasvun vauhdittaminen hallitusohjelman ja kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaisesti. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston mukaista tukea voidaan myöntää vain sellaisille toimille, joista on linjauksia myös vesiviljelystrategiassa.
Hyvä strategia toimii linkkinä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. Se on selkeä suunnitelma, jolla pyritään varmistamaan, että tavoitellut päämäärät saavutetaan hallitulla tavalla. Päämäärä on selkeästi tunnistettu ja halu sen saavuttamiseen ilmaistu, mutta välttämätöntä on löytää strategian toteutukseen ne toimenpiteet, jotka vievät tavoitteeseen.
Moni muukin valmistelussa oleva ohjelma, säädös tai hanke vaikuttaa käytännön toimintaan laitostasolla lähitulevaisuudessa. Omavalvonnan kuvaukset on muutettava bioturvaamissuunnitelmiksi, EU:n lääkerehuasetuksen soveltamiskeskustelut koskevat jälleen myös meitä, tulevan eläinten hyvinvointilain piiriin kuuluvat myös kalat. Huomiota kannattaa kiinnittää myös ehdotuksiin Suomen merenhoidon toimenpidesuunnitelmasta ja alueellisista vesienhoitosuunnitelmista, jotka ovat parhaillaan lausunnolla – nyt on aika kommentoida ja vaikuttaa suunnitelmiin.
Perinteiset kevätkauteen kuuluvat tapaamiset joudutaan nyt järjestämään etäyhteyksillä. Maaliskuun kalenterissa onkin tarjolla useita ajankohtaisia etätapahtumia. Innovaatio-ohjelmien kuulumisia esitellään maaliskuun aikana webinaareissa – vesiviljelyohjelman tietoisku on vuorossa 18.3. Liiton kevätkokouksen aika on 23.3. ja myös kevään Kalaterveyspäivä toteutetaan etäyhteydellä 25.3.
Uutiskirje 1/2021
Vuoden 2021 ensimmäinen kuukausi alkaa olla lopuillaan – uutuudenviehätys haipuu ja maailmanmeno alkaa tuntua kovin samankaltaiselta kuin viime vuonnakin. Edistysaskeleita ja suuria odotuksia maalaillaan visioihin, mutta toimenpiteiden konkretisoituminen ja niiden vaikuttavuus ovat vielä hämärän peitossa. Valmistelussa on kotimaisen kalan edistämisohjelma ja vesiviljelystrategian päivitys – molemmat tärkeitä asiakirjoja elinkeinon tulevaisuuden kannalta.
”Kalantuotanto tulee jatkossa väistämättä sisältymään ruokajärjestelmiin, koska kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kun kaikkia ruuantuotantomuotoja arvioidaan samojen kestävyyskriteerien perusteella, voidaan eri tuotantomuotojen kaikkia hyötyjä ja haittoja verrata keskenään. Näin pystytään etsimään ratkaisuja ruuantuotannon kasvaviin ongelmiin: ravinnon riittävyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai vesistöjen rehevöitymiseen” totesi Kaija Saarni blogikirjoituksessaan joulun alla.
Vuonna 2020 toteutettiin maailman suurimpien liha-, meijeri- ja vesiviljely-yhtiöiden arviointi YK:n kestävyystavoitteiden kriteerien perusteella. Kestävimmäksi arvioitu yritys oli lohenkasvatusyritys ja kahdenkymmenen kestävimmän yrityksen joukosta kaikkiaan seitsemän oli kalankasvatusyrityksiä. Vesiviljely osoittautui kestävimmäksi eläinproteiinin tuotantomuodoksi.
Tieto vesiviljelyn vastuullisuudesta ei kuitenkaan hevin tavoita suurta yleisöä eikä sen omaksuminen ole helppoa päättäjillekään. Tietoisuus oletetuista vaikutuksista ja haitoista on syöpynyt syvälle. Niiden pelossa vaaditaan kestävyyden jatkuvaa parantamista ja edellytetään näyttöä vaikutusten vähentämisestä silloinkin kun mitattavissa olevia vaikutuksia ei ole todettavissa.
Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vesiviljelytuotannon kolminkertaistamista. Kestävän kotimaisen vesiviljelyn kasvu on mahdollista toteuttaa vaarantamatta vesien hyvän tilan tavoitteita. Vesiviljelyelinkeino kantaa kyllä vastuunsa omasta toiminnastaan. Vastuunkantajia tarvitaan muiltakin toimialoilta.
Uutiskirje 6/2020
Vuoden 2020 Innovaatiopäivät tavoitti ennätysmäärän osallistujia. Tietotekniikka ja etäyhteydet mahdollistivat onnistuneen tilaisuuden ja päivät tarjosivat kohdeyleisölleen laajan kattauksen kala-alan ajankohtaisia kuulumisia, mutta puuttumaan jäivät kala-alan koulutuspäiville luonteenomaiset kasvokkain käytävät keskustelut ja kollegojen tapaamiset.
Innovaatio-ohjelmien toiminnasta kertovat katsaukset olivat mielenkiintoisia, mutta käänteentekevä läpimurto antaa odottaa itseään. Kala-alan tulevaisuutta viitoittavassa Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa kuvataan vuoden 2027 visio, jonka mukaan kotimaisen kalan kulutus on kaksinkertaistunut. Kalan syönnillä ja kalatalouden yritystoiminnalla on merkittävät ja hyvin tunnetut myönteiset vaikutukset Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen. Kukapa kalataloussektorin toimijoista ei olisi valmis hyväksymään tätä tulevaisuudenkuvaksi?
Visio-sanalla on toinenkin, harvemmin käytetty merkitys – harhanäky. Hyvätkin tavoitteet jäävät tyhjiksi sanoiksi paperille, jos keinoja ja välineitä niiden saavuttamiseksi ei löydy. Nyt lausunnolla oleva edistämisohjelma on luonteeltaan poliittinen tahdonilmaus ja sellaisena tervetullut – kalatalouden ongelmat on havaittu ja annetaan ymmärtää, että myös halua niiden ratkaisemiseen on. Esitetyt toimenpiteet jäävät ylätasolle; kauas elinkeinonharjoittajan arjesta – ohjelma tarjoaa vähän yrittäjän käteen sopivia työkaluja alan edistämiseksi. Kuka määrittelee riittävän kestävyyden tason ja miten yrittäjä osoittaa sen saavuttaneensa? Miten yrittäjä lisää toimintansa vastuullisuutta silloin kun kaikki vaadittu on jo tehty?
Toimenpiteitä laaditaan ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko elinkeinoa koskevien mittareiden kautta – toimintaedellytykset ja investointimahdollisuudet suuryrityksellä ja pienyrittäjällä ovat kovin erilaiset; toki myös kehittämis- ja investointitarpeet. Kummankin toimintaa vaikeuttaa tiedon puute siitä, mihin tavoiteltu kestävyyden ja vastuullisuuden taso asettuu – vai nouseeko rima aina korkeammalle?
Yksittäisten uusien, suurten ympäristölupien myöntäminen ei vielä osoita tuotannon olevan kasvusuunnassa ja vakaalla pohjalla – useat kasvatusyksiköt ovat edelleenkin taloudellisesti ja toiminnallisesti alimitoitettuja. Uusien ratkaisujen etsimisen rinnalla on muistettava kehittää myös jo olemassa olevaa – käyttää ja vahvistaa sitä, mikä on edelleen hyvää ja toimivaa. Todelliset mahdollisuudet alan uudistumiseen ja alaan sisältyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen löytyvät, jos kestävyyttä vahvistetaan yritysnäkökulma edellä ja myös taloudellinen kestävyys huomioiden.
Uutiskirje 5/2020
Ruoka ei ilmesty tyhjästä eikä elintarvikkeita kasva kaupan takahuoneessa. Tämä unohtuu monelta. Ruokaa, sen helppoa saatavuutta ja riittävyyttä pidetään Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa usein itsestäänselvyytenä, mutta koronan aiheuttamat poikkeukselliset olot ovat herättäneet kuluttajat arvostamaan entistä enemmän kotimaisia elintarvikkeita.
Ruokahuollon korkealla omavaraisuudella on suuri merkitys. Elintarvikealan pitää kyetä ruokkimaan suomalaiset normaalioloissa, poikkeusoloissa ja poikkeusolojen jälkeen. Kalanviljelijät tuottavat kotimaista ruokaa jokaisen kuluttajan saataville. Tämä pitäisi myös jokaisen ympäristökeskusteluun osallistuvan ymmärtää ja ottaa huomioon!
Kotimaista ruoantuotantoa ei voida eristää ympäristöstä tai ulkoistaa ”jonnekin toisaalle”. Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen ympäristöarvot huomioiden on mahdollista – rajoituksien sijasta tarvitaan kuitenkin tilaa tuotannolle, yhteistä tahtoa kehittämiseen ja kannusteita toimijoille.
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korosti taannoisessa Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa kansallisen huoltovarmuuden rakentuvan tuottajien varaan. ”Huoltovarmuuttahan meillä ei ole ilman viljelijöitä”, hän muistuttaa. Samalla hän huomauttaa, että koko Euroopassa pohditaan tällä hetkellä sitä, miten kansallista huoltovarmuutta kehitetään jatkossa.
Myös Suomessa on korkea aika nähdä kalankasvatuksen tarjoamat mahdollisuudet ruokahuollon vahvistajana ja astua päättäväisesti eteenpäin kehittämisen tielle. Vanhentuneet ja usein väärinymmärryksiin perustuvat mielikuvat kalankasvatuksen ympäristökuormasta on jo aika unohtaa. Nykyinen kotimainen kalankasvatus on kestävää ja ympäristövastuullista toimintaa. Ilmastoystävällisellä ja ekotehokkaalla elinkeinolla on perusteltu sijansa kotimaisessa elintarvikeketjussa.
Uutiskirje 4/2020
Koronakevät jäi taakse – kala-alan kevään ja kesän tapahtumat peruuntuivat kuten monet muutkin suunnitelmat. Neuvottelut ja kokoukset opittiin pitämään etäyhteyksillä – ja vaikka uusi yhteydenpitotapa sujuvoittaa joitakin tehtäviä, on sillä myös puutteensa. Moni kaipaa jo yhteistyökumppanien tapaamista oikeasti eikä vain tietokoneruudulle litistettyinä kuvina. Onkin toiveissa, että loppukesällä voidaan innovaatio-ohjelman puitteissa järjestää merialueen kysymyksiin keskittyvä tapaaminen Uudessakaupungissa. Oma tapaamisensa on tulossa myös sisämaan teemoihin keskittyvästä ohjelmaosiosta. Aika näyttää, kuinka käy …
Suomi palailee nyt vähitellen ja varovaisuutta noudattaen ”uuteen normaaliin”. Kasvusesonki on käynnistynyt ja poikastoimitukset jatkokasvatukseen rullaavat keväiseen tapaan. Hyvä niin, sillä kuluttajatutkimukset osoittavat selkeästi, että kotimaista kalaa halutaan lisää ruokapöytiin. Selkeästi tulee ilmi myös se, miten hataralla pohjalla kuluttajien tietämys kalataloudesta on.
