Puumalan Lohessa paikallisuus on voimaa

Teksti Mika Remes

Paikallista laatukalaa paikallisille markkinoille. Siinä toimintakonsepti, millä Puumalan Lohi on pärjännyt vuodesta toiseen. Työ laatubrändin eteen kannattaa aina, uskoo kalanviljelijä Timo Hagman.

Saimaan vedet välkkyvät Puumalan kohdalla kuin postikortissa konsanaan. Kalanviljelijä ja Puumalan Lohen omistaja Timo Hagman katsoo edessä aukeavaa eteläsavolaista järvimaisemaa kaksijakoisissa tunnelmissa. Näissä vesissä on tavattoman hyvä kasvattaa kirjolohta, mutta samainen paikka vei Timon isän Eskon hengen vuonna 2009.

– Tuohon isä hukkui, aivan elämäntyönsä viereen 76-vuotiaana. Ilmeisesti sairauskohtaus iski ja isä tippui veneestä veteen kohtalokkain seurauksin. Vanhan kansan mies ei pelastusliivejä vesillä käyttänyt, muistelee Timo Hagman.

Toisen polven kalanviljelijä Timo Hagman luottaa paikallisuuden voimaan Puumalassa. (kuva: Heidi Hagman)

Kovaa raatamista

Puumalan Lohen perusti Esko ja Eija Hagman vuonna 1974. Esko Hagman kuului suomalaisen kalanviljelyn pioneerisukupolveen, joka alkoi 1960-luvulla kokeilla kirjolohta Tanskasta ostetulla mädillä Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Joensuun Säästöpankin myöntämän pienen lainan turvin Esko kaivoi rajusti raataen kala-altaat maahan ja aloitti yritystoiminnan. Toiminta keskittyi kalanpoikasiin, joilla oli myös hyvä kysyntä. Idearikkaana miehenä Esko kehitti mädille haudutuslaitteiston. Sen perusidea on käytössä tänä päivänäkin ympäri maailmaa kalanviljelylaitoksilla.

Vuonna 1974 Hagmanit siirsivät yritystoiminnan Puumalaan, missä paikallinen elinkeinoasiamies kertoi olevan erinomaiset olosuhteet ja mahdollisuudet kalanviljelylle. Puhe ei ollut pelkkää horinaa, Puumalan Lohi syntyi kalojen kasvulle ihanteelliselle paikalla mantereen ja Vehkotaipaleen saarten väliin. Siitä tuli Pohjoismaiden ensimmäinen virtasalmityyppinen järvessä toimiva ruokakalayritys. Puumalan Lohi oli hyvään aikaan liikkeellä, sillä kotimaisen kirjolohen kysyntä ruokakauppoihin oli kovassa nosteessa. Toiminta hiljalleen kasvoi ja asiakaskunta vakiintui.

Esko ja Eila tekivät 1980-luvulla sukupolvenvaihdoksen, jossa Puumalan Lohesta tuli kommandiittiyhtiö ja omistusta siirtyi täysi-ikäisten lapsille. Eläkepäätöksen tultua Esko myi vielä osuutensa pojille Timolle ja Kimmolle. Pojista Timo jäi yrittäjäksi, Kimmo sekä sisaret Tuula ja Päivi tekivät uraa muualla. Myöhemmin Timo hankki vaimonsa Heidin kanssa Puumalan Lohen kokonaan perheelleen.

Martokalalla laatua

Puumalan Lohen päätuote on kirjolohi. Sitä kasvatetaan kaksivuotisella kierrolla olosuhteista riippuen 100-115 tonnia vuodessa. Puumalan Lohen kirjolohet eivät ui merilaitoksilta tutuissa verkkokasseissa vaan isommalla aidatulla vesialueella. Virtausta ja syvyyttä kasvatusalueella on juuri sopivasti ja läheiset saaret antavat vielä kaloille suojaa puhureilta.

– Hyvät olosuhteet ovat taanneet sen, että Puumalan Lohessa on alusta alkaen voitu keskittyä laatuun. Siirryimme noin 15 vuotta sitten kasvattamaan pelkästään martokalaa. Mätiä emme tuota lainkaan. Ratkaisu on ollut meille hyvä. Pystymme tarjoamaan tuoretta kalaa asiakkaille pitkälle kevääseen, kun siitä on markkinoilla jo pula. Jos tuottaa sekä mätiä että ruokakalaa, ongelma on kalan laadun ja hinnan heikkeneminen silloin, kun kalasta saadaan mätiä, Hagman kertoo.

Jos lupaprosessi olisi helpompi ja lopputulos ennakoitavampi, Puumalan Lohelle saatettaisiin hakea nykyistä isompaa lupaa.

–  Toisaalta, jos tuotanto kasvaisi, myös kalan markkinointiin pitäisi laittaa enemmän voimavaroja. Pelkkä määrä ei tee autuaaksi, sillä jokainen kala on myytävä, mieluiten kannattavaan hintaan, Hagman sanoo.

Puumala on suosittua kesämökkiseutua, joten todennäköisesti uudet luvat nostattaisivat vastusta alueen vapaa-ajan asukkaiden parissa.