Yritysten aloitteesta ja yhteistyössä käynnistämä ”Aalloilta ateriaksi” -hanke edistää Itämeren hyvinvointia, kalastusta, korostaa kalankasvatuksen hyötyjä ja ihmisten terveyttä. Yksi hankkeen pääsanomista on se, että luvanvarainen kalankasvatus hiipuu Suomessa hälyttävää vauhtia alan selkeisiin hyötyihin ja pieniin ympäristövaikutuksiin nähden aivan liian tiukan sääntelyn takia. Tavoitteena on tuoda koko kalaelinkeinoon liittyvää tietoa aiempaa laajemmin suomalaisten tietoisuuteen ja edistää kotimaista kalankasvatusta.
Myös markkinoinnin innovaatio-ohjelma vahvistaa kalatalousjärjestöjen yhteistä näkyvyyttä ja tehostaa sanomaa.
Kasvatuspaikkojen löytäminen ja ympäristölupien saanti ovat ratkaisevassa asemassa kalankasvatuksen kehityksessä. Takaiskuista huolimatta alkaa näyttää siltä, että ala saa myös aiempaa enemmän ymmärrystä osakseen ja löytää samojen ongelmien kanssa kamppailevia kohtalotovereita. Nyt käydään jo monella foorumilla keskustelua vesienhoidon kysymyksiin liittyvistä tulkinnoista ja puuttuvasta ohjeistuksesta, tilatavoitteista ja niihin tehtävistä poikkeuksista, yksittäisten toimintojen vaikutuksien mallintamisesta ja niiden toimintojen oikeutuksesta, jotka eivät ole ratkaisevia tilaluokan kannalta – siitä, ettei ole mahdollista eikä järkevää ajaa alas kaikkea taloudellista toimeliaisuutta sinänsä tärkeän tavoitteen, vesien hyvän tilan, nimissä.
Toivotan hyvää terveyttä ja uskoa tulevaan kaikille, antoisaa ja menestyksekästä kasvatuskautta!
Uutiskirje 3/2020
Koronavirusepidemia muutti monet asiat, emmekä vielä tiedä mihin kaikkeen sen vaikutukset tulevat heijastumaan. Ajankulumista rytmittävät rutiinit ovat monilta osin katkenneet tai korvautuneet uusilla toimintatavoilla ainakin väliaikaisesti. Arkisen tasaisesti soljuvan elämänmenon tilalle on tullut epävarmuus tulevasta ja epätietoisuus poikkeustilanteen kestosta.
Vesiviljely, kuten muukin ruoantuotanto, on kuitenkin paremmassa asemassa kuin monet muut elinkeinot –nälkäisiä suita riittää aina ja ruokaa tarvitaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Päähuolena on tuotannon jatkuvuuden ja kannattavuuden varmistaminen sekä niiden tukitoimien löytäminen, joilla voidaan helpottaa poikkeusolojen käytännön tasolle tuomia haasteita.
Kalankasvattajaliitto on pyytänyt jäsenistöltä tietoa koronatilanteesta aiheutuneista pulmista laitoksilla ja arvioita tulevista uhkakuvista.
Yrityksen taloustilanne ja kassan riittävyys on monen yrittäjän mielessä – aiempina vuosina ovat kevät-/kesäperkaukset tasanneet vuotuista kassavirtaa ja vahvistaneet kasvukauden likviditeettiä. Tänä vuonna kalaa kevätkaudelle säästäneet yrittäjät kohtaavat kuitenkin laskevat hinnat. HoReCa-sektorin sulkeminen tuntuu tuoreen kalan kaupassa sekä ulkomailla että Suomessa. Samankaltaiset ongelmat kohtaavat tuottajia joka suunnalla – mahdollisuudet kasvavan biomassan ylläpitoon ja säilytykseen laitoksilla ovat rajalliset ja toiminnan aikaikkuna kapea. Kalajauhon hintapaine tullee sekin tuntumaan kauden tuotantokustannuksissa. Kiristynyttä kassatilannetta helpottaisi nopeasti Liiton jo pitkään ajama kalankasvatuksen sähköveron palautus, joka pitäisi toteuttaa osana VM:n talousapupakettia.
Kalankasvatuksessa ulkomaisten työntekijöiden määrä on vähäisempi kuin muussa alkutuotannossa, mutta työvoiman liikkuvuuteen liittyvät seikat ovat keskeisiä tietyille yrityksille jo tässä vaiheessa vuotta. Yhteistyöllä MMM:n kanssa ensimmäisten kalankasvatustyöntekijöiden pääsy henkilöliikenteeltä suljetun rajan yli Suomen puolelle (toki ensin karanteeniin) on jo saatu järjestymään. Näiden lisäksi on yrityksiä, joissa ulkomaisen työvoiman tarve ajoittuu myöhempään ajankohtaan.
Liitto on osaltaan vienyt alan viestejä eteenpäin; haasteet on tunnistettu niin EU:n kuin kotimaan tasolla ja vastakaikua Liiton esittämille nostoille on saatu.
Hallituksen toisessa lisätalousarviossa esitetään elinkeinokalatalouden kriisitukea koronavirusepidemian aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin. Elinkeinokalatalouden kriisitukea voidaan maksaa kalatalouden arvoketjun (kalastus, vesiviljely, jalostus ja kauppa) yritystoimintaa harjoittaville mikroyrityksille sekä pienille, keskisuurille ja suuryrityksille. Tukea voidaan maksaa kalatalouden yrityksille 120 000 euron yrityskohtaiseen rajaan asti.
EU:n tasolla muokataan EMKR- säädöksiä joustavammiksi, jotta varoja voitaisiin ohjata vallitsevassa tilanteessa parhaiten elinkeinoa tukeviin toimiin. Kalakuljetusten sujuvuuteen rajoilla tähtäävää ohjeistusta on annettu ja rahtiliikenteen tärkeyteen on kiinnitetty huomiota.
Akuutin tilanteen hallitsemiseksi välttämättömien päätösten ja toimenpiteiden rinnalla on tärkeää myös katsoa tulevaisuuteen ja ottaa opiksi nyt havaitut heikkoudet yllättäviin tilanteisiin varautumisessa. Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat poikkeusoloissa korvaamattoman tärkeitä. Suomen elintarvikeomavaraisuuden sanotaan olevan n. 80%, mutta kasvatetun kalan osalta luku on vain n.10-15 %. Poikkeusolojen myötä on useilla tahoilla ymmärretty kalankasvatuksen rooli strategisena ruokavarastona. Myös Suomessa kalankasvatuksen tulevaisuutta suunniteltaessa tämä näkökulma on otettava huomioon.
Uutiskirje 2/2020
Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.
Vesistöjen ekologinen tilaluokitus on keskeinen työkalu vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamisessa. Suomen Kalankasvattajaliiton teettämässä selvityksessä haettiin vastausta siihen, kuinka vesistön käyttöä suunnittelevissa hankkeissa voidaan arvioida vaikutusta ekologiseen tilaluokitukseen ja luokituksen muodostaviin laatutekijöihin. Tietoa vesistöjen ekologisesta tilasta tuottavat useat eri viranomaiset. Ympäristöluvan hakija joutuu kuitenkin tuottamaan lisää tietoa ja vaikutusarviointeja hankkeensa perustelemiseksi – vailla ohjeistusta siitä millainen arviointi tulkitaan riittäväksi tai millainen vaikutus vesimuodostuman tilaan katsotaan merkittäväksi.
Jatkossa hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin olisi tarpeen rakentaa yhteinen toimintamalli, joka hyödyntää luonnontiladataa, yhteisiä mallinnusmenetelmiä sekä vahvaa vuoropuhelua.
Kalankasvatus ei ole yksin haasteen edessä. Samaa keskustelua käydään myös mm. teollisilla toimialoilla ja ympäristöoikeusoppineiden piirissä. Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja tilan säilyttäminen on yhteinen tavoite. Erilaisia intressejä on soviteltava yhteen ja uusia menettelytapoja etsittävä taloudelliset realiteetit huomioiden. Vaikutusarviointi vesimuodostumatasolla vaatii muodostuman kokonaiskuormituksen tarkastelua – se mahdollistaisi yksittäisen toiminnon merkityksen arvottamisen suhteessa kokonaisuuteen.
Kalankasvatuksen ja muiden ympäristöluvan varaisten toimintojen osalta on tärkeää, että Suomessakin otetaan täysimääräisesti käyttöön vesienhoitolain joustot ja mahdollisuudet lievempien ympäristötavoitteiden asettamiselle.
Uutiskirje 1/2020
Tämän uutiskirjeen artikkeleita yhdistävänä punaisena lankana kulkee tutkittu tieto.
Suomen Kalankasvattajaliiton kunniajäsen, kalankasvatuksen veteraani Mauno Liukkonen nostaa esiin tutkitun tiedon merkityksen parhaana tienä niin yrityksen kuin elinkeinon menestykseen.
Konsultti Mari Saario pohtii tuoreessa blogissaan haasteita, joita arviointimenetelmien epävarmuustekijät ja puuttuva tieto vesiympäristön tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä, vesimuodostumien herkkyydestä sekä eri toimintojen merkityksistä ja keskinäisistä vaikutussuhteista veden tilaluokitukseen ja tätä kautta ympäristöluvitukseen aiheuttaa ongelmia niin kalankasvatukselle kuin myös muille vesiympäristöön kytkeytyville toiminnoille. Saarion mukaan hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin olisi tarpeen rakentaa yhteinen toimintamalli. Yhteisen arviointitavan määrittely vahvistaisi vuoropuhelua eri sektoreiden ja toimijoiden välillä. Yhtenäisen kehikon luominen lisäisi ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä lupaprosesseihin.
Luonnonvarakeskuksen sähköiseen vuosikirjaan on koottu tuoreet tilastot kalataloudesta. Siitä löytyvät tutkitut faktat kalatalouden tilasta antavat pohjaa tulevaan kehitystyöhön.
Lähestyvä kalaviikko teemanaan ”Kalasta kestävää hyvinvointia” tarjoaa tänäkin vuonna laajan kattauksen tietoa alan toimijoille. Järjestämisvuorossa olevan Kalakauppiasliiton kädenjälki näkyy mm. uutena ”Vuoden Kalakauppa 2020”-kilpailuna, jossa etsitään Suomen parasta palvelevaa kalatiskiä. Kilpailun tavoitteena on nostaa palvelutiskien osaavia ammattilaisia parrasvaloihin ja vahvistaa maukkaan kalan roolia suomalaisten ruokapöydissä.
Pro Kalan lanseeraama Kansallinen kalakeittopäivä helmikuun toisena tiistaina on omiaan Vuoden Kalakauppa- kilpailun tavoin edistämään kuluttajien kiinnostusta kalaa kohtaan. Teemapäivä on vetänyt mukaan kaupan ja ateriapalvelualan toimijoita jo aiempina vuosina ja se on saanut laajaa näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa – samaa toivomme tällekin vuodelle.
Innovaatio-ohjelmat antavat pian väliraporttinsa – niihinkin kootaan mittava määrä tietoa jo tehdyistä ja vasta vireille tulevista toimenpiteistä kalatalouden saralla. Väliarvioinnin myötä varmistetaan ohjelmien tuloksellista toimintaa kuluvan rahoituskauden loppujaksolla.
Uutiskirje 6/2019
Ympäristöhallinnon järjestämän kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivän sanoma ei tälläkään kertaa mieltä ylentänyt – vaikka kalankasvatuksesta aiheutuvan ravinnekuormituksen osuus Suomen kokonaiskuormituksesta on vähäinen, vaikka merialueella päivittäin työskentelevien havaintojen mukaan ympäristön tilan kehitys on jo monin paikoin ja monilta osin kääntynyt parempaan suuntaan ja vaikka näitä havaintoja tukevat myös mittaukset, pysyy elinkeino malkana ympäristöviranomaisen silmässä.
Eteenpäin on hankala kulkea ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen vaikeaa, jos ympäristöviranomaiselta puuttuu sekä halu nähdä laajempi kokonaisuus että rohkeus etsiä toimenpiteitä, joiden kautta ympäristövastuuta kantamaan haettaisiin kalankasvatusta merkittävämpiä kuormittajia.
Kalankasvatuksen keskeinen tehtävä on tuottaa terveellistä ja turvallista ruokaa kestävästi – ilman vettä ja vesialueiden käyttöä se ei onnistu. Yhden tavanomaisen kalankasvattamon tarvitsema vesialue ei ole suuri. Kohtuuttoman kokoinen ei ole sekään ala, jonka Vesiviljelystrategiassa kaavailtu tuotanto vaatisi – merialuesuunnittelun ja tulevaisuusskenaarioiden yhteydessä esitetyt karkeat arviot ovat muutamien neliökilometrien luokkaa. On jo korkea aika tunnustaa, että kalankasvatus elinkeinona ei muodosta kohtuutonta uhkaa Suomen vesien tilalle eikä myöskään muille vesien käyttömuodoille.
Meri- ja vesialueisiin kohdistuvia suunnitteluprosesseja on tällä hetkellä vireillä useita. Toimintaansa aloittelevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelu on alkanut – vaikka kalankasvatus puuttuu lakisääteisesti huomioitavien seikkojen luettelosta, kuuluu se monella alueella merkittäviin käyttömuotoihin ja tulee siksi kirjata mukaan suunnitelmiin. Myös vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelua on nyt syytä seurata ja vaikuttaa kalankasvatusta koskevien sektorikohtaisten tavoitteiden kirjauksiin.
Innovaatiopäivillä vallitseva henki oli täysin toisenlainen kuin ympäristönsuojelun neuvottelupäivässä. Päivien ohjelma tarjosi parempaa – kertomuksia mahdollisuuksien havaitsemisesta ja keinoja niiden parempaan haltuunottoon. Päivien merkitys kalatalouden eri sektorien yhteen kokoajana on tärkeä – ne tarjoavat oivan mahdollisuuden tietoisuuden lisäämiseen muiden toimijoiden ja toimintasektoreiden haasteista ja ratkaisuista sekä foorumin verkostojen rakentamiselle ja yhteistyön lujittamiselle.
Kokeilujen kautta eteenpäin – kalassa ja kalataloudessa on potentiaalia. Kalan käyttäminen mahdollistaa arjen ympäristötekoja kotitalouksien tasolla, parantaa elintarvikeomavaraisuuttamme ja osaltaan keventää ruoantuotannosta aiheutuvaa ympäristökuormaa.
Uutiskirje 5/2019
Kesä on väistämättä kääntynyt syksyyn. Pihlajanmarjojen runsaus enteilee yhtäällä lumetonta talvea – toisaalla kertoo runsaslumisesta talvesta. Vaihtelevista ennustuksista elämään jää se, joka kulloinkin osuu oikeaan. Omat haasteensa on kalatalouden ennusmerkkien tulkinnassakin. Kuluttajat haluavat lisää kalaa ruokapöytään, kalan merkitys osana ilmastoystävällistä ruokavaliota nousee esiin, tulevalla rahoituskaudella ennakoidaan EMKR-tukien jatkuvan, yhtäällä nähdään kalataloudessa mahdollisuuksia ja asetetaan kasvutavoitteita – toisaalla nouseva ympäristötietoisuus ja ilmastoahdistus lisäävät vaatimuksia tiukemmista ohjaustoimista. Iso Britannian lähestyvä brexit ja lohen alhainen hinta tuovat oman lisänsä soppaan.
Kesä on useille kiireisen työnteon kautta, toisille se tuo kauan kaivatun loman. Yhtä kaikki kesään kuuluvat myös monenlaiset teemapäivät ja tapahtumat. Kuluneen kesän uutuutena järjestettiin ensimmäistä kertaa Kalankasvatuksen kesäpäivät Laukaassa. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden tutustua LUKE:n Laukaan uuteen laitokseen ja keskusteluihin niin kiertovesikasvatuksen kuin merikasvatuksen ajankohtaisista kysymyksistä. Tilaisuus osoittautui onnistuneeksi ja jatkoa on luvassa.
Jo perinteeksi muodostunut Suomi Areena keräsi laajan yleisön. Kalatalouden asiaa ajettiin Porissa tällä kertaa round table-keskustelun keinoin. Samaan pöytään saatiin kansanedustajia, kalatalousalan toimijoita ja ministeriön väkeä kuulemaan ja jakamaan tietoa ja näkemyksiä kala-alan haasteista ja tulevaisuuden näkymistä.
Lomakausi ei pitkäksi aikaa katkaissut edunvalvontatyötä erilaisissa yhteistyöryhmissä – työstettävät asiakirjat vaativat aikansa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestetyt kesäkokoukset tarjosivat mahdollisuuksia tutustua käsiteltäviin asiakokonaisuuksiin myös kentältä käsin.
Alkavan syksyn kalenteriin ovat jo paikkansa löytäneet EMKR-rahoituskauden valmistelu, merialueiden tulevaisuusskenaariotyöpajat, merimetsotyöryhmä sekä monet muut tehtävät ja tapaamiset. Marraskuun alussa ovat vuorossa Kalatalouden Innovaatiopäivät ja syyskokous. Tapaamisiin siellä!
Uutiskirje 4/2019
Kesän kynnyksellä on jo ehditty kokea hellettä, voimakkaita ukkosia ja paikallisiin tulviin johtaneita sateita –pohjoiseen on seuraavaksi ennustettu rankkoja lumisateita. Kaikki ilmiöitä, joihin on Suomessa totuttu, mutta ei aivan tavanomaisia tähän aikaan vuodesta. Sopii toivoa, että jatkossa päästäisiin tavanomaisempaan rytmiin ja alkanut kasvatuskausi sujuisi kaikin puolin suotuisissa merkeissä.
Uusi hallitus saatiin muodostettua – jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua pitää perinteen mukaan kuulua morsiamen hääpukuun, jotta onnellinen tulevaisuus olisi taattu. Samalta pohjalta taisi muodostua uusi hallitusohjelma – vanhat linjaukset ja perinteiset äänenpainot on pyöristetty aiempaa vastapuolta miellyttämään, viime vaalikauden ratkaisemattomina rauenneet kiistat on tasoiteltu uudelleen käsittelyyn otettaviksi asiakysymyksiksi. Hyvien tavoitteiden ja uudistusten rahoituspohjan riittävyyttä on epäilty, mutta siihenkin on varauduttu uusilla rahoituskeinoilla – toivottavasti tämä osa ei kuitenkaan ilmene lainatuksi.
Hallitusohjelmaan saatiin hyvät kirjaukset kalatalouden osalta ja alan edistämisen hyväksi tehty valmistelutyö pääsee jatkumaan sujuvasti. Tällä kaudella odotamme valmistelun tuottavan jo konkreettisia ratkaisuja ongelmiin.
Kalankasvatuksen kesäpäivät Laukaassa keskittyvät Innovaatio-ohjelmaan ja siinä tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin. Ohjelmassa on sekä kiertovesiteeman keskittyviä esityksiä että avomerikasvatuksen ajankohtaisasioita ja tutustumiskohteena Laukaan uusi kiertovesilaitos. Tarkoituksena on tällä kertaa keskittyä ja käydä keskustelua niistä tuloksista, joita voidaan hyödyntää käytännön toimissa laitostasolla jo nyt tai ainakin lähitulevaisuudessa.
Uutiskirje 3/2019
Kalafoorumi keräsi ennätysmäärän osallistujia kuun vaihteessa Turkuun. Oli mukava tavata vanhoja ystäviä ja tutustua muutamiin uusiinkin kasvoihin. Ajan hermolla olimme jälleen kerran – päivän kantavana teemana oli ilmastonmuutos ja sen kala-alalle mukanaan tuomat haasteet, mutta myös tarjoutuvat uudet mahdollisuudet. Muutos on tosiasia ja siihen pitää valmistautua – mutta ei passiivisena odottaen vaan kehitykseen vaikuttaen. Kalan käyttö elintarvikkeena on ilmastoteko – kasvatetun kalan hiilijalanjälki on pieni ja kotimainen kalankasvatus ekologisesti kestävää ja vastuullista toimintaa.
Syöminen on jokaisen pääelinkeino ja ruoantuotanto vaatii oman tilansa. Ruoantuotannolla on aina myös vaikutusta tuotantopaikkaan. Vastuullinen toimija pyrkii rajoittamaan haitallisia vaikutuksia ja estämään vahinkoja mahdollisuuksien mukaan. Kuluttajista valtaosa haluaisi syödä enemmän kalaa. Kysyntää on mahdollista tyydyttää vain alkutuotantoa vahvistamalla. Kalankasvatuksen kohdalla on kyse vesialueiden ja vesivarojen hyötykäytöstä, ei tuhoamisesta. Päättäjien olisikin jo aika ottaa käyttöön arkijärki ja ryhtyä toimiin, jotka takaavat kalaelinkeinolle kohtuulliset toimintaedellytykset. Alan toimijoiden on aika elvyttää kontaktinsa eduskunnassa jatkaviin kansanedustajiin ja tutustua uusiin tulokkaisiin. On tärkeää kertoa kalaelinkeinon arkitodellisuudesta niin kokeneille kun vasta uraansa aloitteleville päättäjille. Siinä on samalla tilaisuus oikoa harhakäsityksiä ja poistaa alaan kohdistuvia ennakkoluuloja.