– Kalanviljelyä vastustetaan edelleen vanhojen mielikuvien pohjalta, vaikka mitkään mitatut tosiasiat meilläkään eivät kerro, että toiminta vaikuttaisi vedenlaatuun heikentävästi oikeastaan millään tavalla, kertoo Hagman.

Kirjolohet uivat Saimaan vesissä isolla, aidatulla vesialueella, jota saaret vielä suojaavat.

Omalaatuista kylmäsavua

Puumalan Lohen kalat päätyvät omilla kuljetusautoilla tuoreina fileinä tai kokonaisina perattuina kaloina lähialueen kauppoihin. Asiakaskunta on vuosien varrella vakiintunutta. Noin kolmasosa tuotannosta menee omaan kylmäsavustukseen, jolle sillekin on hyvä kysyntä paikallisesti niin kaupoissa kuin ravintoloissa.

Kylmäsavulle on yrityksessä kehitetty oma menetelmänsä, missä kala savustuu peräti kolme vuorokautta. Se tekee kylmäsavusta hyvin kiinteää ja vahvan aromikasta. Joulumarkkinoille on vielä valmistettu pieniä eriä konjakissa marinoitua kylmäsavukirjolohta nimellä LOHENGRIN.

– Pidämme tuotevalikoiman pienenä emmekä lähde rönsyilemään. Jos rummutamme hyvällä laadulla, siitä on pidettävä myös kiinni. On paras keskittyä siihen, minkä hyvin hallitsee, muistuttaa Hagman.

Kirjolohen markkinat ovat viime vuosina muuttuneet. Kokonaisen kalan sijaan yhä useampi haluaa valmista, tuoretta fileetä.

– Meilläkin fileestä on tullut se kysytyin tuote. Alkuaikoina ihmiset eivät ymmärtäneet, miksi filee on selvästi kalliimpaa kuin kokonainen kala. Tänä päivänä tajutaan, että fileessä on vain osa kalasta, se vaatii enemmän käsittelyä ja siksi se on myös arvokkaampaa kuin kokonainen kala. Sekin on nähty, että harvempi niitä päitä ja ruotoja kotiin haluaa tai edes osaa käyttää esimerkiksi kalaliemeksi, sanoo Hagman.

Viime vuosien lähiruokabuumi on satanut kotimaisen kalankasvatuksen laariin. – Suomessa kasvatettu kirjolohi saadaan nopeasti, lyhyillä toimitusmatkoilla ja tuoreena asiakkaalle lähikauppaan. Kotimainen kasvatettu kala on erittäin ilmastoystävällistä ruokaa. Emme koskaan voi kilpailla Norjan kanssa volyymeillä ja massatuotteen hinnoilla, siksi pienten suomalaisyritysten kannattaa panostaa lähimarkkinoihin. Lähiruokaan uskovat asiakkaat eivät ensimmäisenä kysy hintaa vaan laatua. Tarjouskampanjoihin emme lähde mukaan, sillä se sekoittaa kalan hintamielikuvan ja nakertaa koko elinkeinon kannattavuutta, pohtii Hagman.

Ympäristön ja kulttuurin puolesta

Puumalan Lohessa panostetaan ympäristöarvoihin. Ruokinnassa käytetään kotimaista kalanrehua, jota valmistetaan Itämeren kalasta saatavasta kalajauhosta. Aidatun kasvatusalueen pohjan lietteitä minimoidaan imemällä imuletkulla. Perkauksessa syntyvä kalajäte toimitetaan hapotettuna biodieselin ja -kaasun valmistukseen ja perkausvedet ohjataan omaan puhdistamoon.

– Kun ympäristöasiat otetaan kaikessa huomioon, suhteet viranomaisiin pysyvät hyvinä ja kalan markkinointi on mukavaa, Hagman muistuttaa.

Hagman pitää itseään huonona järjestöihmisenä mutta arvostaa kaikkia, jotka sitä työtä jaksavat tehdä.

– Kuulumme mielellämme Kalankasvattajaliittoon. Siellä tehdään työtä, joka hyödyttää kaikkia alalla olevia, ei vain jäseniä. Itse katson, että hommaan ei kannata ryhtyä, jos sille ei ole kunnolla antaa aikaa, sanoo Hagman.

Timo Hagmanin tapaa kylläkin vapaa-ajalla Puumalan teatteri- ja musiikkiriennoissa. Kulttuuri-innostus lähti liikkeelle tosissaan, kun reilu vuosikymmenen sitten esitettiin tv:ssä realitysarjaa ”Kaikki Puumalan puolesta”, missä ryhmä puumalalaisia teatteriamatöörejä toteutti Helsingin KOM-teatterin lavalle esityksen. Kuluneena suvena Hagman oli mukana Puumalan kesäteatterin ”Hiiriä ja ihmisiä” -esityksessä. Miestä on kuultu myös musisoimassa kokoonpanossa Uljas Mandolin & Kylmä Savu.

– Pitäähän työn vastapainoksi olla rentouttavia harrastuksia, muistuttaa Hagman.

Puumalan Lohi Oy, Lohentie 117, Puumala,

p. 015 468 12 99, www.puumalanlohi.fi