Maaliskuun historiallisiin tapahtumiin lukeutuu Sipilän hallituksen kaatuminen viime metreillä – ´monet hallitusohjelman kalataloutta koskeneista kirjauksista jäivät kesken. Kalatalous tuskin on kovin korkealle priorisoitu toimitusministeristön asialistoilla eivätkä vaikeiksi povatut hallitusneuvottelutkaan näkymiä paranna. Kalataloudesta vastaava virkamiehistö toki jatkaa valmistelua niin kotimaan asioiden kuin lähestyvän EU:n puheenjohtajuuskaudenkin suhteen – tämän päiväisessä ELKA- tapaamisessa nousikin kala-alan etujärjestöjen yhteisenä huomiona esiin se, miten suuren osan ministeriön väen työajasta EU-rutiinit tulevat puheenjohtajuuskauden aikana viemään ja millaisia vaikutuksia sillä on kotimaan toimintoihin ja verkostotapaamisiin.
Uutiskirje 2/2019
”Säännöt eivät saa estää kehitystä” on otsikkona FEAP:in uudesta pääsihteeristä Kathryn Stackista kertovassa jutussa. Valitettavan usein kalankasvattajan kokema tilanne on päinvastainen – laitosten siirto- tai keskittämisyritykset ympäristöllisesti parempaankin paikkaan kilpistyvät lupabyrokratian kankeuteen ja hitauteen; uusia käytäntöjä tai muualla hyväksi havaittuja toimintatapoja ei pääse edes testaamaan, koska säännöt rajoittavat laitoksen kokoa ja samalla varmistavat sen, ettei jo olemassa olevaa ulkolaista tekniikkaa voida hyödyntää sellaisenaan – se kun on suurempien yksiköiden tarpeisiin suunniteltua ja valmistettua.
Puuttuvat säännöt ja säädökset ovat oma haasteensa. Sinänsä kannatettavaksi tunnustettu ravinteiden hyödyntäminen ja kierrätyksen tehostuminen itämerirehua käyttämällä ei edesauta merialueen kalankasvattajien ongelmallista tilannetta tai kasvatuspaikkojen löytämistä, koska viranomaiselta puuttuu säädös, johon nojata. Ja säädöstä ei voida tehdä, koska itämerirehu on vailla määritelmää. Ja mikäli yhteisesti hyväksyttävissä oleva määritelmä saataisiin luoduksi, puuttuu vielä säädös menettelystä, jolla ravinnekierrätyksen tehostaminen voitaisiin lukea kalankasvatuksen hyväksi.
Työ tekijäänsä kiittää sanotaan, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan säädöspohja, joka mahdollistaa vesiviljelyalan kehittymisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä se puuttuu – päätöksen teon hierarkiassa on nostettu tärkeimmäksi aspektiksi ympäristönäkökulma. Se on tällä hetkellä niin ratkaiseva, että kaikki muu halutaan sivuuttaa. Muitakin näkökulmia on olemassa ja ne ansaitsevat huomiota. Kuluttajatutkimuksen mukaan 75% suomalaisista haluaa syödä enemmän kalaa – se on mahdollista vain lisäämällä kalan saatavuutta. Kotimaisen alkutuotannon elinvoimaisuuden varmistaminen ja kehittäminen niin kalankasvatuksen kuin muunkin kalatoimialan osalta on tärkeää.
Kuuntelin eräässä tilaisuudessa KHO:n edustajaa Mika Seppälää, joka esityksessään käsitteli mm. Eu-säädösten yhteensovittamista. Sinänsä ensi tuntumalta ristiriitaisilta ja täysin vastakkaisiltakin tuntuvat säädökset ovat hänen näkemyksensä mukaan aina yhteensovitettavissa. Kyse on eri näkökantojen tasapuolisesta tarkastelusta ja arvioinnista, eri tavoitteiden keskinäisistä suhteista ja painoarvoista, tärkeysjärjestyksen löytämisestä käsiteltävän asian kohdalla ja sen perustelemisesta kestävällä tavalla. Yhteensovittamista tarvittaisiin päätöksentekoon jo virkamiesportaassakin.
Uutiskirje 1/2019
Vuoden 2018 loppu muistutti minua karulla tavalla ihmiselämän ainutkertaisuudesta ja lyhyydestä. Omassa yrityksessämme toteutui sukupolvenvaihdos ennakoitua aiemmin ja ilman ennakkovaroitusta. Alkavan kauden suunnittelu sisältää tällä erää menneen arvioinnin ohella niiden muutoksien tunnistamista, jotka uusi tilanne väistämättä aiheuttaa. Työn jatkuminen on kuitenkin varmaa.
Työn jatkuminen on varmaa myös Liitossa– matka alan kehittämistavoitteiden saavuttamiseen on kesken. Vaalikevään lähestyessä on tärkeää nostaa päättäjien ja sellaisiksi aikovien tietoisuuteen kalankasvattajien työssään kohtaamia haasteita ja alan ratkaisumalleja. Yhtä tärkeää on tuoda esiin alan merkitystä ja vahvuuksia – tuotamme korkealuokkaista, terveellistä ja turvallista elintarviketta, johon kohdistuu kasvava kysyntä. Suomalaisella kalankasvatuksella on merkitystä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Ala kehittyy ja toteuttaa jatkuvasti toimenpiteitä, jotka vahvistavat sen kestävyyttä kaikilla kolmella kestävyyden osa-alueella. Viranomaiset eivät kuitenkaan tunnista tai kykene huomioimaan päätöksenteossaan jo tehtyjen ja vireillä olevien toimenpiteiden merkitystä – osasyyllisenä nähdään lainsäädännölliset puutteet. Lainsäädäntövallan käyttö on eduskunnan päätehtävä. Sillä, ketkä valitaan kansaa edustamaan, on merkitystä.
On hyvä muistaa, että asiat, jotka meistä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, ovat alan ulkopuolisille henkilöille usein tuntemattomia. Itselle tuttujen asioiden toistaminen voi turhauttaa, mutta uudelle päättäjälle se saattaa tarjota myös uuden näkökulman ja lähestymistavan.
Kala-alan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet on julkaistu. Niitä sopii käyttää keskustelunavaajana ja oman suullisen viestinnän tukena. Tulevan päättäjän kanssa käydyn keskustelun yhteydessä on hyvä ottaa esiin paikallistason ongelmat ja niiden ratkaisemiseen tarvittavat toimet. Tällaisessa tilaisuudessa annettuna julkaisu myös toimii muistutuksena alan haasteista ja edesauttaa jatkotoimiin tarttumista.
Hyvää alkanutta vuotta itse kullekin!
Uutiskirje 6/2018
Keskustelu ympäristöviranomaisten kanssa on ajoittain turhauttavaa. Kun vihdoin alkaa tuntua siltä, että yhteisymmärrys voisi löytyä ja edistysaskel on toteutumaisillaan, nousee esiin jälleen uusi, ratkaisua odottava ongelma. Keskeisin syy rajoitustarpeisiin ei enää olekaan itse kalankasvatus vaan se, ettei vesien tilan kehitys ole edistynyt toivotulla tavalla. Merkitystä ei ole sillä, mistä tilanne johtuu tai mikä on muiden kuormittavien tekijöiden osuus. Ei liioin sillä, miten hyvin elinkeino on kyennyt sille asetetuista tavoitteista selviytymään. Rajoitetaan edelleen sitä toimintaa, johon rajoituksia voidaan kohdistaa kun ei kerran muuhunkaan kyetä.
Vesialueidemme ravinnekuormasta pääosa on kuitenkin peräisin maalta. Niitä elinkeinoja, jotka ovat täysin riippuvaisia vesiympäristöstä, ei kalankasvatuksen lisäksi ole montaa. Ympäristöluvanvaraiset elinkeinot ovat hankalassa välikädessä ja joutuvat ahtaalle –erityisesti silloin kun muut toimijat eivät syystä tai toisesta ole kyenneet hoitamaan omaa osuuttaan.
Muut tekijät vaikutuksineen ovat saattaneet aiemmin jäädä kokonaan tunnistamatta tai niihin ei ole puututtu riittävässä määrin. Voi syystä kysyä, ovatko asetetut tavoitteet realistisia vai ajetaanko takaa kangastusta, joka etääntyy aina kaksi askelta jokaista edettyä askelta kohti.
Kritiikkiä voi kohdistaa myös arviointiperusteisiin. Päivittäin merialueilla toimivat ovat jo pitkään huomanneet paranemisen merkkejä veden tilassa, ”virallinen valvoja” ei niitä näe. Seurattavien muuttujien arvot vaihtelevat merkittävästi eri vuodenaikoina ja eri vuosina. Onko oikein määrittää tila-arvio vain sillä jaksolla, joka jo ennalta arvioiden antaa heikoimman tuloksen ja näin sivuuttaa ne jaksot, joiden tulokset kuvaisivat parempaa tilannetta? Rehevyyden arvioinnin keskeinen mittari, a-klorofylli, esimerkiksi korreloi vahvasti lämpötilaan. Laatuluokituksen raja-arvona käytetään kiinteää lukuarvoa veden lämpötilasta riippumatta – kylmän ja lämpimän kesän tilanteessa ero kasvaa suureksi. Osoittavatkohan kohonneet a-klorofylliarvot paremmin kohonnutta rehevyyttä vai yleistä lämpenemistä?
Pahin puute on kuitenkin puutteellinen tietopohja. Mitä ulommas merelle mennään, sen harvempi on näytepisteiden verkko ja sen hatarammalle perustalle rakentuvat arviot sekä tavoitteista että vallitsevasta vesiympäristön tilasta. Olemassa olevista havaintopisteistä monet on perustettu velvoitetarkkailupisteiksi – niiden sijoittelussa on aikanaan pyritty löytämään kohdat, joissa haitalliset vaikutukset olisivat helpoimmin todennettavissa – näistä tuloksista rakentuva tilannekuva ei edusta koko totuutta.
Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivän puheenvuorot nostivat esiin YM:n ja MMM:n yhteiset linjaukset Meriviljelyn luvituspilotit-hankkeen suositusten pohjalta, Weser-ratkaisun merkitystä tulevissa lupaharkinnoissa, YVA-linjauksia, uusien menetelmien hyödyntämistä ympäristöseurannassa sekä ohjeistuksien ja suunnitelmien päivitystarpeita. Minulle mielenkiintoisin oli Olli Malven katsaus, joka käsitteli laitoksen sijainnin ja tuotantomäärän suhdetta ympäristövaikutuksiin Ahvenanmaan seuranta-aineiston pohjalta. Osaltaan tämä todensi käytännön havaintoja siitä, että seurantatulokset ovat usein vahvemmin sidoksissa lämpötilaan tai muihin ympäristömuuttujiin kuin itse tuotantomäärään.
(p.s. Meriviljelyn luvituspilotit -hankkeesta lisää seuraavassa uutiskirjeessä joulukuussa)
Uutiskirje 5/2018
Luonnonvoimat näyttivät mahtinsa jälleen tänä kesänä. Kipeimmin ne koettelivat luonnonvaroihin perustuvia elinkeinoja, mutta vaikutukset heijastuvat laajalle.
Veden vähyys ja liiallinen lämpö aiheuttivat haasteita, ylimääräisiä kustannuksia ja suoranaisia menetyksiä monelle kasvattajalle. Helteet ja taloudelliset huolet rasittivat jo ennestäänkin ahtaalla olevia tuottajia.
Luonnonvoimien lisäksi painetta tuovat ympäristösektorin tiukkenevat tulkinnat ja säädökset. Kehittyvä kalankasvatus on pystynyt vähentämään ympäristövaikutuksiaan merkittävästi. Kiitos hyvin tehdystä työstä ja saavutetuista tavoitteista antaa vieläkin odottaa itseään. Luvatut sujuvoittamistoimet ja elinkeinon toimintaedellytysten parantaminen edistyvät tuskastuttavan hitaasti – virkakoneiston rattaiden kiertoa nopeuttavalle innovaatiolle olisi käyttöä.
Niin hyvinä kuin pahoina päivinä tarvitaan ruokaa ja ruoantuottajia. Miten turvataan elintarviketuotanto ja varmistetaan ruokahuolto jatkossa? Miten varaudutaan säiden oikutteluun ja torjutaan kuristavaa byrokratiaa? Avainasemassa on alkutuotantoportaan toimintaedellytysten varmistaminen ja tukeminen, suunnitelmien ja strategioiden linjausten muuttaminen käytännön toiminnaksi. Mutta nähdäänkö päätöksenteossa elinvoimaisen alkutuotannon merkitys ja ymmärretäänkö täysin niitä vaikutuksia, joita kotimaisen tuotannon häiriöt tai pahimmassa tapauksessa hiipuminen aikaansaavat?
Tärkeää on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, tuoda esiin kalankasvattajien näkemyksiä, käytännön tietoa ja kokemuksia ja pyrkiä näin luomaan kasvattajien, päättäjien ja tutkijoiden yhteinen ymmärrys asioiden tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Jos emme kykene välittämään päättäjille oikeaa tietoa kalankasvatuksesta, sen merkityksestä ja tarpeista, ei heillä ole edellytyksiä tehdä elinkeinoa edistäviä päätöksiä.
Liitto panostaa yhteiseen edunvalvontaan ja vie viestiämme eteenpäin. Nyt eduskuntavaalien lähestyessä ja maakuntavaaleja odotellessa on jälleen oikea hetki jokaisen nostaa kalankasvatuksen haasteita ja tarpeita niin istuvien kansanedustajien kuin päättäjiksi vasta pyrkivien tietoon. Olkaa aktiivisesti yhteydessä oman vaalipiirinne edustajiin ja ehdokkaisiin; kertokaa päätösten vaikutuksista omaan laitokseenne ja muistuttakaa niistä tehtävistä, joita seuraavalla hallituskaudella tulee viedä maaliin.
Liiton hallitus kokoontuu tällä viikolla jo perinteeksi muodostuneeseen strategiatapaamiseen Hankasalmelle. Tavanomaisten kokousasioiden lisäksi käymme keskustelua ensi vuoden toimintasuunnitelman kärkiteemoista, pohdimme innovaatio-ohjelmien edistymistä ja mahdollisuutta uusien ideoiden toteuttamiseen ohjelmien puitteissa tai itsenäisinä hankkeina. Valmistelemme Liiton tavoitteita hallitusohjelman valmistelijoille esitettäväksi ja panemme maailman muutenkin järjestykseen -ainakin yhdeksi illaksi.
UUTISKIRJE 4/2018
Kesä alkoi tänä vuonna aikaisin. Media ylistää helteitä ja auringonpaistetta – kasvukauden alkuun osuneen pitkäaikaisen lämpöjakson ja kuivuuden aiheuttamat haitat jäävät vähälle huomiolle. Vedet eivät vielä ole ehtineet lämmetä liikaa, mutta miten käy kalojen loppukesästä, jos helteitä riittää myös heinä-elokuulle? Maatalouden satonäkymiä raunioittivat viime vuonna sateet ja kylmyys – tästäkin vuodesta uhkaa tulla katovuosi, mutta päinvastaisesta syystä. Säätilan muutosta kaivattaisiin jo tasaamaan tilannetta ja varmistamaan suotuisa kasvatuskausi.
Lähestyvä juhannus on tärkeä virstanpylväs monelle – se näkyy kesäkuun alkuviikoille kertyneiden kokousten, neuvottelujen ja erilaisten kommenttipyyntöjen tulvana. Talven mittaan käynnistyneet hankkeet ja vireillä olevat työt pitää saada valmiiksi ja pöytä tyhjäksi ennen lomalle lähtöä. Mutta kalanviljelyn haasteiden ratkaisemisella ei vieläkään tunnu olevan kiirettä. Monenlaista kehittämishanketta ja ehdotusta esitellään, mutta niissä tarkasteltujen toimenpiteiden vaikutukset konkretisoituvat ehkä vasta vuosien päästä. Elinkeinon tueksi tarvitaan nopeita ratkaisuja ja vaikuttavia päätöksiä, jotka voidaan toimeenpanna välittömästi. Päättäjiltä puuttuu rohkeutta puuttua perimmäisiin ongelmiin – ja varovaisuusperiaatteen tiukka noudattaminen minimoi aina virheiden määrän, kun mitään ei päästä tekemään. Varjopuolena on kuitenkin se, että samalla jää toivottu kehitys toteutumatta ja asetetut kasvutavoitteet saavuttamatta.
Kuluttaja haluaa syödä kotimaista, kestävästi tuotettua kalaa. Sitä on mahdollista tarjota markkinoille ainoastaan mikäli kotimaiselle kalankasvatukselle varmistetaan riittävät toimintaedellytykset ja osoitetaan niin yritys- kuin luonnontalouden kannalta soveltuvat tuotantopaikat.
UUTISKIRJE 3/2018
Vesiviljely kaipaa rakentavaa viestintää ja positiivisia uutisia
”Miksi ruuantuotanto on toimittajien hampaissa?” pohtii Hannu Koivisto MaaseutuMedian tuoreessa pääkirjoituksessa. ”Tiedotusvälineissä ruuantuotanto ja maatalous ovat liian usein negatiivisesti uutisoitua näkökulmajournalismia. Positiivisuus ei myy, eikä se ole mediaseksikästä. Maanviljelijöitä syytetään usein luonnon pilaamisesta ja huonosta eläinten kohtelusta. Ruuan alkutuotanto ja kotimainen ruuantuotanto luulisi olevan toimittajien lempilapsi, koska ruokaa tarvitsee jokainen. Toimittajilta puuttuu usein osaamista ja positiivista asennetta kotimaista ruuantuotantoa kohtaan.”
Kovin tuttua myös meille kalankasvattajille. Miten ja miksi ihmeessä toimittaja niin usein haluaa nähdä asiat ainoastaan nurjalta puolelta ja yrittää kaivaa vaikka väkisin esiin ne sanat, joilla voi tukea ennakkokäsityksensä mukaisesti valmiiksi luonnosteltua juttua? Miksi niin usein tuntuu, että haastateltavan mielipide tai uutisen todenmukaisuus on sivuasia laajan levikin varjossa?
Toki hyviä ja asiansa osaavia viestinnän ammattilaisia on olemassa. Niitä, jotka tutustuvat taustatietoihin ja pystyvät suodattamaan pois epätotuudet ja harhaanjohtavat tiedot tarjolla olevasta tietotulvasta. Niitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan asiaa toisesta tai useammastakin näkökulmasta. Toimittaja tekee aina juttunsa tarjolla olevan materiaalin perusteella ja tässä on paikka kalankasvattajien tai muiden alan toimijoiden katsoa peiliin. Kalatalouden on opittava tuomaan itseään paremmin esiin – nostettava tarjolle yleisöä kiinnostavia jutun aiheita positiivisessa hengessä.
On liiankin helppoa kertoa kalatalousalan ongelmista ja haasteista, muiden tekemistä virheistä ja vääristä toimintatavoista. Vanha sananlasku ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” pitää paikkansa – Ikävät uutiset ja kohuotsikot herättävät huomiota; niiden harhaanjohtava tai jopa virheellinen viesti moninkertaistuu ja kaiku jää kiertämään media-avaruuteen. Onnistuneista päätöksistä, hyvistä ratkaisuista ja menestyksestä kertominen tuntuu turhalta itsensä kehumiselta. Ne asiat, jotka omassa työssä ovat tulleet jo lähes kyllästymiseen saakka tutuiksi, eivät ole kaikkien muiden tiedossa. Monet kalankasvatuksen rutiinitoimista ovat uusia ja kiinnostavia, jopa yllättäviä ensimmäistä kertaa kuultuna. Pitää siis jaksaa kertoa ja kuvailla. Tässä tarkoituksessa on uudistettu Liiton nettisivut ja olemme mukana myös somessa – LinkedIn- ja Facebook- palvelun käyttäjät, käykääpä ”tykkäämässä” uusista sivuista.
Ainoa keino vaimentaa ”pahan kellon” ääntä ja hälventää koko alaa vahingoittavaa pilveä on julkistaa tietoa kaikesta siitä missä on onnistuttu ja mikä on hyvin – alaan kohdistuvasta kehitystyöstä ja sen tuloksena tehdyistä parannuksista ja saavutuksista, alan uudistumisesta ja onnistuneista ratkaisuista. Positiivisessa ja rakentavassa hengessä – ei menneitä virheitä muistaen tai naapuria mollaten. Oman erinomaisuuden korostaminen toisen yrittäjän kustannuksella ei kanna pitkälle eikä edistä alan kehitystä. Yhtä ainoaa ylivertaista tapaa kasvattaa kalaa, joka sopisi kaikkiin tarpeisiin, ei ole olemassa. Erilaisia tuotantotekniikoita ja omaan sektoriinsa erikoistuneita yrityksiä tarvitaan – monimuotoisuus on rikkaus tässäkin asiassa. Jokaista tuotantotapaa voidaan ja täytyy vielä kehittää. Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu yhdenkään kohdalla.
Vattenbruket behöver en konstruktiv kommunikation och lite goda nyheter
”Varför är matproduktionen ständigt i journalisternas tänder?” funderar Hannu Koivisto i MaaseutuMedias färska ledare. ”I medierna framstår matproduktionen och lantbruket alltför ofta i en negativ ton. Positiva inlägg säljer inte och är inte tillräkligt mediesexiga. Jordbrukarna anklagas ofta för att förstöra naturen och för att behandla djuren dåligt. Primärproduktionen av mat och den inhemska matproduktionen borde ju vara alla journalisters skötebarn. Vi behöver ju alla mat. Det som saknas hos journalisterna är ofta ett kunnande och en positiv attityd gentemot den inhemska matproduktionen.”
Allt detta låter väldigt bekant också för oss fiskodlare. Varför vill journalisterna så ofta se sakernas avigsida och fast med våld gräva fram de ord som stöder förhandsuppfattningarna för ett färdigt utskissat inlägg? Varför känns det så ofta som om den intervjuades eller nyhetens sanningsenlighet är en bisak i skuggan av en stor upplaga?
Det finns ett flertal sakliga och kunniga yrkesmän inom medierna. De som bekantar sig med bakgrundsuppgifter och kan filtrera bort osanningar och vilseledande uppgifter bland all den massiva information som finns att tillgå. Och de som är beredda att betrakta saker från två eller till och med flera synvinklar. En journalist skriver alltid sin artikel på basen av den information som finns att till handa och här skall fiskodlarna och övriga aktörer inom branschen se sig själv i spegeln. Fiskerinäringen måste lära sig att i en positiv anda och på ett tydligare sätt lyfta fram sig själv och sådana ämnen som intresserar publiken.
Det är så väldigt enkelt att berätta om fiskerinäringens problem och utmaningar, om fel som andra gjort och om felaktiga tillvägagångssätt. Det gamla ordspråket ”En bra klocka ljuder långt, en dålig ännu längre” stämmer bra . Dåliga nyheter och sensationella rubriker väcker stor uppmärksamhet. Dess vilseledande eller rentav felaktiga information mångdubblas och ekot av detta svävar sedan kvar i medie-rymden. Att beskriva lyckade beslut och goda lösningar och framgångar känns som onödigt självberöm. De saker som man i sitt eget arbete blivit bekant med, kanske ända till leda, känner inte alla andra till. Många av fiskodlingens rutinsysslor är obekanta och intressanta för många, till och med överraskande då man hör dem för första gången. Man bör alltså orka berätta och förklara. För detta syfte har förbundets nya webbsidor förnyats och vi är nu också med i de sociala medierna – användare av LinkedIn och Facebook, ta en titt på våra sidor och ”gilla” dem!
Det ända sättet att tysta den ”dåliga klockan” och att skingra de moln som hotar hela branschen är att lyfta fram information om allt vi lyckats med – om det utvecklingsarbete som gjorts och om förbättringar och resultat, förnyandet av branschen och om alla lyckade lösningar. Detta skall göras i en positiv och uppbyggande anda – inte genom att minnas misstag som gjorts eller genom att hacka ner på grannen. Att framhäva sin egen förträfflighet på bekostnad av en annan företagare räcker inte långt och främjar inte branschens utveckling. Ett enda överlägset sätt att odla fisk som skulle passa allas behov finns inte. Olika produktionstekniker och företag som är specialiserade inom sin egen sektor behövs – mångfald är en rikedom också i denna fråga. Varenda produktionssätt kan och bör ännu utvecklas. Ingen har ännu sagt det sista ordet.
UUTISKIRJE 1/2018
Muutaman päivän oli täällä meilläkin talvi – mereltä puhaltava tuuli tehosti pakkasen purevuutta ja jään kertyminen kaikille pinnoille haittasi työntekoa. Tuulen tyyntymisen myötä meri sai jääkannen, kosteus tiivistyi jään pintaan auringon paisteessa kimaltelevaksi kuuraksi, jonka alla ei vahvuutta jäähän tullut. Nyt onkin taas vuorossa vesisadetta, tuulta ja lämpöasteita.
Jään vahvistumista odotellessa on tupatöiden vuoro – sähköinen tiedonvälitys on tehnyt vuodenvaihderaportoinneista monilta osin helpompaa, mutta perustyö eli kertyneen aineiston läpikäynti ja tulosten itsearviointi, on entisellään. Oman aikansa vie totuttelu uusiin, sinänsä hyödyllisiin ja aikaa säästäviin menetelmiin – kerran vuodessa käytettäessä ei niistä heti rutiinitoimia muodostu.
Paperitöissä ovat ahkeroineet myös päättäjät ja viranomaiset – lausuntopyyntöjä ja kommentointia odottavia asiakirjoja on Liitolla runsaasti. Nyt käsittelyvuorossa ensimmäinen erä vesien ja merenhoidon kuulemisasiakirjoista ja sen jatkona lakiesitys eläinten hyvinvoinnista. Jos aikaa riittää, kannattaa itse kunkin tutustua molempiin – vesienhoidosta on meneillään laaja kuuleminen eli kommentinsa voivat lausunnonantajien lisäksi lähettää myös muut halukkaat.
”Suomen meriympäristön tila 2018”-raportissa on pyritty arvioimaan useiden erilaisten kuvaajien avulla merialueemme tilaa. Tällä kertaa arvio on tehty merialueittain. Kaikkia kuvaajia ei kuitenkaan käytetä jokaisella alueella. Luokitteluvaihtoehtoja on tasan kaksi – hyvä ja heikko tila. Olosuhteet ja tulokset vaihtelevat paljon yksittäistenkin vesimuodostumien sisällä, saati sitten merialueittain. Kun näytepisteitä on harvassa ja havaintoja suhteellisen niukasti, voidaan kysyä miten hyvin ”keskimäärin heikoksi” nimetty tila kulloinkin kuvaa paikallista tilannetta ja millaisia ongelmia tämä tulevaisuudessa voi aiheuttaa elinkeinonharjoittajille.
Meriluonnon monimuotoisuutta arvioitaessa tarkastellaan mm. merinisäkkäiden tilannetta, joka Suomen osalta kertoo harmaahyljekannan olevan hyvässä tilassa. Tällä talvikaudella hylkeiden vierailut altaiden tuntumassa ovatkin olleet lähes päivittäisiä – liekö syynä jään puuttuminen – melkein tuntuvat asettuneen pysyvästi talvisäilytyspaikkojen tuntumaan. Saalistakin on sekä pyydetty että saatu, mutta eipä se uusia tulijoita karkoita. Suojaverkot ja hylkeenkestävät allasmateriaalit ovat nyt välttämättömiä.
Positiivisiakin kehitystrendejä kuvaajista löytyy, mutta maalta peräisin oleva ravinnekuorma varmistaa, että rehevöityminen on edelleen keskeinen kysymys merialueilla.
Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat keskeisiä asioita myös vesiviljelytuotannossa. Kalojen elinympäristö poikkeaa luonnollisista syistä muille tuotantoeläimille sopivasta – lakiesitystä eläinten hyvinvoinnista täytyykin lukea tarkasti, ettei siihen jää kalankasvatuksen näkökulmasta mahdottomia vaatimuksia.
Tietosuoja-asetus koskee jatkossa jokaista, joka käsittelee henkilötietoja. Asetusta on noudatettava mm. jäsenrekisterin, postituslistojen ja myös kertakäyttöisiksi tarkoitettujen henkilölistauksien kohdalla. Siis myös yrittäjän, jolla on käytössä asiakasrekisteri. Toki kyseisistä tiedoista on ennenkin täytynyt pitää huolta, mutta nyt on aika tarkistaa yrityksen tietosuojakäytännöt ja tarvittaessa päivittää ne ajanmukaisiksi.
UUTISKIRJE 7/2017
Työntäyteinen vuosi lähenee loppuaan – viimeiselle vuosineljännekselle kertyi tällä kertaa monenlaista tapahtumaa ja aktiviteettia.
Ensimmäistä kertaa järjestetyt Innovaatiopäivät keräsivät ennätyssuuren osallistujajoukon Tampereelle. Kaksi tiivistä päivää antoi kuvaa siitä miten innovaatio-ohjelmat ovat käynnistyneet ja mitä toimenpiteitä niiden puitteissa on suunniteltu toteuttaa seuraavaksi. Samassa yhteydessä pidettiin myös Liiton sääntömääräinen syyskokous ja linjattiin tulevan vuoden keskeisiä tavoitteita.
Kalatalouden edunvalvontaa tällä jaksolla edustivat tapaamiset ministeri Lintilän ja varapuhemies Satosen kanssa. Pro Kalan organisoimissa tilaisuuksissa valotettiin päättäjille alan nykytilannetta ja polttavimpia ongelmia.
Kalatalousalan julkisuuskuvaa kirkastamaan on koottu kattava teos elinkeinosta ja alan toimijoista – siinä saavat osansa niin menneet tapahtumat kuin ennakkoluulottomat tulevaisuuden näkymät.
Joulusesongin lähestyessä on jälleen tärkeää muistaa huolehtia markkinoille toimitettavan kalan laadusta. Kun rakennamme brändiä turvallisesta, terveellisestä, maistuvasta ja kestävästi lähialueella kasvatetusta kalasta, on ostajan voitava luottaa siihen, että lupaukset täytetään. Tässä työssä on päivitetty tuoteluokitus hyvänä tukena
Positiivista on kuluttajien kasvanut halukkuus ostaa kotimaista kasvatettua kalaa; kysyntä ylittää tarjonnan, joten alennusmyynteihin ei sesonkiaikanakaan ole tarvetta.
Kiireisen vuoden ja perkuusesongin jälkeen on myös kalankasvattajien aika virittyä joulun viettoon. Toivotan kaikille rauhallista ja virkistävää Joulun aikaa.
UUTISKIRJE 6/2017
Suomi 100- juhlavuoden tapahtumista monet liittyvät ruokaan. Näissä yhteyksissä korostetaan kotimaisia elintarvikkeita ja niitä mahdollisuuksia, joita pohjoinen luonto ja täkäläiset kasvuolot tarjoavat yhtä lailla kotimaan kulutukseen kuin ulkomaan vientiinkin. On totta, että raikkaat vedet, puhdas maaperä ja kesäkauden pitkä päivänvalo ovat myyntivaltti Suomea ja suomalaisia tuotteita markkinoitaessa.
Yhtä totta ovat myös kotimaamme vaihtelevat säät sekä syksyn ja talven pimeä kaamosaika, joka rajoittaa monia toimintoja ja nostaa tuotantokustannuksia valaistuksen ja lämmityksen tarpeen myötä.
Alkusyksy on nostanut kotimaisen alkutuotannon haasteita selkeästi näkyviin ja keskusteluun – marjat niin viljelyksillä kuin luonnossakin kypsyivät keskimääräistä myöhemmin; vilja tuleentui myöhässä, sateet heikensivät satoa ja viivästyttivät puinteja. Kalat ovat kaikonneet tutuilta apajilta ja haittaeläimet vaativat siirtymään uudenlaisten pyydysten käyttöön. Kalankasvatuksen osalta vuoteen on mahtunut positiivisia yllätyksiä mutta myös vastatuulta ja paljon turhaa byrokratiaa. Kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen tarve on yhteinen kaikille alkutuotannon sektoreille.
Ruokaketjujen toimivuus, ruokahuollon järjestäminen ja riittävän omavaraisuusasteen ylläpito ovat tärkeitä kansakunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisääntyvä kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muuttavat pelikenttää. Alkutuotannon piirissä toimivien joukko supistuu samalla kun tuotannon odotetaan kehittyvän, monipuolistuvan ja tehostuvan. Helppo ja yksinkertainen menetelmä kaikkia tyydyttäväksi patenttiratkaisuksi puuttuu.
Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko #ruoka2030 listaa toimenpiteitä suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi ja haastaa ruokaketjun toimijoita mukaan ohjelman toimeenpanoon. EMKR-rahoitus on kalataloudelle suunnattu tukimuoto sekä investointeihin että kehittämistoimiin, johon myös vesiviljelylle on varattu oma määrärahansa. Meri- ja kalatalousverkoston sivut (www.merijakalatalous.fi) toimivat jatkossa virallisena tiedotuskanavana tukiasioissa, joten niitä kannattaa seurata säännöllisesti ja käyttää hyödyksi omassa yritystoiminnassa.
Kalankasvattajaliiton syyspäivät toteutuvat tällä kertaa Innovaatiopäivinä. Innovaatio-ohjelmissa keskitytään koko alaa koskevaan ja kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä olevaan kehitystyöhön. Tarkoituksena on toteuttaa ohjelmia tiiviissä yhteistyössä elinkeinon ja yritysten kanssa ja tuottaa käytäntöön sovellettavia ratkaisuja laitostasolle. Tervetuloa mukaan !
UUTISKIRJE 5/2017
Kolea kesä ei hellinyt lomalaisia lämmöllä. Kalankasvatuksen osalta tilanne on kaksijakoinen – toisaalla veden lämpötila sopivan viileänä edistää kasvua, toisaalla myöhäinen kevät ja liiankin alhaisiksi jääneet lämpötilat leikkaavat osan odotetusta tuloksesta. Merialueella haastetta aiheuttivat myös tuulisuus ja yllättävät veden lämpötilavaihtelut. Tuotantomäärät ovat kuitenkin kysyntään nähden liian alhaisella tasolla ja uusia lupia kaivataan.
Sinileväkukinnot, jotka suurelle yleisölle ovat selkeä merkki vesien tilasta, jäivät vähäisiksi. Liekö kylmän ja tuulisen sään mukanaan tuoma etu myös se, ettei mätäkuun uutistyhjiötä tänä vuonna täytetty kirjoituksilla kalanviljelyn haitoista? Vai joko tiedotus- ja valistustyö vihdoinkin alkaa kantaa hedelmää ja asenteet pikkuhiljaa muuttua?
Pori areenan yhteydessä pidetty kala-alan kutsuseminaari/keskustelutilaisuus sai myönteisen vastaanoton. Keskustelua pidettiin hyvänä ja rakentavana. Positiivista julkisuutta mediassa ja myötätuntoa poliittisilta päättäjiltä saatiin– mutta konkreettiset ratkaisut ja nopeat päätökset, joita alan kehitys tarvitsee, puuttuvat vieläkin.
Toimialalla tapahtuu ja osa tapahtumista on myös huomioitu uutisvirrassa – Fifaxin kiertovesilaitos on kokonaisuudessaan siirtymässä kiinalaisomistukseen. Aika näyttää mitä vaikutuksia muutos tuo mukanaan. Kanadassa on elintarvikemarkkinoilla myyty geenimuunneltua lohta – seikka, joka jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa keskustelua.
Offshore Fish Finlandin YVA-prosessissa on edetty pitkän kaavan mukaan eikä yhteysviranomaisen loppulausunto ole omiaan helpottamaan varsinaisen ympäristölupahakemuksen laadintaa. YVA-menettelyn tarkoituksena on toimia suunnittelun apuvälineenä, ei hankkeiden esteenä. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, tulee menettelyä yrittäjänäkökulmasta kehittää ratkaisuhakuisemmaksi, jolloin sen kautta etsitään vastausta kysymykseen miten hanke voidaan vallitsevissa oloissa toteuttaa. Vaikka vesiympäristön tila ja kestokyky ovatkin ratkaisevassa asemassa, pitää elinkeinotoiminnan kestävyyden arvioinnissa huomioida myös muut kestävyyden osa-alueet.
On ongelmallista, että ohjeistetaan ja vaaditaan kalankasvattajia toteuttamaan tietyntyyppisiä ratkaisuja, mutta jätetään määrittelemättä missä tilanteissa ja millä edellytyksillä ohjeiden mukaisia ratkaisuja myös puolletaan ja ollaan valmiit hyväksymään. Tähän kysymykseen törmätään sekä avomeriyksiköiden sijoituksen ja mitoituksen suunnittelussa että pyrittäessä keskittämään jo olemassa olevaa tuotantokapasiteettia.
Laajapohjaisesti valmistellut, yhteisesti hyväksytyt, mutta ohjeellisiksi jäävät suunnitelmat ja strategiat ovat painoarvoltaan kovin keveitä.
UUTISKIRJE 4/2017
Sähköjen katkeaminen muutti kertaheitolla aikataulut ja suunnitelmat – ja tuuli vei tällä kertaa myös puhelinyhteydet. Tänään olivat siis vuorossa vain ne tehtävät, jotka onnistuvat paikan päällä toteutettuina perinteisin menetelmin ja välinein. Meitä haja-asutusalueen toimijoita muistutetaan aika ajoin sähköön perustuvan tietotekniikkayhteiskunnan haavoittuvuudesta. Todellisuus palauttaa mieleen ennalta varautumisen ja omatoimisuuden tärkeyttä niin yksilön kuin yhteisön hyvinvoinnille ja toimivuudelle.
KALATALOUDEN RAHOITUSKUVIOT: EMKR-rahoitusta vesiviljelyyn on saatavilla ja tukia kannattaa nyt hakea. Uuden järjestelmän käyttöönotosta aiheutunut hakemusten ruuhkautuminen on saatu pääosin purettua ja sekä tuki- että maksatushakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet varsin kohtuullisiksi. Sähköisessä hakujärjestelmässä, Hyrrässä, on kuitenkin omat haasteensa ja tukien jakoperusteet edellyttävät nekin oikein muotoiltuja hankkeita. Hyvin tehty hakemus nopeuttaa asian käsittelyä, joten hakemuksien täytössä ja perusteluissa kannattaa olla tarkkana.
Mika Halttu on koostanut tähän uutiskirjeeseen yhteenvedon tukijärjestelmästä. Kannattaa tutustua myös Meri- ja kalatalousverkoston sivuihin (http://www.merijakalatalous.fi/etusivu), joista ollaan rakentamassa EMKR-tiedotuksen pääsivua. Sieltä löytyvät ajankohtaiset uutiset hankeasioista, päätökset määräaikaisista hauista sekä tarvittavia ohjeita.
NÄKYVYYS JA VAIKUTTAMINEN: Liiton keskeisenä tehtävänä on vesiviljelyelinkeinon aseman parantaminen ja tämä edellyttää sekä hyvää keskusteluyhteyttä että aktiivista mielipidevaikuttamista niin viranomaisten, päättäjien, muiden toimijoiden kuin suuren yleisönkin suuntaan.
Pro Kalan koordinoiman markkinoinnin innovaatio-ohjelman avulla kalatalouden järjestöt hakevat yhdessä näkyvyyttä ja lisää painoarvoa koko kalatalouden arvoketjulle. Yksi etapeista on Porin heinäkuisen SuomiAreenan yhteydessä 11.7. järjestettävä keskustelu, johon haastamme mukaan päättäjiä ja mielipidevaikuttajia eri sektoreilta. Kutsuvieraiden lisäksi paikalle kaivataan yleisöksi ja kommentoimaan niin kasvattajia, kalastajia kuin jalostajiakin.
HANKKEITA JA YHTEISTYÖKUVIOITA: Luken koordinoima Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma etenee. Tähän ohjelmaan Liitto osallistuu aktiivisena partnerina – alustava työsuunnitelma Liiton osuudesta on nyt laadittu ja toimenpiteisiin ryhdytty.
Merenkulun ja kalatalouden koulutuksen edistämissäätiön myöntämän avustuksen turvin pääsemme jatkamaan sähköisen viestinnän kehittämistä ja aloittamaan Liiton kotisivujen uudistamisen.
Riitta Myyrän kirjoittama artikkeli kertoo ASC-esiselvityshankkeen etenemisestä ja työn aikana esiin nousseista huomioista.
Kevätpäivien aikana kuulimme valintajalostuksen mahdollisuuksista kalaterveyden edistämisessä -tässä uutiskirjeessä LUKE:n tutkijoiden artikkeli valottaa jalostuksen merkitystä siian rasvapitoisuuden osalta.
UUTISKIRJE 3/2017
Julkisuudessa on tahdottu nostaa kolmen ruotsalaisen kalankasvattamon kielteiset lupapäätökset esimerkiksi ja ennakkotapaukseksi ns. Weser-päätöksestä johtuvana kiristyksenä vesipuitedirektiivin soveltamisesta. Muut lupaharkinnassa vaikuttaneet seikat jäivät sivuosaan. Kukin ympäristölupapäätös on aina yksilöllinen. Lupaharkinnassa arvioidaan haetun toiminnan vaikutusta vastaanottavan vesimuodostuman tilaan. Kielteiset päätökset ja niiden kerrannaisvaikutukset ovat valitettavia ja aiheuttavat levottomuutta ja epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Liian yksiviivaisia johtopäätöksiä alan tulevaisuudesta ei tältä pohjalta ole syytä vetää.
BAT ja BEP, vesipuitedirektiivi ja Weser-päätös: Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (2014) toteaa, että BAT-periaatetta on mahdollista noudattaa sisämaan kasvatuksessa ja verkkoallaslaitoksien ympäristönsuojelua voidaan edistää BEP-periaatteilla, koska nykytiedon valossa sopivaa tekniikkaa ei ole. Lakitekstiähän tuo ohje ei ole, mutta viranomaisten hyväksymä kuitenkin ja Suomessa noudatettavaksi sovittu linjaus. Tästä näkökulmasta Suomen merialueella ei BAT-periaatteeseen voida vedota verkkoallaskasvatuksen rajoittamiseksi saati kieltämiseksi.
EU:lla ei ole yhtenäistä säädöstä kalankasvatuksen parhaista käytännöistä. Vaikeaa sellaisen laatiminen olisikin kun huomioidaan alan monimuotoisuus ja erot jäsenvaltioiden luonnonoloissa. Se miten periaatteita käytännössä sovelletaan, tulee määritellä kansallisella tasolla paikalliset olosuhteet huomioiden.
Ympäristönsuojeluohjeessa todetaankin: ”Siten kalankasvatuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) sovellukset tulee selvittää yhteistyössä viranomaisten ja toimialan kanssa”.
Ruotsinvallan aika on meidän osaltamme jo kaukaista historiaa, eikä ruotsalaisen tuomioistuimen omaksuma näkemys lukitse Suomen sovellutuksia. Tärkeää on myös muistaa, että Suomen BAT ja BEP sovellusten selvittäminen ei ole viranomaisten yksinoikeus vaan yhteistoimintaprosessi. Ruotsin omaksumaa määritelmää ei pidä eikä voi hyväksyä tai yleistää suoraan Suomen käytännöksi. BAT ja BEP asiaa pitää lähteä purkamaan alan ja Suomen näkökulmasta muistaen periaatteisiin liittyvät eri ulottuvuudet , joihin kuuluu myös taloudellinen kestävyys.
Riippumatta siitä, tulkitaanko Ruotsin päätökset yksittäistapauksiksi, joissa kielto koskee toimintaa nimenomaan määritellyillä laitospaikoilla ja vallitsevissa ympäristöoloissa vai ennakkopäätöksen luonteisena koko alaa koskevaksi, Weser-päätöksella on vaikutusta ympäristöluvitukseen jatkossa.
Vesipuitedirektiivi on jäsenvaltioita sitova; vesialueiden luokitus ja sen yksittäiset laatukriteerit saavat aiempaa suuremman painoarvon lupaharkinnassa. Ympäristöluvan hakija joutuu aiempaakin tarkemmin selvittämään ja ennakoimaan hankkeensa vaikutuksia ja esittämään ratkaisumallinsa siihen miten estää vesiympäristön tilan heikkeneminen ja miten hyvän tilan saavuttamista voisi edistää.
Kohti tavoitteita: Valtiovallan määrittelemänä ja tukemana tavoitteena on luoda kalankasvatuksesta kilpailukykyinen, kestävä ja kasvava elinkeino. Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman kautta etsitään ratkaisuja alan ongelmakohtiin ja kehitetään viljelymenetelmiä. Sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn soveltuvia alueita. Kun elinkeinolle on asetettu tavoitteita, on tavoitteiden asettajalla myös velvollisuus antaa lupa ja tarjota kalankasvatukselle mahdollisuus osoittaa kehitys- ja uudistumiskykynsä.
UUTISKIRJE 2/2017
Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma on käynnistymässä alkavan kasvatuskauden myötä, markkinointiohjelman ensimmäiset toimet ovat jo alkaneet. Valtioneuvoston ympäristölupapilotoinnin kärkihankkeessa edetään ja ministeri on pyytänyt YM:tä ja MMM:tä selvittelemään kalankasvatuksen ympäristöluvituksen kevennyksiä kiireellisessä valmistelussa … asioiden käsittely ja valmistelu etenee, mutta koska niissä saavutetaan todellisia edistysaskeleita?
Innovaatio-ohjelmista: Vesiviljelyn innovaatio-ohjelman käynnistäminen on nyt ison askeleen lähempänä, sillä versiot tarvittavista ehdoista ja sopimuksista ovat valmistuneet verkoston toimintaan osallistuville katsottavaksi ja kommentoitavaksi.
Innovaatio-ohjelman verkoston toiminnan on tarkoitus olla jo käynnissä kevään perinteiseen Kalaterveyspäivään ja kevään yrittäjäpäivään mennessä ja ensi kasvukauden kehittämistoimien suunnittelun hyvässä vauhdissa. Niinpä kuulemmekin Kevätpäivillä jo ihan käytännön tasolla ohjelman toimenpiteistä – mitä tehdään ja millaisia kehityskohteita testataan osallistujien laitoksilla.
Kasvot kalanviljelylle: Pro Kalan tehtävänä on kalan ja kalatuotteiden yleinen menekinedistäminen. Innovaatio-ohjelmista ensimmäisenä käynnistynyttä markkinointiohjelmaa hallinoi juuri Pro Kala, suuri osa kalatalouden menekinedistämisestä ja kalatalousalan tiedottamisesta ohjautuukin jatkossa tätä kautta. Törmäämme vieläkin usein alaan kohdistuviin ennakkoluuloihin ja ns. suuren yleisön tietämättömyyteen kala-alasta – sekä kalankasvattajan että kalastajan ammatit ovat vieraita ja kuvitelmat työnkuvasta kaukana nykypäivän todellisuudesta. Markkinointiohjelman puitteissa on mm. tarkoitus hälventää ennakkoluuloja ja tehdä alaa tutummaksi erityisesti tulevaisuuden valintojaan pohtiville nuorille. Yksi tie tähän on kasvojen antaminen elinkeinolle – tarjota kiinnostuneille mahdollisuutta päästä tutustumaan yrittäjiin ja yrittäjätarinoihin joko median keinoin tai käytännön läheisemmin järjestämällä tutustumispäiviä sellaisilla toimipisteillä ja laitoksissa, joissa on tähän edellytykset.
Viestinnästä: Paljon keskustelua on käyty siitä miten alati lisääntyviä viestinnän keinoja pystyttäisiin paremmin ja tehokkaammin hyödyntämään kala-alan tiedottamisessa. Mitä pitää tehdä, että ääni tulee kuulluksi ja viesti ymmärretyksi? Enää ei riitä, että asia on lähettäjälle tärkeä ja tieto oikea – myös vastaanottajan on tunnistettava viesti heti ensi silmäyksellä kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Nykyisessä tiedon tulvassa on helppo ohittaa ”tylsät ja tarpeettomat” viestit. Viestin tarkempi tutkiminen vaatii, että se vangitsee vastaanottajan huomion ja ainakin jollain tasolla täyttää hänen tarpeitaan.
On kartoitettava tärkeät kohderyhmät ja kohdistettava niistä kullekin oma räätälöity viestinsä – väärin kohdistettu tai väärässä mediassa jaettu viesti ei ehkä koskaan tavoita henkilöä, jolle se oli tarkoitettu. Yhtä huonoksi tulos jää, jos viestin lähettäjältä ja vastaanottajalta puuttuu ”yhteinen kieli”. Näitä kysymyksiä pohtivat myös Liiton hallitus ja toimihenkilöt osaltaan – jo ensimmäinen uutiskirje toi mukaan uusia tilaajia jäsenistön ulkopuolelta. On varmistettava, että jokaisen kirjeen sisältö on mielenkiintoinen ja uutisarvoinen lukijoilleen. Juttuvinkkejä voi lähettää Marille.
Talvikauden asioita: Vuosiraportit eri viranomaisille työllistävät alkuvuodesta yrittäjiä. Kerätäänkö tietoa vain valvonnan takia tai tilastojen kokoamiseksi? Löytyykö välttämättömästä pahasta myös jotain hyvää? Osaammeko tulkita raportteja oikein tai käyttää niitä mittareina työn tuloksia arvioidessa? Oman koulutuspäivänsä voisi ansaita myös yrittäjän laskentatoimi.
Kevätkokoukseen valmistautumista: Evira ja Kalankasvattajaliitto järjestävät perinteisen Kalaterveyspäivän ja kevään yrittäjäpäivän Turussa 23.3.-24.3.2017. Vähintään yhtä tärkeää kuin päivittää tietonsa alan ja tutkimuksen uusimmista löydöistä on vaihtaa kuulumisia kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tervetuloa Turkuun !
UUTISKIRJE 1/2017
Viestinnän uusi aika: Uusi aika alkaa tämän vuoden myötä Kalankasvattajaliiton viestinnässä. Arvostetun ja hyvin palvelleen Kalankasvattaja-lehden tilalla on sähköinen uutiskirje ja ruudullasi sen ensimmäinen numero. Käyttö vaatii ehkä hiukan totuttelua eikä kirje kaikilta osin korvaa painettua lehteä. Uutiskirjeellä on kuitenkin omat etunsa ja hyvät puolensa – kokeile rohkeasti ja käytä niitä hyödyksesi.
Hankerahoituksen kuulumisia: Innovaatio-ohjelmista ensimmäinen sai rahoituspäätöksensä juuri joulun alla. Pro Kalan hallinnoima markkinointi-ohjelma käynnistyi heti tammikuussa. ”Kalatalouden markkinointiohjelman” keskeiset teemat ovat myös kalankasvatuksen kannalta tärkeitä. Kalankasvattajaliiton ja Pro Kalan yhteistyön tiivistyminen hankkeen kautta vie Kalankasvattajaliiton tavoitteita eteenpäin kala-alan julkisuuskuvan päivittämisessä, kala-tuotteiden markkina-aseman ja arvon parantamisessa, toimialan verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisessä sekä avaamalla ovia kansainvälistymiseen ja vientiin.
LUKE:n laatima vesiviljelyn innovaatio-ohjelma odottaa edelleen rahoituspäätöstään. Ehkäpä siinäkin päästään kevään korvalla liikkeelle.
On sentään olemassa myös rahoituspäätöksen saaneita ja liikkeelle lähteviä hankkeita. Työtehoseuran vetämään Kalanviljely- ja kalastusyritysten valmennusohjelmaan osallistuu edustava joukko jäsenyritystemme edustajia.
Ajantasaiset ohjeet työtä helpottamaan ja tulosta parantamaan: Vuosien varrella on Liitto ohjeistanut jäseniään monin tavoin. Näihin ohjeisiin kuuluu myös Kirjolohen laatuluokitus. Pro Kalan syksyllä vetämässä Kirjolohityöpajassa todettiin, että ohjetta ei juurikaan noudateta. Asia on joko unohtunut tai noudattaminen katsotaan syystä tai toisesta hyödyttömäksi. Laatuluokituksen päivitys tarvetta vastaavaksi sekä kasvattajien ja jalostajien välisen vuoropuhelun lisääminen voisi kuitenkin parantaa sekä tuoteimagoa että katetta.
Päivitystarpeita on muissakin ohjeissa ja suunnitelmissa – Eviran aloitteesta viriteltiin jo viime vuonna omavalvontaoppaan päivityshanketta. Tämän yhteyteen on luontevaa koota myös muita käytännön toimia koskevaa päivitettyä ohjeistusta… kunhan hanke saadaan toden teolla käynnistymään.
Haastetta hallitukselle: Vuoden ensimmäinen hallituksen kokous ajoittuu helmikuun alkuun. Toimikausi alkaa uudessa kokoonpanossa – tervetulotoivotukset nyt hallitustyöhön mukaan tuleville Mikko Pajulalle ja Kari Vääräniemelle sekä monet kiitokset Liitolle annetusta työpanoksesta väistyville Erik Norrgårdille ja Harri Oreniukselle.
Suurena haasteena tällekin kaudelle on tiukka talous. Painetusta lehdestä luopuminen antaa jonkun verran lisää liikkumavaraa, mutta tuo lisää haastetta niin tiedotukseen ja viestintään kuin yleiseen näkyvyyteenkin. Hankerahoituksen ongelmat ja päätöksenteon hitaus vaikeuttavat nekin toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Vähämerkityksellisten toimien karsiminen, entistä tarkempi keskittyminen ydintavoitteisiin ja tehtäviin vie meitä kuitenkin kohti asetettuja tavoitteita.
Kalankasvattajaliitto ja jäsenistö: Liiton toiminta saa vaikuttavuutensa ja tuloksellisuutensa jäseniltä. On tärkeää kertoa niin ongelmakohdista työssä kuin onnistumisista – ajantasainen tieto ja konkreettiset esimerkit helpottavat vaatimustemme perustelua edunvalvontatyössä. Ota siis yhteyttä Liittoon; kysy ohjeita, kerro kuulumisia, kiitä tai moiti.